syksyllä -07 hoidot aloittavat

tähtisilmä79, Koralli73, eikö teilläkin ollut tässä kuussa eka poli käynti, kertokaahan sitten kuulumisia. Ja mitenkän Sorsan kierto, oli viime päivät käsillä? Onko yleensä ollut tarkka kierto?

Nyt on sitten eka piikki tuikattu. Kyllä se vaan jännä on, että vaikka töissä pistää ja laskee annoksen määrät ihan sujuvasti, niin sitten kotona olo on, kuin ei olisi ikinä neulaa nähnytkään. Mulla on ollut piikkikammo, joka kyllä työssä lieventynyt, mutta voin sanoa, että omaan nahkaan olisi jäänyt pistämättä, sen verran tassu tärisi jo nyt. Mutta lääke oli helppo sekoittaa ja ampullikin aukesi kivasti (vinkki, laittakaa taiteltu talouspaperi ampullin ympäri ja taittakaa sitten ampulli auki - säästyy sormet haavoilta ja uskaltaa vääntää kunnolla, eli oikein). Apteekissa kysyi myyjä multa neuvoa, että minkä kokoinen piikki saa olla :/ .

Jännää, että nyt mies olikin jo melkein innoissaan lääkkeen ottamisesta, se piti töistä käsinkin huolta, että mennäänhän tänään apteekkiin ja illalla, kun en heti ryhtynyt pistopuuhiin, se jo kysyi, että meinaatko pistää tänään . Ei mitään puhetta siitä, että jos vaikka ensi viikolla vasta, vaikka olisin kyllä voinut kuvitella hänen niinkin reagoivan, mutta hetipä tuo ne halusi.

Taisi sitäkin jännitää lääkärillä käynti, odotus huoneessa oli hiljaista poikaa ja odotti silmät kiinni "kun väsyttää niin paljon", mutta nyt on ollut pari päivää paljon rennompi ukko, siis kaikenkaikkiaan hymyilevämpi, kuin aikoihin, vaikka aiheesta ei ole muuta puhunutkaan, kuin nuo pisto jutut.

 

Nati, Aika hurja oli sulla tuo tutkimus, tai ainakin jälkimainigit. Kiva kuitenkin, että kaikki oli sen ja verikokeiden osalta ok. Joudutko nyt pistelemään päivittäin? Saatko itse pistettyä, vai pistääkö mies? Meillä minä pistän ja jos minuun pistettäisi, saisi mies pistää - itse en kertakaikkiaan pystyisi! Meillä pistellään 2 kertaa viikossa toistaiseksi, katsotaan sitten lokakuussa verikoe tuloksia ja muutetaan tarpeen mukaan.

Meille oli itsellekin tosi iso yllätys tuo, että saadaan lääkkeet korvattaviksi. Sairaskassasta on tietty korvattu nuo normaali lääkkeet osittain, mutta nyt siis nekin muuttuu täysin korvattaviksi kelan puolesta ja vielä enemmän oli yllätys, että nämäkin lääkkeet korvataan, oltiin odotettu, että apteekkilasku olisi satoja euroja ja maksukattoa kolkuteltaisiin ensi vuonna jo tammikuussa, mutta siis ei (eipä ole ennen lääkäritkään tienneet/maininneet asiasta, tämän mukaan olisi pitänyt aina olla täysin korvattava, että turhaan ollaan maksettu tähän asti). Toisaalta sekin oli yllätys, että lääkäri piti sairautta "pikku juttuna", me pelättiin paljon pahempaa - sen siitä saa, kun on harvinainen krämppä, mistä lääkäritkään ei tiedä, onneksi tämä kyseinen tiesi ja osasi selittää nii, että miehenkin mieli asian suhteen parani.

