Suuri niskatusvotus > ennuste ja lopputulos! Sekä Turner-raskauksien epätoivoa, iloa, surua ja suurta rakkautta lasta kohtaan!
- Viestiketjun aloittaja huolesta harmaa
- Ensimmäinen viesti
Huolesta harmaana: Isot halaukset sinulle ja jaksamista vaikean asian kanssa! :hug: :hug:
Kiitos kaikille.
Yritin nukahtaa mutta eipä siitä mitään tullut. On vaan niin mieli maassa :'(
Mistähän sitä toivoa voisi ostaa? Alkaa usko loppumaan. Mies sanoi että hänelle tieto vain lisäsi taistelun tahtoa. Minä en enää tiedä miten jaksan. Ja "Tiuku" muistuttaa potkuillaan olemassa olostaan vähän väliä :heart: :'(
Yritin nukahtaa mutta eipä siitä mitään tullut. On vaan niin mieli maassa :'(
Mistähän sitä toivoa voisi ostaa? Alkaa usko loppumaan. Mies sanoi että hänelle tieto vain lisäsi taistelun tahtoa. Minä en enää tiedä miten jaksan. Ja "Tiuku" muistuttaa potkuillaan olemassa olostaan vähän väliä :heart: :'(
Olen kans seurannut tarinaasi, ja olen tosi pahoillani. rupes itkettämään kun luin viimeiset kuulumisesi, käytte kyllä läpi jotain aivan käsittämättömän rankkaa ja varmasti kaikki tuki on tarpeen mitä vain saatte.
En tiedä merkkaako sinulle mitään, mutta mun oli ihan pakko rukoilla teidän ja pikkusenne puolesta... se on ainoa asia mitä voi tälläinen tuntematon kaukaa käsin tehdä.
Voimia :hug:
En tiedä merkkaako sinulle mitään, mutta mun oli ihan pakko rukoilla teidän ja pikkusenne puolesta... se on ainoa asia mitä voi tälläinen tuntematon kaukaa käsin tehdä.
Voimia :hug:
Voimia huolesta harmaalle! Voin vain kuvitella mitkä tunteet siellä sisälläsi myllertävät! Odotus ja huonot uutiset ovat pahinta tässä tilanteessa, toivon teille oikein paljon voimia tulevaan, jokainen sekunti tuntuu varmaan ikuisuudelta! Tuskin on olemassa tällä hetkellä sanoja, jotka mieltä parantaisivat, olette kuitenkin ajatuksissani!
Tilanne koskettaa tällä hetkellä myös itseäni erityisesti, siltikään en voi sanoa ymmärtäväni, mitä tällä hetkellä käytte läpi, on tunteet kuitenkin itsellä jokaisella lähempänä ja kuitenkin henkilökohtaisia. Oma pieni poikani syntyi viime lauantaina viikoilla 15+4, oli tosiaan noita niskaturvotus juttuja ja sitten löytyikin tutkimuksista kromosomihäiriötä ja muitakin vikoja, raskain sydämin tosiaan päädyimme sitten keskeytykseen! Nyt pitää antaa mielen ja ruumiin toipua kaikesta, se tulee viemään minkä se vie, mutta pieni ei unohdu koskaan!
Oikein paljon voimia teille tulevaan!
Mayya
Tilanne koskettaa tällä hetkellä myös itseäni erityisesti, siltikään en voi sanoa ymmärtäväni, mitä tällä hetkellä käytte läpi, on tunteet kuitenkin itsellä jokaisella lähempänä ja kuitenkin henkilökohtaisia. Oma pieni poikani syntyi viime lauantaina viikoilla 15+4, oli tosiaan noita niskaturvotus juttuja ja sitten löytyikin tutkimuksista kromosomihäiriötä ja muitakin vikoja, raskain sydämin tosiaan päädyimme sitten keskeytykseen! Nyt pitää antaa mielen ja ruumiin toipua kaikesta, se tulee viemään minkä se vie, mutta pieni ei unohdu koskaan!
Oikein paljon voimia teille tulevaan!
