syrjäytyväkö..?

[nevis]

Minulla ei ole kovin montaa ystävää/kaveria..eikä yhtään "mammakaveria"..lapsen synnyttyä ei huvittanut mennä neuvolan järjestämiin "mamma tapaamisiin"..
Omia kavereitani en ole nähnyt..hmm..puoleentoista vuoteen..syy siihen ehkä että olemme aika erillemme kasvaneet..
Minulla on toki sukua ja olemme hyvin läheisiä..osa työkavereistakin on läheisiä, joten kyllä voin puhua aina jollekkin jos joku painaa mieltä (en kyllä yleensä puhu, en ole sen tyyppinen ihminen)
Minusta vaan tuntuu että minua katsotaan vähän kieroon kun ei ole ns. mammakavereita, neuvolassa aina tyrkyttävät kaiken maailman vauvakahvila esitteitä jne...Pitääkö niitäkin olla?? Toki olishan se kiva että olis joku vaunulenkeillä välillä seuranakin jne, mutta hyvin olen pärjännyt ilmankin..
Kysymys siis onkin olenko jotenkin syrjäytyvä kun en jaksa ruveta tekemään tuttavuutta väkisin neuvolan tapaamisilla/ en halua nähdä vanhoja kavereitani joiden elämä pyörii bilettämisen ja unelmien miehen metsästyksen ympärillä?
Ja onko täällä muitakin ihmisiä joilla ei ole "yhtään" kavereita?

ps. mistä kavereita edes aikuisiällä enää hankitaan

 

[suskijaperhe]

mul kaverit asuvat muilla paikkakunnilla ja tapaamme harvoin. neuvolas ehdotettiin just näitä mammakahviloita ku jään ens viikolla mammalomalle, mut ei vaan jaksa lapsista puhua koko aikaa.

 

[dsgag]

no minun mielestä et ole mikään syrjäytyvä...me ollaan kaikki luonteeltamme ja temperamentiltamme erilaisia ja jos sä viihdyt yksin, etkä kaipaa lisää sosiaalisia kontakteja niin miksi sinun pitäisi? Siksi että muut olettavat, että kaikkien pitäisi olla sosiaalisesti aktiivisia?

samanlainen kuin sinä, en ole tämän asian suhteen, en mä nyt päivittäin tapaa ystäviä livenä ja käyn mammakahvilassa (perhekerho) lähinnä lasten vuoksi eli kun he tykkää enkä niinkään sen vuoksi, että sieltä itselleni ystäviä haluaisin. Minulla on kourallinen sellaisia luottoystäviä, joille kyllä voin puhua kaikesta.

 

[bud]

No ei mullakaan kummankaan lapsen synnyttyä ollut mammakavereita. Yhdelläkään ystävistäni ei ole lapsia. Mä en vaan ole sellainen, että ystävystyisin helposti jonkun uuden ihmisen kanssa vain siksi, että hänkin on äiti. Kannattaa kyllä pitää kiinni niistä jo olemassa olevista kavereista ja kyllä se into tehdä muutakin vielä kasvaa. Ja vaikka väkisin välillä raahautua kamuja tapaamaan.

 

[bud]

Ja lisään vielä, että omat "uudet" kaverit olen löytänyt töistä. Osan kanssa natsaa kemiat loistavasti. Ei niitä kamuja löydä, jos ei missään käy.. ylläri. Koulu, työ, harrastus, jotain pitää olla.

 

[vaavi9.7.]

Moi!

Mua taas ärsytti et kukaan ei kertonu, kuinka yksinäistä vauvalomalla voi olla, jos ei oo keksiny itelleen valmiiks ohjelmaa. Oispa mun neuvolatäti kertonu vauvakerhoist yms.. Nyt ei sit oo jur yhtään äippäkaveria.. Aika mälsää ja viel ku mun vaavi tykkää muista lapsista kauheesti nii ois voinu tehä kaikkee kivaa muitten äitien ja lapsien kans..

 

[nevis]

Moi!

Mua taas ärsytti et kukaan ei kertonu, kuinka yksinäistä vauvalomalla voi olla, jos ei oo keksiny itelleen valmiiks ohjelmaa. Oispa mun neuvolatäti kertonu vauvakerhoist yms.. Nyt ei sit oo jur yhtään äippäkaveria.. Aika mälsää ja viel ku mun vaavi tykkää muista lapsista kauheesti nii ois voinu tehä kaikkee kivaa muitten äitien ja lapsien kans..

Voi harmi..ehkä teidän paikkakunnalla ei sit niin ole niitä järjestetty?
Kyllä meidänkin neiti muista lapsista tykkää, mutta meiltä löytyy sitten lähisuvun takaa jo se 20 lasta 3-17vuotiasta..
Niin ja ehkä sitten ensi kesänä kun hiekkalaatikko on in niin löytyy hiekkalaatikkokavereita lapsukaisellekkin..