Miten teillä muilla on miehet suhtautunut hoitoihin lähtöön ja hoidon alkamisen odottamiseen? Onko ollut vaikeaa? Meillä väännettiin monta vuotta asiasta kättä ja nyttenkin miestä etukäteen harmitti, kun lääkäri kutsuu odotushuoneessa nimeltä - on kuulemma noloa, jos joku tunnistaa. Miehet on outoja

 

Syksyistä sunnuntaita kaikille! =)

Joo, tosiaan tulevana torstaina olis ensimmäinen käynti ja hirvittää/pelottaa niin älyttömästi...mua pelottaa just tuo aukiolotutkimus, vaikka sitä nyt tuskin edes tehdään, mut kuite etukäteen pitää sitäkin jo pelätä oon kuullut niin kauhukertomuksiakin siitä, että käy älyttömän kipeetä, mutta onneksi Nati kerto toisenlaisenkin kokemuksen...mut se on tieten niin että jos ne on tukossa niin silloin sitä kipuakin tuntuu enemmälti...

Tosiaan en tiedä yhtään mitä tuleman pitää, joten torstaina ollaan sen suhteen viisaampia...jännä viikko tiedossa...

Meillä mies ainakin suhtautuu yllättävänkin positiivisesti ja avoimin mielin tähän kaikkeen...kannustaa ja rohkasee mua...ite taidan olla enemmän luovuttaja ihminen...

Mutta palaan torstaina viimeistään kertoon kuulumisia...

Mukavaa sunnuntaita kaikille!

 

kyllä minun mies on ihan mukana tässä hommassa... kun nyt käytiin lääkärillä, hän kyseli kaikkea lääkäriltä (vaikka olin kertonut vähäsen) toimenpiteestä ja lääkkeistä ja miten niihin reagoi.. siis minä kyllä olen tyytyväinen minun mieheeni, että hän jaksaa kannustaa ja että on kiinostunut, ja se on hän kun sanoo minulle että hyvää kannattaa odottaa....kun kokoajan tiuskin kun ei pääse heti hoitoihin. myös hän oli se kun sanoi että... :kulta kyllä se olis ihanaa jos vielä saataisiin ilta tähti meille =) . sitten sen jälkeen hakeuduttiin hoitoon.

 

Täällä vietetty pari päivää flunssan kourissa :snotty: . Mielessä on vauva-asiat olleet nyt enemmän, kuin koskaan. Tähän asti, kun on ollut tieto, että mitään ei tapahdu, niin on pääsääntöisesti voinut asian välillä unohtaa, mutta nyt tuntuu, että tämä loppu vuosi ei voisi kulua liian äkkiä Juu-u, olin se minä, joka juuri kannusti, että ei 3kk ole aika eikä mikään, mutta nyt en aina jaksa uskoa itseeni, se joulu saisi tulla pian, niin sitten...

Tähtisilmällä onkin sitten jännät paikat ihan pian, onnea matkaan vaan! Mua kanssa hirvitti juuri aukiolotutkimus eniten ja sitä ei sitten lopulta edes tehty. Ei se kuulemma monellekaan ole ihan kauheaa, muistuttaa kuulemma vähän menkkakipuja ja varsinkin illalla voi vatsassa olla tuntemuksia, mutta kun nappaa pari buranaa tms., niin eiköhän se siitä.

Demin mies näyttää suhtautuvan oikein kivasti ja innokkaasti yritykseen =) Ihanaa, kun on mies, joka jaksaa tsempata.

Aikanaan, kun näistä hoidoista vuosia puhuimme, pidin sitä jo isona juttuna, että mies olisi valmis edes yrittämään hoitoja minun takiani, rakkaudesta minuun, vaikka on itselleen tehnyt selväksi, että hän ei biologisia lapsia saa, hän oli valmis kohtaamaan suurimman pelkonsa vain minun vuokseni :heart: Jossain vaiheessa meinasinkin luopua koko touhusta ajatuksella, että jos hän kerran on valmis hoitoihin minun takiani, voin minäkin olla valmis luopumaan hoidoista hänen takiaan - hänestä en luovu minkään takia. Nyt sitten ollaan tässä kuitenkin, olen onnellinen edes yrittämisestä, eipä tarvi vanhana katua, ettei edes yritetty koskaan.