Mayya
Juu, sitkeä on :heart:Alkuperäinen kirjoittaja nemika:
Raskaana ollessa ei sais stressata, mutta eipä tässä paljon muuta voi kun on vaan niin kova huoli ja pelko koko ajan päällä :/
Mies jaksaa olla luottavainen, itselläkin välillä vähän toivon rippeet nostaa päätään mutta sitten taas tulen rytinällä alas ja olen täällä lähes tulkoon masennuksen kourissa. Koti räjähtää käsiin kun en jaksa tehdä oikeastaan mitään. Tänään olen pessyt pari koneellista pyykkiä ja maannut tyynyni ja peittoni kanssa lastenhuoneen lattialla välillä torkahtaen ja välillä lasten leikkejä seuraten.
Erehdyin katselemaan kuopuksen vauvakirjaa ja kun siellä näin ne kuvat niin voi taivas sitä kyynelten määrää :'(
Saanko enää koskaan syliini omaa, pehmoista vauvaa??
Mies kun on sitä mieltä että tämän jälkeen ei enää lapsia tule (ennestään viisi), että vaikka hän tämän kaiken stressin kestääkin niin hän ei kestä katsoa minua tämän paineen alla...
Kaikki sanat tuntuvat nin tyhjiltä, mutta halusin silti laittaa sulle pienen viestin. Toivon sulle rohkeutta ja voimia kohdata jokainen päivä, mitä ne päivät sitten tuovatkaan tullessaan. Ihminen on niin pieni tällaisten asioidan edessä, ei voi muuta kuin toivoa, rukoilla ja odottaa...
Mäkin olen jo ihan ihastunut tuohon teidän pikkuiseen Tiukuun, siellä taitaa molskia aikamoinen taistelija!!! :heart:
Jaksa, ystäväiseni...yksi pieni hetki kerrallan... Olet ajatuksissani.
Mäkin olen jo ihan ihastunut tuohon teidän pikkuiseen Tiukuun, siellä taitaa molskia aikamoinen taistelija!!! :heart:
Jaksa, ystäväiseni...yksi pieni hetki kerrallan... Olet ajatuksissani.
Kiitos leidi =)
Mitä muuten olette mieltä? Pitäisikö meidän muka antaa periksi? Kun nuo lääkärit niin kovasti meitä painostavat eivätkä tosiaan anna mitään toivoa. Pienessä ei kuitenkaan ole löytynyt muuta "vikaa" kuin tuo valtava turvotus (2-2,6cm).
Minun luonteella kun ei luovuteta! Eikä tämä "Tiukukaan" tunnu luovuttavan. Hih, taas tuolla kuin myötäilisi minun sanojani, antoi pari potkua :heart:
Mitä muuten olette mieltä? Pitäisikö meidän muka antaa periksi? Kun nuo lääkärit niin kovasti meitä painostavat eivätkä tosiaan anna mitään toivoa. Pienessä ei kuitenkaan ole löytynyt muuta "vikaa" kuin tuo valtava turvotus (2-2,6cm).
Minun luonteella kun ei luovuteta! Eikä tämä "Tiukukaan" tunnu luovuttavan. Hih, taas tuolla kuin myötäilisi minun sanojani, antoi pari potkua :heart:
Suuret lohtu :hug: , oon lukenut sun tarinaas alusta alkaen. Todella raskaita aikoja käytte läpi, ja suuria päätöksiä teette/olette tehneet.
Ite olen viime kesänä päätynyt keskeytykseen rv23, mutta meidän enkeliltä löytyi turvotuksen lisäksi puutteita aivoissa :'( jos ei olis löytynyt muuta kuin turvotus, en olis itsekään keskeyttänyt. Mun mielestä vanhempien pitää itse ratkaisunsa tehdä, muuten sitä voi katua myöhemmin. Meillä ei lääkärit painostaneet suuntaan eikä toiseen, ja oli todella raskasta tehdä lopullinen päätös, tilanne kuitenkin oli, että vauva olisi voinut olla syntymästään alkaen kasvi :'( en pystynyt ajattelemaan sellaista elämää.
Teillä näyttää olevan todella sitkeä tapaus mukana :heart: , eikä kannata kuunnella lääkärien sanoja periksi antamisesta. Jos on tarkoitettu, että tämä pieni syntyy elävänä näin tapahtuu ja toisaalta jos luonto on päättänyt, että häntä ei ole tarkoitettu syntymään niin...
