Syrjäytyneen puolustupuhe

[alkuper.]

Olen syrjäytynyt elämästä ja yhteiskunnasta vakavan masennuksen, paniikkihäiriön ja muutaman muun diagnoosin kanssa. Olen sellainen paljon parjattu kouluttamaton loinen, kenen tiedetään nauttivan siitä että ei tarvitse tehdä mitään vaan saa elää muiden rahoilla.

Olette niin väärässä, sillä antaisin melkein mitä vain, että saisin olla niin kuin te tavalliset ihmiset olette. Millaista olisi ollut, jos olisin pärjännyt peruskoulussa, jos minulla olisi ollut terveitä aikuisia tukemassa koulunkäyntiä.. jos joku olisi nähnyt, että tuo ei opi kunnolla ja ottanut sen asiakseen. Sen sijaan, että minun annettiin alisuorittaa ja miten kuulin että olin vain laiska ja tyhmä.

Tiedättekö mitä tein yläasteen kesälomat? Luin.
Tiedättekö, mistä haaveilin silloin? Kunnon ammatista.
TIedättekö miltä tuntuu, kun vanhemmat ovat alkoholisteja ja itse on koulukiusattu, maahan asti poljettu ja parjattu ihmisraunio?

Se tuntuu Pahalta.

Nyt kolmekymppisenä yritän palata kouluun ja tulla joksikin samaksi kuin kaikki muutkin. Mutta ette usko, kuinka pelottaa! Miten julmia te tavalliset ihmisette voitte joskus puheissanne olla, miten olenkaan oppinut pelkäämään teitä.

 

[tsemp]

No me tavalliset ihmiset olemme tavallisia ihmisiä. Myös sinä voit haavoittaa toisia; tai voit valita olla haavoittamatta.

Tsemppiä opiskeluiihisi.

 

[Tsemppiä!!!]

Ymmärrän tunteesi, itse kokenut samaa. Minun onneni oli että varhais-aikuisena sain elämääni ihmisiä jotka nostivat minut ylös normaaliuteen. Tästä nousemisen aloituksesta on yli 15 vuotta jo ja edelleen olen traumaattinen ihminen. Tulen aina olemaan. Aika moni on. Enää en tunne huonommuutta.

 

[ehkä]

En usko että ihmiset parjaavat tai loukkaavat tahallaan, jos toinen on sairauden ja mielenterveysongelmien takia pudonnut kelkasta. Karsaasti katsotaan varmaan sellaisia, jotka näyttävät ulospäin voivan mitä parhaiten ja nauttivan elämästään ja silti elävän sosiaalituilla, vaikka heidänkään taustoistaan kukaa ei voi sen tarkemmin tietää.

 

["smile"]

]En usko että ihmiset parjaavat tai loukkaavat tahallaan, jos toinen on sairauden ja mielenterveysongelmien takia pudonnut kelkasta. [/B]Karsaasti katsotaan varmaan sellaisia, jotka näyttävät ulospäin voivan mitä parhaiten ja nauttivan elämästään ja silti elävän sosiaalituilla, vaikka heidänkään taustoistaan kukaa ei voi sen tarkemmin tietää.

Et usko, mutta todellisuus on paljon raaempi!

Ap, olen pahoillani puolestasi. Nuo on asioita, mihin et ole milläänlailla voinut vaikuttaa. Emme voi vaikuttaa lähtökohtiimme, vaikka sillä on niin suuri merkitys tulevaisuuteen..

Käytkö terapiassa, ja saatko muuta apua?

 

[Kaikille ei kerrota]

Kaikki mielenterveydelliset ongelmat eivät välttämättä näy ulospäin ja silloin just se haaskalauma louskuttaa...

 

[kyllä se siitä]

älä ota henkilökohtaisesti, sillä mölisijät eivät tunne sinua henkilökohtaisesti. jos tuntisivat ja silti olisivat sitä mieltä, niin heissä olisi itsessään jotain vikaa. niinkuin onkin.

fiksu ihminen ei mölise tyhmiä kuin ehkä kerran vuodessa.

 

[alkuper.]

[QUOTE="smile";26393122]Et usko, mutta todellisuus on paljon raaempi!

Ap, olen pahoillani puolestasi. Nuo on asioita, mihin et ole milläänlailla voinut vaikuttaa. Emme voi vaikuttaa lähtökohtiimme, vaikka sillä on niin suuri merkitys tulevaisuuteen..

Käytkö terapiassa, ja saatko muuta apua?[/QUOTE]

Käyn terapiassa, muuta apua en saa. Eläkepaperit sain, se masensi entisestään.

 

[alkuper.]

up

 

["Inka"]

Täällä myös kolmekymppisenä eläkkeelle "päässyt", paljon elämässään kokenut "luuseri" - tai ehkä oikeammin sittenkin selviytyjä!
Tsemppiä aloittajalle!