 

jep...täällä myös hemmetinmoinen flunssa :snotty: . pää on kun haminan kaupunki ja tuntuu siltä että joku olis ajannut traktorilla yli, nenä vuotaa ja pientä lämpöä.

mussu: minullakin ollut se , että nytten yritetään ja jos ei onnistuta...niin ei ainakaan tarvi ajatella vuosien jälkeen :että mitä jos olis onnistunut... mutta tottakai sitä pettyy jos ei onnistu, mutta se on sen ajan murhe eikä nytten.
meidän pitää ajatella positiivisesti . kyllä meillä on iso maha ensi vuonna :hug: .
jaaa-a kyllä se joulu vois tulla,niin on jotain muuta ajateltavaa...sitten olis vaan 3kk odoteltavaa....
oliko sinulla tammikuussa aika mussu??
saanko vielä kysy ikääsi ja missä olitkaan hoidossa......
sitä piti vielä sanoa: on se hyvä että meillä on ihanat miehet, että saa sitä tukea mitä tarvitaan... toivois sitä kaikille! mutta jos ei muuta niin onhan meillä toisemme.. jos jotenkin lohduttaa :hug:

 

demi

Joulua odotellessa :xmas:

Meillä pitäis alkaa lääkkeen tehota 3kk:ssa, että sitten jatko pitäis onnistua "luomuna", siksi tässä niin levoton olen Kirjoitinkin 5.9 pidemmän sepustuksen tähän pinoon lääkärin sanomisista.

Niin, ja olen 29 ja Turussa ollaan hoidossa, vaikka vähän kauempana asutaan.

On meillä miehemme, se on jo paljon se :heart: .

 

Moikka!

Täällä kp 19/23-56 ja flunssassa oon. Tän päivän olin vielä saikulla ja edelleen lämpö lähellä 37, ku normaalisti lähempänä 36. Ovista ei oo käsittääkseni ollu et nyt odottelen vaan seuraavia menkkoja et pääsis uuteen kiertoon. Ei minkäänlaisia raskautumistoiveita tästä kierrosta.

Kuukausi olis aikaa siihen tutkimusten suunnittelu-käyntiin ja jännittää tosi paljon. Lähinnä tehtävät tutkimukset ja se onko toiminta julkisella hidasta. Aukiolotutkimus pelottaa paljon, ku oon kuullu, että se tehdään rutiinitutkimuksena. Tietysti hyvä, että kaikki tutkitaan ennen hoitojen aloittamista, mutta peloille ei mahda mitään. Nuorempana kärsin kovista kuukautiskivuista ja kerran päädyin ambulanssilla sairaalaan yhden hirveän kouristuksen seurauksena eli pelkään, että samanlainen tunne edessä

Tsemppiä kaikille tutkimusten odotteluun ja plussatuulia!

 

Tällä viikolla tämä on varsinainen nuhanenien ketju :snotty:

Miuku79 Tsemppiä sinne suunnittelukäyntiin, hyvin se menee! Kamalinta on odottelu, että aika kuluisi, että saa homman alkuun

Se aukiolotutkimus lienee aika yleinen ja pääasiassa kaikille rutiinina tehtävä juttu, mutta ei sekään näköjään ihan ehdoton ole . Ja sanovat monet, että ei se ole sen pahempi, kuin normaali gynekäynti ja kuukautiskivut - ei sillä, että ne nyt mitään kivaa on, mutta tokkopa puhutaan edes niin kovista kivuista, kuin sulla kirjoittamasi mukaan on nuorena ollut. Pari buranaa tms. nassuun etukäteen ja vaikka hätävaraksi mukaan toinen mokoma, niin kyllä se siitä sujuu! Ja tosiaan on hyvähä se on kerralla tutkia kunnolla, että ei sitten tule ikäviä yllätyksiä kesken hoidon.