Raskasta varmaan tulee olemaan päätöksen teko, mutta aivan varmasti teette oikean päätöksen kumpaan vain päädytte. Voima :hug: teille molemmille. Samoja ajatuksia oli itelläni reilu vuosi sitten, saanko koskaan enää kokea sitä raskauden iloa... melkein tasan vuosi keskeytyksestä plussasin uudestaan ja nyt mennään rv18. Joten toivoa on :heart:
Orchid pienen enkelin äiti
Ite olen viime kesänä päätynyt keskeytykseen rv23, mutta meidän enkeliltä löytyi turvotuksen lisäksi puutteita aivoissa :'( jos ei olis löytynyt muuta kuin turvotus, en olis itsekään keskeyttänyt. Mun mielestä vanhempien pitää itse ratkaisunsa tehdä, muuten sitä voi katua myöhemmin. Meillä ei lääkärit painostaneet suuntaan eikä toiseen, ja oli todella raskasta tehdä lopullinen päätös, tilanne kuitenkin oli, että vauva olisi voinut olla syntymästään alkaen kasvi :'( en pystynyt ajattelemaan sellaista elämää.
Teillä näyttää olevan todella sitkeä tapaus mukana :heart: , eikä kannata kuunnella lääkärien sanoja periksi antamisesta. Jos on tarkoitettu, että tämä pieni syntyy elävänä näin tapahtuu ja toisaalta jos luonto on päättänyt, että häntä ei ole tarkoitettu syntymään niin...
Raskasta varmaan tulee olemaan päätöksen teko, mutta aivan varmasti teette oikean päätöksen kumpaan vain päädytte. Voima :hug: teille molemmille. Samoja ajatuksia oli itelläni reilu vuosi sitten, saanko koskaan enää kokea sitä raskauden iloa... melkein tasan vuosi keskeytyksestä plussasin uudestaan ja nyt mennään rv18. Joten toivoa on :heart:
Orchid pienen enkelin äiti
Orchid x2
Kiitos sanoistasi ja tuestasi =)
Saiko muuten kukaan selvää tuosta ultrakuvasta??
Itse tietysti näen sen ihan selvästi mutta siis jos te ette siitä selvää saa niin poistan sen.
Mies muuten kiittää teitä tuesta! Käski kertoa
Kiitos sanoistasi ja tuestasi =)
Saiko muuten kukaan selvää tuosta ultrakuvasta??
Itse tietysti näen sen ihan selvästi mutta siis jos te ette siitä selvää saa niin poistan sen.
Mies muuten kiittää teitä tuesta! Käski kertoa
Hyvin saa selvää, HH, ihan selvästi vauva miettii just jotain kamalan tärkeetä asiaa!
Mitä luovuttamiseen tulee, antakaa lääkäreiden pitää omat mielipiteensä, päätös on ilman muuta teidän -vain teidän!!! Ja sinun kirjoituksistasi saa kyllä sellaisen kuvan, että teidän perheenne ei todellakaan hevillä luovuta, Tiukukin niin tomerana siellä viestittää taisteluntahdostaan! :heart:
Mitä luovuttamiseen tulee, antakaa lääkäreiden pitää omat mielipiteensä, päätös on ilman muuta teidän -vain teidän!!! Ja sinun kirjoituksistasi saa kyllä sellaisen kuvan, että teidän perheenne ei todellakaan hevillä luovuta, Tiukukin niin tomerana siellä viestittää taisteluntahdostaan! :heart:
Minä seurailen tätä palstaa täällä...
Huolesta Harmaa, oikein kovin voimia teille, kokoperheelle! Luotat vaan intuitioosi!
En huomannut että millä viikolla olet? joko rakenne ultra ollut? eikös sieltä selviä paremmin tai maksullisesta 4d stä? tämän päivän tutkimuksilla saavat paljon selville, ei niillä lääkärien jossitteluilla.
Älä menetä toivoasi!
Huolesta Harmaa, oikein kovin voimia teille, kokoperheelle! Luotat vaan intuitioosi!
En huomannut että millä viikolla olet? joko rakenne ultra ollut? eikös sieltä selviä paremmin tai maksullisesta 4d stä? tämän päivän tutkimuksilla saavat paljon selville, ei niillä lääkärien jossitteluilla.
