Onko sinulla ennakkoluuloja, joiden takia et esim. mielelläsi edes tutustu uusiin ihmisiin? (Ajatus lähti siitä, kun joku kaipasi mammakavereita)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Estynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

Estynyt

Vieras
Ajatus lähti siitä, kun joku täällä kaipasi vasta mammakavereita... Siis minä olen sen luonteinen ihminen, että esim. jos näen muita äitejä niin vain tietyn tyylisten kanssa voisin edes kuvitella meneväni juttelemaan tai tutustua paremmin. Olen kai sosiaalisesti jotenkin estynyt...

Eikä kyse siis ole siitä, että pitäisin itseäni muita parempana -päinvastoin! Siis jos toinen äiti on esim. hyvin kaunis, huoliteltu, viimeisen päälle merkkivaatteissa ja lapsetkin kalliisti puettu... niin pidän itseäni jotenkin huonompana ja ajattelen, ettei tuo varmaan edes minun seuraani halua :( Tai jos toinen äiti näyttää "kovikselta" (niin kuin yläasteella sanottiin) , esim. pukeutuu mustiin tms. en myöskään uskalla mennä juttusille -mitä se ajattelisi tällaisesta nynnystä! :(

Tunnustan siis, että minulle pitäisi olla tietynlainen mammakaveri. Saman vertainen ja saman henkinen... Jonka kanssa en tuntisi itseäni huonommaksi.

Ehkä tämän takia minulla ei olekaan yhtään mammakaveria :(
 
Mä käytän mustia vaatteita, mut kyllä mun juttusille saa tulla. en pure. :D

Mutta siis itse kysymykseen vastaan, että kyllä on ennakkoluuloja. Juuri nämä fiinit reimatec-mammat kierrän kaukaa.
 
Minä ajattelen jokseenkin samoin :) Ihan tyhmäähän se on.. Toisaalta luulis ton olevan ihan teinimeininkiä ja aikuisten tulevan juttuun kaikenlaisten ihmisten kanssa, mutta ei se taida aina niinkään mennä.. Mammakaveria odotellessa :)
 
Onhan se varmaan osittain aika luontevaakin, et se menee noin. Mutta voi sitä itseään välillä yllättää. Nuo ennakkoluulot usein vaan estää mitä hienoimpia tuttavuuksia syntymästä. Mulla ainakin on hyvin monennäköisiä kavereita ja se on ihanaa!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tuhomiina:
Mä käytän mustia vaatteita, mut kyllä mun juttusille saa tulla. en pure. :D

Mutta siis itse kysymykseen vastaan, että kyllä on ennakkoluuloja. Juuri nämä fiinit reimatec-mammat kierrän kaukaa.

Peesi tuhomiinalle. Paitsi ettänuo reimamammatkin voi olla ihan mukavia mutta silti... minua ne hiukan jopa pelottaa. :whistle: :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Estynyt:
Eikä kyse siis ole siitä, että pitäisin itseäni muita parempana -päinvastoin! Siis jos toinen äiti on esim. hyvin kaunis, huoliteltu, viimeisen päälle merkkivaatteissa ja lapsetkin kalliisti puettu... niin pidän itseäni jotenkin huonompana ja ajattelen, ettei tuo varmaan edes minun seuraani halua :( Tai jos toinen äiti näyttää "kovikselta" (niin kuin yläasteella sanottiin) , esim. pukeutuu mustiin tms. en myöskään uskalla mennä juttusille -mitä se ajattelisi tällaisesta nynnystä! :(

Samoja ajatuksia mullakin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tuhomiina:
Mä käytän mustia vaatteita, mut kyllä mun juttusille saa tulla. en pure. :D

Mutta siis itse kysymykseen vastaan, että kyllä on ennakkoluuloja. Juuri nämä fiinit reimatec-mammat kierrän kaukaa.

Täytyy kyllä myöntää, että ne on pahimpia.
Katotaan nenänvartta pitkin kuin halpaa makkaraa jos menet puistoon muuten kuin tuulipuvussa. Tai jos lapsella on päällä ei minkään merkkinen-haalari jne.
*puistatus*
 
Aivan kuin minun suustani!!Sama tilanne..hankaloittaa sitten tutustumista ja ylipäätänsä edes näkemistä,kun tosiaan haluan vain omantyylisteni kanssa kaveerata.Ja ei minullakaan ole mammakavereita,yksi hyvä ystävä joka ollut jo kaveri ennen lapsien syntymää.Jotenkin helpottavaa kuulla että joku muukin ajattelee näin :)
 
Sama juttu mulla: hyvä tietää, etten ole ainut!
Mutta onhan se tylsää, kun ei ketään äitejä sitten tunne. Tää on niin pieni paikkakuntakin, missä asutaan, että eipä täällä paljon mammoja ees ole.
 
mulla ei niinkään ole merkkivaatetteita itsellä tahi lapsilla, henkkamaukasta suurin osa... tykkään kyllä meikata, mutta aikas tavallisen näköinen olen.. ja en ole kovis..mutta en mikään nössykkäkään.. missäs päin asustelet
 
Tuossa meidän viereisessä puistossa on tosi paljon lapsia päivittäin leikkimässä. Olisihan se kiva vaihtaa muutama sana muiden mammojen kanssa mutta kun ovat juuri näitä reimatec-tapauksia.. Kyllähän ne moikkaavat kun menemme lasten kanssa puistoon mutta siihen se jääkin.
Kaipa olen jollain tavalla vastenmielinen heidän mielestään, enpä tarkempaan ole koskaan vaivautunut kyselemään. Yksi varma syy on se, että poltan mutta sitäkään en tee puistossa lasten paikalla ollessa.
Onneksi lapseni rakastavat touhuta metsässä ja kevät tulee..päästään taas ypöilemään luontoon.
Niin ja on meidänkin lapsilla reimatecin puvut, ne vaan ovat pari vuotta vanhaa mallia ja kirpparilta..
 