Meillä eka kerta meni niin, että puhuimme ongelmastamme, joka siis oli meillä siinä vaiheessa tiedossa(tai lääkäri puhui ja me lähinnä kuuntelimme. Eka lääkäri, joka tiesi, mistä on kysymys ja ennen kaikkea se, miten voidaan hoitaa =) ), sitten hän kertoi, miten edetään ja aikataulu oli positiivinen yllätys - mitään ylimääräisiä tutkimuksia tms. ei tullut, vaan resepti heti kouraan ja lääkkeet käyttöön ja lokakuussa sitten verikokeet varmistukseksi, että lääke tohoaa/annos on oikea. Normaalisti, jos tarkka ongelma ei ole tiedossa, varmaan on tutkimuksia useitakin sekä miehelle, että naiselle, ainakin se tuubien aukiolotutkimus, ja ne tietty vähän venyttää hoidon kunnollista aloitusta, mutta aika nopeaan tuntuu tuo julkinenkin toimivan - ainakin, kun odottin kuukausien jonoja, tämä eka käynnin odotus käsittääkseni pisin. Sitten asiakkaana ollessa, on odotukset käsittääkseni lyhyempiä) Sitten lääkäri tutki miehen kivekset ihan käsikopelolla ja mulle tehtiin ultra alakautta (Tuntui vähemmän inhottavalta, kuin papa-koe normaalisti), sillä katottiin että kaikki näyttäisi olevan ok. Aikaa meni reilu 30min.

Kannattaa varautua odottamaan sovitusta ajasta, tuntuvat olevan myöhässä aika usein julkisella kuuleman mukaan, me odotettiin 45min, että päästiin sisään.

Rohkeutta vaan mukaan, kyllä se siitä, kun alkuun pääsee.

 

Kiitos mussu infosta!

Meillähän ongelma on myös tiedossa jo etukäteen eli mulla todettu PCO 05/07 ja miehellä vuoden alussa Teratozoospermia. Siks tässä mietinkin, et tehdäänköhän mulle kierron kartoitusta ollenkaan ku lääkäri näkee ne aiemmat ultrakuvat ja jos vaikka nyt ekalla käynnillä sattuis olemaan sopivasti kierron puoliväli tai yli niin näkis ultralla ettei yksikään follikkeli kehity tarpeeks isoks irrotakseen. Sitten säästyis yhdeltä "turhalta" tutkimukselta. En tosin tiedä onko se kierron kartoitus muutenkin hyödyllinen vaikka PCO. Voihan kai lisäks muutkin hormonit olla "vinksallaan"

Tuota aukiolotutkimusta tuskin ollaan tekemättä kun ei oo aiempia raskauksia todistamassa, että johtimet olis auki.

Tosi kiva kuulla, että teillä toiminta on ollu nopeaa julkisella. Olenkin ollut stressaantunut jo ajatuksesta, että tutkimuksiin ja yhteenvetoon pitäis jonottaa kauan aikaa. Me mietittiin, että jos siirtävät meidät inseminaatio-jonoon Naikkarille ja jonotusaika olis n puoli vuotta niin hyvin mahdollista, että käydään kokeilemassa yksityisellä muutama hoitokerta. Jotenkin tuntuu, että kun ei ole enää ihan nuori ja ensimmäistä yrittää niin asioissa on edettävä suht nopeesti. Mehän kuitenkin haaveillaan useammasta lapsesta =)

 

Eli meillä alkaa hoidot lokakuussa 07. Tulemme mukaan pinoon.
Kirjoittelinkin jo tuonne tilanteestamme.