Älä menetä toivoasi!
Hessu83
huolesta harmaa suuri :hug: ja voimia sinne!! Oon myös seurannut sun tilannetta ja aivan itku tulee sun puolesta :'( tommonen tilanne on vaan todella vaikea päättää....ja jos sulla yhtään on sellanen tunne vielä ettet menetä toivoa niin älä menetä,älä tee mitään hätiköityä päätöstä vauvan suhteen VAIKKA lääkärit ei toivoa annakkaan sillä niitä lääkärien virheitäkin sattuu. tää nyt ei paljon lohduta mutta mun kaverin siskolla oli tilanne että vauvalla turvotusta paljon ja kasvoi vaan joka ultrassa.en muista lukemia,mut lääkärit veikkasivat vesipäätä,kääpiötä ym. sanoivat että voi tulla ihan mitä vaan ja ei ainakaan tervettä.kaikkea ikäviä sanoivat ja painostivat tekemään abortin vielä puolivälissä. eivät antaneet mitään toivoa terveestä vauvasta saati siitä että raskaus sujuu loppuun asti ja vauva syntyy elävänä/terveenä. No tää nainen ei antanut periks vaan lopetti kaikki tutkimukset ja päätti katsoa mitä tuleman pitää....niimpä vain syntyi TERVE poika ja oli siinä lääkäreillä ihmeteltävää kun tappotuomion olivat antaneet en nyt kirjaimellisesti tarkalleen osaa sanoa tätä juttua,tästä aikaa muutama vuos,mutta kyllähän näitä kuulee että ultrat ja lääkärit on erehtyneet pahemman kerran :headwall: :'(
kovasti voimia joka tapauksessa sinne!! :hug:
en nyt kirjaimellisesti tarkalleen osaa sanoa tätä juttua,tästä aikaa muutama vuos,mutta kyllähän näitä kuulee että ultrat ja lääkärit on erehtyneet pahemman kerran :headwall: :'( kovasti voimia joka tapauksessa sinne!! :hug:
Kyllä se niin on että vaikka ennen oli aina kiva käydä ultrassa kurkkaamassa masuasukkia niin nykyään siitä ei niin enää nauti. Joka kerta kauhee shokki ja masennus iskee sekä epätoivo.
Nyt kun taas viikon verran saanut asiaa sulatella ja sairaalasta tuli se selostuskin käynnistämme niin nyt tuntuu jo vähän paremmalta. Kahteen otteeseen siellä luki että on "erittäin todennäköistä" että vauvalla on turner. Juurikin siksi että kaulalla on se isot kystat/nestepussit. Turnerista on otettu tietoa eikä se todellakaan tunnu meistä pahalta.
Melkein jo ostin eilen vauvalle toppapuvunkin, mutta en sitten kuitenkaan uskaltanut Kerkeehän ton vielä...
Joka päivä "Tiuku" potkii tuolla ja kyllä ne vaan toivoa antaa :heart: Nyt taas päivät menee vähän paremmissa fiiliksissä =) Joskin tietenkin takaraivossa paukuttaa tieto siitä toisestakin laidasta
Kiitos taas tsemppauksista teille kaikille, olette mahtavaa porukkaa :wave:
t. hh ja "Tiuku" rv18
Nyt kun taas viikon verran saanut asiaa sulatella ja sairaalasta tuli se selostuskin käynnistämme niin nyt tuntuu jo vähän paremmalta. Kahteen otteeseen siellä luki että on "erittäin todennäköistä" että vauvalla on turner. Juurikin siksi että kaulalla on se isot kystat/nestepussit. Turnerista on otettu tietoa eikä se todellakaan tunnu meistä pahalta.