Olen siististi pukeutuva ihminen,joka meikkaa että uskaltautuu lähtemään ulos :D Oikeesti ilman meikkiä olen kuin haamu.Olen puhelias,kun lähemmin ihmisen kans tutustutaan,mutta aloitteen tekeminen on todella vaikeeta,kun tuntuu että jos jotain sanookin hölmösti yms.Ja jännitän paljon uusia tuttavuuksia.Mutta muuten olen iloinen ja sosiaalinen ihminen,vaikka hieman ujohko olenkin.Olen sellainen kiltin ja nynnyn oloinen :D En siis ns.kovisten kanssa halua kaveerata,tunnen sitten itseni vielä enemmän nynnymmäksi..Tykkään sisustaa ja myllätä ulkona kukkapenkkejä.Se on intohimoni,josta saan energiaa.Muita harrastuksia ei sitten olekaan.Mitäs mie vielä muuta kertoisin..Jos joku samantyylinen ihminen kuin minä niin olisi mukava tutustua!! :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja weballergy:
Täytyy kyllä myöntää, että ne on pahimpia.
Katotaan nenänvartta pitkin kuin halpaa makkaraa jos menet puistoon muuten kuin tuulipuvussa. Tai jos lapsella on päällä ei minkään merkkinen-haalari jne.
*puistatus*

Kattookohan ne oikeesti nenänvartta pitkin vai tuntuuko se vaan siltä? Ehkä ne vaan katsoo, että kukas sieltä tulee. Ja näkee sun reimoja halveksivan ilmeen ja ajattelee, että toi taitaa kattoa mua nenänvartta pitkin....

Kierre on valmis. Rikkokaa noita hiljaisia rajoja hyvät ihmiset! Suurin osa ihmisistä on mukavia ja yhtä ujoja kuin te itsekin.
 
Pitää ottaa vaan kuulkaa reippaasti kontaktia =) Ehkä ne toiset äidit ovatkin tosi kivoja! Kukaan muu ei teidän puolesta mene höpöttelemään, kuin te itse. Me muutettiin ulkomaille ja itsellä oli ihan vajavainen kielitaito. Silti vaan kovapäisesti yritin puhua muille äideille (vaikka en aina osannutkaan sanoa mitä halusin, enkä ymmärtänyt mitä ne mulle sanoivat) ja nyt minulla on muutava tosi kiva mamma kaveri, joiden kanssa on kiva tavata, lapset leikkiivät keskenään ja me voidaan höpistä. Ja ne äidit on kuin eri planeetoilta! Toinen on 15v minua vanhempi erittäin varakas äiti ja toinen pakolais äiti, jolla on huivipäässä. Minä taas ihan tavallinen suht nuori äiti, jonka duunari äijä käy tehtaassa töissä..
 
Alkuperäinen kirjoittaja mie:
Aivan kuin minun suustani!!Sama tilanne..hankaloittaa sitten tutustumista ja ylipäätänsä edes näkemistä,kun tosiaan haluan vain omantyylisteni kanssa kaveerata.Ja ei minullakaan ole mammakavereita,yksi hyvä ystävä joka ollut jo kaveri ennen lapsien syntymää.Jotenkin helpottavaa kuulla että joku muukin ajattelee näin :)

Myös minulle helpottavaa kuulla, että on muitakin samanlaisia "estyneitä" :) Joskus kun oikein yritän rohkaista itseni ja edes vaikka hymyillä vastaantulevalle mammalle, niin vastaukseksi saa vain happaman ilmeen. Ja neuvolassa vasta odotushuoneessa yritin siinä hieroa tuttavuutta (tai aloittaa keskustelua) , kun lapset olivat kiinnostuneet toisistaan, mutta ei mitään vastakaikua.

Kuten jossain ketjussa (oliko se juuri siinä mammakaveriketjussa) joku hyvin sanoikin, että tekis mieli sanoa tuolla kadulla vastaantulevalle mammalle, että työnnetäänkö vaunuja yhtä matkaa :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja mie:
Olen siististi pukeutuva ihminen,joka meikkaa että uskaltautuu lähtemään ulos :D Oikeesti ilman meikkiä olen kuin haamu.Olen puhelias,kun lähemmin ihmisen kans tutustutaan,mutta aloitteen tekeminen on todella vaikeeta,kun tuntuu että jos jotain sanookin hölmösti yms.Ja jännitän paljon uusia tuttavuuksia.Mutta muuten olen iloinen ja sosiaalinen ihminen,vaikka hieman ujohko olenkin.Olen sellainen kiltin ja nynnyn oloinen :D En siis ns.kovisten kanssa halua kaveerata,tunnen sitten itseni vielä enemmän nynnymmäksi..Tykkään sisustaa ja myllätä ulkona kukkapenkkejä.Se on intohimoni,josta saan energiaa.Muita harrastuksia ei sitten olekaan.Mitäs mie vielä muuta kertoisin..Jos joku samantyylinen ihminen kuin minä niin olisi mukava tutustua!! :)

Paljon samoja asioita löytyy minustakin :) Minkä ikäisiä lapsia sulla on?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Äippä:
Mistäpäin sinä mie olet ja minkäs ikäinen?

Niin sepä se,että tässä varmaan vaikea kenenkään kanssa ruveta ystävyyttä solmimaan..sillä en tiiä uskallanko sanoa missä asun,ainakaan tässä palstalla.Olen 26.v
 

Yhteistyössä