Toivottavasti on aina toivoa jäljellä, nyt tuntuu vain niin harmaalta ja vaikealta. Vieläkun olen ikuinen pessimisti. Mieheni on onneksi realisti ja hieman positiivisempi versio. Jaksaa uskoa. :heart:

 

Kivaa, kun tulee uusiakin, vaikka kurjaahan se on, että joutuu juuri tälläiseen pinoon, olisi varmaan mieluisimpiakin :hug:

Itse olen kyllä saanut tukea näistä nettikeskusteluistakin, on kivaa, kun joku, jonka kanssa jakaa ilot ja surut, niitä hoitoaika on pullollaan. On aivan eri asia puhua kaverille, jolla ei ole kokemusta lapsettomuudesta, tai edes puolisolle, joka käy läpi samaa kipua, kuin itse, täällä on jotekin helpompi avautua. Jo se, kun asiaa kirjoittaa, sitä joutuu miettimään eri kannoilta ja kummasti se kirjoittaminen jo omaa oloa helpottaa - tai tasaa ainakin.

Niin se taitaa usein mennä, että vuoroin jaksaa olla vahva, silloin, kun toisella on voimat ja usko loppu, toinen jaksaa kannuistaa eteenpäin, sitäkin hoitojen aikan tarvitsee!

Jaksamista Taivaansilpojallekin hoitojen alkuun ja muista, että täällä saat vapaasti purkaa pahaa oloasi ja varmasti saat tukea ja peukkuja pidetään kaikille tasapuolisesti, että hoidot onnistuu :hug:

 

kiitos

Voit lisätä tuonne minun tietoihin, että 26v

unehtu kertoa :x

 

:snotty: ....
Taivaansilpoja: tervettuloa meidän joukkoomme, niin kuten mussu tuossa sanoi täällä saa kertoa kaikki ilot ja surut..ja kaik maan ja taivaan välistä.......

mussu: kävin jo ekalla lääkäri käynnillä....sorry olin kirjoittanut väärin :ashamed: . nytten saa sitten odotella MAALISKUUHUN asti :headwall: . pitää kyllä tentata lääkäri vielä kun soittaa 9.10 kaikista veri kokeista ja sperma kokeesta.......
jaaa-ha , kirjustellaan myöhemmin.. pitää alkaa pyydystää noita "villakoiria" mitkä pyörii jaloissa

 

Jahas, mun viesti olikin näköjääs kadonnu jonnekin...eli uusi yritys...

No nyt on sit eka käynti onnellisesti ohitte...papassa olin käynyt jo etukäteen ja siitä sain puhtaat paperit ja nyt sitten juteltiin ja tehtiin ultra jolla kattoivat kohdun etc...ja kaikki oli siellä kunnossa, joten mitään nähtävää vikaa ei vielä ainakaan löydetty, lisäksi käyn sitten verikokeissa ja pissa näytteen antamassa...

Seuraavaksi on sitten edessä aukiolotutkimus ja sehän tässä nyt hirvittää, jotenki pelkään kamalasti että siellä on paikat tukossa...ja tietty tutkimuskin kävis sitten aivan älyttömän kipeää ja se älytön henkinen kipu siihen vielä sitten päälle...joten sitä nyt tässä kuukauden verran saan pelätä...

Eli iloisilla mielillä olen tämän päiväsen jälkeen, mutta jännitettävää jäi vielä... =)

 

Tähtisilmä79: Ei sitä aukiolotutkimusta kannate pelätä. Mulla ainaki se pääasiasa vain nipisteli, kerran kirpas kovemmin. Ja ite inssihän tapahtuu sitten saman tyylisesti, ainoastaan putki on ohuempi ja ruiskutettavaa nestettä on vähemmän.. Näin lääkäri sano mulle viime kerrala, jotta tietäsin mitä lokakuusa on vastasa ja sen kautta ei asiaa niin jännittäs. Elikkästä tsemppiä vain! Kyllä sie siitä seleviät, ihan niin ku mieki olen selevinny!

Ite nykysin ei mieti hoitojen aiheuttamaa kipuja ollenkaan vain sitä inssin onnistumisen mahollisuutta.. Meinaa usko välilä kaota näin 4 vuen yrittämisen jäläkeen. Onneksi mullaki mies jaksaa yrittää piettää positiivisuutta yllä! :heart:

 

Tähtisilmä79, Kivaa, että käynti oli mennyt mukavasti, eikö ollut mitään yllätyksiä ilmaantunut. Nyt en muista, mutta oliko teillä vielä mitään epäilyjä syyksi, vai onko vasta tutkimukset menossa asian suhteen?