Melkein jo ostin eilen vauvalle toppapuvunkin, mutta en sitten kuitenkaan uskaltanut
Kerkeehän ton vielä...Joka päivä "Tiuku" potkii tuolla ja kyllä ne vaan toivoa antaa :heart: Nyt taas päivät menee vähän paremmissa fiiliksissä =) Joskin tietenkin takaraivossa paukuttaa tieto siitä toisestakin laidasta
Kiitos taas tsemppauksista teille kaikille, olette mahtavaa porukkaa :wave:
t. hh ja "Tiuku" rv18
piti käydä lukasemassa teidän tiukuvauvan matkaa taas.
tiuku se potkii sua kuitenkin joka potkullaan eteenpäin. =)
ja itse tietenkin päätöksiä teet..mutta itse varmasti jatkaisin taistelua niin kauan kuin elämää masussa riittää.
ite menetin kanssa toivoni täysin moneen kertaan. ja pohjamudissa kahlasin oman mielen kanssa.
ja niin kuin olen kertonut..tuolla tuo niskaturvotuskaveri tuhisee reilu 4kk ikää nyt...
juoksuttaa mammaa ja työllistää urakalla... =) ja perästäpäin tuntunu kauhealta että heitin pyyhkeen kehään jo siinä vaiheessa... mut sellane se ihmisluonto varmaan on. valmistelee itseään pahimmanvaralle. vaikka ei pitäisi.
nyt vaan potkuja tiukulle toivon...saapi potkia mammaa siellä etiäpäin vaan.
toivon koko sydämestäni että kaikki menisi hyvin. :hug: :hug:
tuhannesti jaksamista..
nemika+seulavauva timi 4kk
tiuku se potkii sua kuitenkin joka potkullaan eteenpäin. =)
ja itse tietenkin päätöksiä teet..mutta itse varmasti jatkaisin taistelua niin kauan kuin elämää masussa riittää.
ite menetin kanssa toivoni täysin moneen kertaan. ja pohjamudissa kahlasin oman mielen kanssa.
ja niin kuin olen kertonut..tuolla tuo niskaturvotuskaveri tuhisee reilu 4kk ikää nyt...
juoksuttaa mammaa ja työllistää urakalla... =) ja perästäpäin tuntunu kauhealta että heitin pyyhkeen kehään jo siinä vaiheessa...
mut sellane se ihmisluonto varmaan on. valmistelee itseään pahimmanvaralle. vaikka ei pitäisi.nyt vaan potkuja tiukulle toivon...saapi potkia mammaa siellä etiäpäin vaan.
toivon koko sydämestäni että kaikki menisi hyvin. :hug: :hug:
tuhannesti jaksamista..
nemika+seulavauva timi 4kk
Kiitos taasen kaikille tsemppaajille =) :hug:
Täällä odotellaan vielä reilu viikko seuraavaa ultraa vähän pelon sekaisin tuntein.
Tiuku potkuttelee ihan mukavasti, huomaan kyllä potkuistakin kuinka Tiuku kasvaa ja voimistuu :heart:
Välillä iskee epätoivo ja kamala pelko :'( :'( Varsinkin näin iltaisin kun talo hiljenee, iskee pelko että myös masun sisällä tulee hiljaista :'(
Silloin itkeä vollotan johanna kurkelan biisiä kuunnellen > enkä ensi elämässä
http://uk.youtube.com/watch?v=UxvNe761z2g&feature=related
Sitten kun taas aamu valkijaa, tappelen omien tunteiden kanssa ja yritän pyyhkiä huolet pois. Ei se stressikään hyväksi ole joten pakko vaan yrittää tsempata!
Täällä odotellaan vielä reilu viikko seuraavaa ultraa vähän pelon sekaisin tuntein.
Tiuku potkuttelee ihan mukavasti, huomaan kyllä potkuistakin kuinka Tiuku kasvaa ja voimistuu :heart:
Välillä iskee epätoivo ja kamala pelko :'( :'( Varsinkin näin iltaisin kun talo hiljenee, iskee pelko että myös masun sisällä tulee hiljaista :'(
Silloin itkeä vollotan johanna kurkelan biisiä kuunnellen > enkä ensi elämässä
http://uk.youtube.com/watch?v=UxvNe761z2g&feature=related
Sitten kun taas aamu valkijaa, tappelen omien tunteiden kanssa ja yritän pyyhkiä huolet pois. Ei se stressikään hyväksi ole joten pakko vaan yrittää tsempata!
Voi kun tuli itku :'( Itsekin huonoina aikoina saan niin lohtua musiikista. Oma vauvani kuoli toukokuussa ja nyt olen taas raskaana. Kun on huoli vauvasta, tuntuvat kaikki maailman rakkauslaulut kertovan meistä. Rakkaus vauvaa kohtaan on jotain ihmeellistä. Voimia ja kaikkea hyvää sinulle, huolesta harmaa! Chris Isaakin Wicked Game on mun lohtubiisi....
