Synkkä aihe, pelkäätkö kuolemaa?

Pelkään :ashamed: lähipiirissä ollut viimeaikoina kuolemantapauksia ja on joutunut käsittelemään noita henkisiä asioita :'(

 

en pelkää

 

Pelkään... erityisesti nyt kun on pieniä lapsia pelkään heidän menettämistään tai sitä, että he joutuisivat kasvamaan ilman äitiä....

 

No en omaani.

Enkä pelkää muidenkaan, vaikka tiedän että pirunmoinen ikävä siitä jää.

 

Toisinaan kovastikin.

 

Pelkään.. siksi yritänkin olla ajattelematta koko asiaa..

 

En pelkää kuolemaa vaan elämättä jäävää elämää

 

En pelkää. En edes lasteni, mutta täysillä toivon heidän elävän pitkän ja hyvän elämän.

 

Pelkään ja aika paljonkin...Joskus ehkä liiankin hysteerisesti, esim. oon melko hysteerinen kaikkien tapaturmien pelossa. Pitäs jotenkin päästä sinuiksi asian kanssa niin, että se pelko olisi hieman terveempää...

 

En pelkää. Ei oma kuolema minua satuta. Läheiseni kyllä toipuisivat. Ei ole lapsia. Jos olisi lapsia, pelkäisin varmasti kuolemaa.

 

En omaa kuolemaa.

 

en tiedä pelkäänkö, mutta mietin ja viime aikoina olen miettinyt enemmänkin kun lähipiirissä on noita sairastumisia ja äkkilähtöjä lähes omanikäisilläkin ollut.
Mietityttää se mitä oikeasti kuoleman jälkeen.
perhe kyllä tulisi pärjäämään vaikka toki elämä erilaista olisi

 

En pelkää omaa kuolemaani, läheisteni kuolemaa joskus

 

Juu ja ei. Lohduttava ajatus on se ettei sen jälkeen enää tunne mitään, ei ole olemassa. Pelottavaksi asian tekee ne kaikki asiat jotka jää kokematta.

 

Kyllä.

 

En pelkää kuolemaa. Suhteessani kuolemaan on kovasti auttanut uskoni Jumalaan. Mun mielestä on hyvä, että ihmist pohtisivat joskus tosiaan sitä, mitä sen jälkeen kun kuolee. Vai mitä mieltä te olette siitä?

 

Lasten kuolemaa voisin pelätäkin. Omaani en. En silti tarkota että kuolema minua kiinnostaisi, en aikonut kuolla vielä bauttiis sataan vuoteen

 

pelkään

 

pelkään koska on pieniä lapsia,siitäkin huolimatta että heillä on myös isä!

 

En pelkää kuolemaa vaan elämättä jäävää elämää

Näin miekin.

 

ootteste miettineet, että miksi me ylipäänsä ollaan täällä?

 

Pelkään, ja vielä enemmän että jollekin läheisistäni sattuu jotain

 

Pelkään :ashamed: erityisesti läheisen kuoleman pelko on kamaa ajateltavaa.
Töissä noita on nähnyt, mutta en oo asiaa osannut koskaan käsitellä omalta kannaltani.

 

ootteste miettineet, että miksi me ylipäänsä ollaan täällä?

Pitääkö olemassaololle olla joku syy?
Mä uskon ihan evoluutioteoriaan, kaikki vaan sattu menemään kohilleen. Enempi ajattelen niin, että koska me ollaan täällä me voidaan ihmetellä syytä...

 

En pelkää kuolemaa vaan elämättä jäävää elämää

Näin, minä jopa tiedän kuolevani joku kaunis päivä... kukaan ei ole vielä henkiin jäänyt.