Meillä on nyt pistetty useampi piikki jo, eilen ukko haki pienen muovipussilleisen (3 annoksen pakkauksia yhteensä 4), että on, mitä pistää taas vähän aikaa. Kivasti menee pistäminen, eikä "neulatyynykään" ole valittanut mitään sivuoireita tms. Nyt on jotenkin semmoinen iloisen, jännittävä odottamisen aika; mieli on positiivinen ja toiveet korkealla, aika vaan kuluu peijakkaan hitaasti - vähän tietty pelottaakin, josko täältä tullankin sitten rytilällä taas alas, mutta nyt olen kyllä yrittänyt nauttia tästä tunteesta.

 

Nippe81:kiitos kannustuksesta! sitähän tässä tarvitaan...ja kiva kuulla että sinulle käynti on ollu kivuton, joten rohkasee taas vähä itteeki...ja kyllä kivut kestetään kun tietää mikä on palkintona =)

Mussu:meillä ei ole ollut mitää epäilyjä mihinkään suuntaa ja tutkimukset on vielä alussa, joten vielä kuletaan puhtailla papereilla ja syyllistä etsitään...

Kieltämättä kuulostaa hurjalta nuo pistämis hommat...ei olla oikeen kumpikaan sen luontosia, joten saas nähä miten meille käy jos pistokset on edessä...onneks sisko on hoito-alalla, joten ehkä se pitäis ainaki alussa hälyttää hommiin... =)

Askel kerrallaan edetään ja tulevaa jännätään...

Tsemppiä meille kaikille tulevaan :heart:

 

Tähtisilmä, en mäkään itse saisi itseäni pistettyä, vaikka hoitoalalla olenkin ja töissä muita pistelen säännöllisesti. Oma käsi ei vaan taivu omaan nahkaan, vaikka eihän pistäminen oikeasti edes satu, kun sen tekee rauhallisesti!!! Eikä kyllä ukkokaan itse suostu itseään pistämään. Näin sujuu, kun toinen pistää.

 

Mukana menossa, 13.9.2007: :hug:

Hilma71, 36v, yritystä: vuosia, 2. toiveissa, eka käynti: 08/07
Dreamer88,19v, yritystä: vajaa vuosi, 1. toiveissa, eka käynti: 08/07
Flikka, 28v, yritystä: 1v, 1. toiveissa, eka käynti: 08/07
Nati, 25v, Yritystä: 14kk, 1. toiveissa, eka käynti 08/07
nanna81 , 26v, Yritystä 1v, Toiveissa: 1., eka käynti 08/07
demi, 34v , Yritystä 13v , 2. toiveissa, eka käynti: 09/07
mussu, 29v, yritystä: 5v, 2. (eka yhteinen) toiveissa, eka käynti: 09/07
tähtisilmä79, 28v, yritystä: 1v, toiveissa: 1, eka käynti: 09/07
Koralli73, 34v, Yritystä: 1 v, Toiveissa 2, eka käynti: 09/07
Sorsa, 22v, yritystä 3-4v, 1. toiveissa, eka käynti:10/07
Taivaansilpoja , 26v, Yritystä: 6v, 1. toiveissa, eka käynti: 10/07
tnkosonen, 25v, yritystä 1v, 1. toiveissa, eka käynti:11/07
Tinttu , 19v. Yritystä: vajaa vuosi, 1. toiveissa, eka käynti: tulossa
Sitrus79, 28v. Yritystä: 1v, 1. toiveissa, eka käynti:
Miuku79, 28v. Yritystä: vajaa 1v, 1. Toiveissa, eka käynti: 05/07 (?)

Plussanneet: :flower:

Muokkasin tuota listaa omalta osaltani ku yritystä nyt takana vajaa vuosi, ei kaks
Tänne ei mitään erikoista, kp 22/23-56 meneillään ja tätiä odottelen kylään, jotta pääsis taas uuteen kiertoon. Vielä reilu kolme viikkoa pitäis jaksaa odotella tutkimuksiin pääsyä ja tietysti aika tuntuu pitkältä. Tsemppiä kaikille tutkimuksiin ja kunpa saatais tänne ketjuun paljon plussia!

 

Ompas siitä kauan kun viimeksi olen kirjoitellut.
Mussu: kyselit aiemmin tuosta miten mies on hoitoon lähtöön suhtautunut. Meillä mies oli sitä mieltä, että sitten kun vuosi on mennyt niin sitten voidaan lähteä tutkimaan missä vika niin kuin teimmekin. Mitään sellaista akuuttia vikaahan meistä ei tutkimuksista ole löytynyt. Multa meinaa usko loppua, mutta mies vaan edelleen jaksaa uskoa siihen, että meille joskus niin onnellisesti käy että me raskaudutaan.

Kävin folikkeliultrassa kun olen syönyt niitä clomeja ja oli kuulemma erittäin hyvät maisemat. Toinen follikkeli oli 17,5mm ja toinen oli 17,0mm eli kuulemma voi olla kaksoisraskauden mahdollisuus jos tästä kierrosta raskaudun. Puolitettiin sitten mun clomiannosta eli ensi kiertoon sitten syön vaan puoliska tabletin.

Näillä mennään...

 

Niin, minulla oli siis käynti yksityiselle gynelle. Ei vielä varsinaiselle polille, tosin gyne nyt laittaa minulle keskussairaalan lapsettomuuspolille ekan keskusteluajan, tai siis lähetteen sinne, en tiedä kauanko kestää että se käynti on.

Gynellä kaikki oli ok, käynti oli siis viime torstaina. Munarakkula oli 18mm eli kypsä, kohdun limakalvo 7mm ja kolmikerroksinen, munasarjat kauniit ja kaikki muutenkin kuin oppikirjasta. Ei siis selvinnyt mitään. Gyne käski mennä luomuna nyt ja määräs lisää verikokeita. En tajua miks määräs uudelleen progesteronikokeen, koska se tehtiin just viime kierrossa ja tulos oli tosi hyvä.

Mä nyt mietin sitten kotona itsekseni ja päädyin kuitenkin hakemaan apteekista terolutkuurin, johon sain reseptin kuukausi sitten työterveyslääkäriltä. Haluan kokeilla auttaako se tiputteluun, enkä usko että tuo progesteronitestaus mun osalta enää kertoo mitään kummempaa. Sitä paitsi luin joltain keskustelupalstalta, että joku oli käynyt tuossa verikokeessa, vaikka oli terolutit käytössä, ihan lääkärin ohjeesta ja lääkäri oli vaan sit arvioinu paljonko terolutit vaikutti tulokseen.

Gyne sanoi ovulaation olevan lähellä, kuitenkaan vielä tänäkään aamuna ei lämmöt olleet nousseet ja ovistesti näyttää jo neljättä päivää plussaa. En siis ole aloittanut vielä terolutteja, kun haluan olla varma, että ovis on ensin ollut. Jos se nyt ylipäätään tapahtuu, odotin jo kovasti tälle aamulle lämmönnousua, no ehkä huomenna sitten.

Muista verikokeista, ainakin prolaktiini otetaan vielä ja kaiketi fsh, vaikka en tiedä onko siitäkään hyötyä, koska viime kierrossa ainakin ovuloin hyvin joten kaiketi tuo fsh:kin on ollu ihan normaali.

Kauanko luulette kestävän, että saan tuon ekan ajan polille? Julkiselle puolelle siis?

Tsemppiä kaikille ja plussatuulia!

Koralli73 kp 16/25-30 yk15

 

Koralli73, kiva, että asia etenee, eikä ainakaan vielä mitään hälyyttävää löytynyt sinulta. Eikös ne terolutit ole tosi monella käytössä alkuvaiheessa "kokeilumielessä", tokkopa niistä haittaakaan on, jos tässä kierrossa otat.

Meillä tuo julkisen aikataulu oli sellainen, että toukokuussa kävin eka kerran lääkärin kanssa keskustelemassa asiasta, jolloin hän määräsi mulle labrat ja miehelle simppa-testin. Tuloksia kuultiin kesäkuun alussa, jolloin myös lähete laitettiin matkaan. syyskuun alussa oli eka aika polilla, eli kolme kuukautta meni meillä lähetteestä ekaan aikaan, mutta siinä välissä oli myös kesälomat. Toisaalta syksy voi olla kiireisempää aikaa, kun moni on kesäloman jälkeen asiaan innostunut. Me saimme eka kerralla (2005) lähetteen lokakuussa ja tammikuussa olisi ollut eka aika (silloin tuli pupu pöksyyn, peruutettiin aika ja päätettiin miettiä, mitä me oikeasti halutan). Eli voisi kuvitella, että 3kk odotus on realistinen, alle 6kk:han sen pitää olla nykyään. Toki hoitopaikkakin voi asiaan vaikuttaa, me olemme tyks'issä.

(.) Tällä viikolla olis ovis, arvatkaas, mietinkö näitä nyt ihan uudella innolla - koitan kovin itselleni toitottaa, että 3kk menee siittiöiden uusiutumiseen ja tässä vasta on kolme viikkoa lääkkeen vaihdosta, eli en millään usko, että mitään tapahtuu, mutta kun itselleen ei mitään mahda - sitä toivoo, vaikka tietää, että mahdollisuutta ei ole :headwall:
Eilen juttelin kaverin kanssa tästä ja hän paljasti, että häneen on iskenyt vauvakuume myös =) , he kovin miettivät myös pikkukakkosen yrittämistä alkuvuodesta.

 

heips! täälläkin yks ketä ei oo taas vähään aikaan kirjotellu...(kone vieläkin korjauksessa...) täällä kans jänskätään ekaa aikaa tyksiin.. eilen oikein kauhistuin et se on jo 1.10.!! meillä aika on mennyt kuin siivillä, noita täitä riittää!
meillä meni silleen et kun päätettiin hakeutuu hoitoon ja mentiin yksityisen puolel kesäkussa 07 ni tutkimukset oli tehty kesäkuun loppuun mennes ja ne laitto sielt lähetteen tyksiin ja eka aika on tosiaankin nyt kahen viikon päässä. eli aikaa meni lähetteestä joku 3kk kans.


tänne ei mitään erikoista. kp 16 /32

 

heippa.. meillä oli silleen että, eka oli polilla lääkäri aika(kesäkuu), käytiin läpi kokeita ja myös gyne tutkimus...sitten hän lähetti lähetteen hki naikkariin. sain sieltä aikasen äkkiä ajan..mikä oli 3.9.07. siellä käytiin läpi ivf hoito..miten se etenee. koska se on ainut hoitomuoto meille ja sitten siellä verikokeet molemmilta ja mies vei viime viikolla simppa näytteen sinne. 9.10 lääkäri soittaa minulle tulokset kaikista kokeista. mutta tässä pitää nytten odottaa maaliskuuhun asti.... kun menkat alkaa maaliskuussa, pitää soittaa lääkärille...sitten alkaa varsinainen hoito!! niillähän on 6kk hoitotakuu... mutta lokakuu-maaliskuu, siinähän on 6kk.. siinä ajassa pitää tapahtua jotai..siis maaliskuussa kun soitan niin se on 6kk:den sisällä...niin hullulta kun se kuulostaa. mutta se on vaan odoteltava, kai se aikasen äkkiä menee...vaikka haluaishan sen tapahtuvan HETI, mutta kun ei ole ylimääräistä rahaa, niin menisi yksityiselee..niin hyvällä lykyllä olis jo raskaana 6kk sisällä...