What a wicked game you play
To make me feel this way
What a wicked thing to do
To let me dream of you
What a wicked thing to say
You never felt this way
What a wicked thing to do
To make me dream of you
And I don't wanna fall in love
(This world is only gonna break your heart)
:hug:
What a wicked game you play
To make me feel this way
What a wicked thing to do
To let me dream of you
What a wicked thing to say
You never felt this way
What a wicked thing to do
To make me dream of you
And I don't wanna fall in love
(This world is only gonna break your heart)
:hug:
Hei huolesta harmaa!
Otan osaa teidän tilanteeseen, mutta muista että vielä on toivoa!
Koen olevani jokseenkin samassa tilanteessa kanssasi. Sikiöllä todettiin 12 viikolla ultrassa 8mm:n niskaturvotus, joka oli kaksinkertaistunut viikon 10 ultrasta (nt4,6), lisäksi vatsa ei ollut sulkeutunut kunnolla ja siinä oli noin 10mm läpimitaltaan oleva patti/kasvain. Lääkäri sanoi, että kyseessä on todennäköisesti 13 tai 18 trisomia ja raskaus menee kesken jokatapauksessa. Silloin 12 viikolla päädyttiin sitten istukkabiopsiaan, josta saatiin tulos tämän viikon maanantaina, turner-tyttö!
Olin aivan ihmeissäni tuloksesta, koska meille ei tosiaan annettu mitään toivoa elinkykyiseen lapseen. Vauva on tähän astisissa ultrissa ollut näitä kahta poikkemaa (nt ja muutos vatsassa) lukuunottamatta normaalisti kehittynyt niin kasvun puolesta kuin muutenkin ja kovasti hyppii vatsassa ja liikuttelee raajojaan. Sairaanhoitaja joka ilmoitti tuloksen oli aika tyly ja kysyi varataanko aika raskauden keskeytykseen, johon ihmetellen vastasin, että no ei todellakaan! Lisäksi hän kimpaantui kun esitin ilmeisen vaikeita kysymyksiä ja vaadin tilastollisia todennäköisyyksiä vauvan sydänviasta.
Jokatapauksessa olen nyt ihan ymmälläni. Olin olettanut, että saamme keskustella lääkärin kanssa, että miten nyt edetään. Nyt vaan tuli uusi ultra-aika kahden viikon päähän, eikä mitää lisäinfoa asiasta. Toki tutkijana osaan itsekin etsiä tietoa netistä, mutta se ei korvaa keskustelua asiantuntijan kanssa tässä epävarmassa tilanteessa.
Nyt pelkään seuraavaa ultraa kuin ruttoa, koska tähän asti tilanne on aina mennyt vaan pahempaan suuntaan! Jotenkin toivo on tämän turner-diagnoosin jälkeen taas nostanut päätään ja se pelottaa, olin jo täysin luovuttanut asian suhteen näiden trisomia epäilyjen jälkeen! Mies ei nyt enää halua asiasta edes puhua, koska tekee liian kipeää.
Viimeiset viikot on menny pää ihan huurussa ja töissä olen yrittänyt käydä, että tulis edes vähän taukoa itkemiseen, mutta ei tästäkään mitään tahdo tulla.
Tsemppiä nyt sinulle ja kirjoitellaan kuulumisia, jos se edes antaisi lisää toivoa! :hug:
Otan osaa teidän tilanteeseen, mutta muista että vielä on toivoa!
Koen olevani jokseenkin samassa tilanteessa kanssasi. Sikiöllä todettiin 12 viikolla ultrassa 8mm:n niskaturvotus, joka oli kaksinkertaistunut viikon 10 ultrasta (nt4,6), lisäksi vatsa ei ollut sulkeutunut kunnolla ja siinä oli noin 10mm läpimitaltaan oleva patti/kasvain. Lääkäri sanoi, että kyseessä on todennäköisesti 13 tai 18 trisomia ja raskaus menee kesken jokatapauksessa. Silloin 12 viikolla päädyttiin sitten istukkabiopsiaan, josta saatiin tulos tämän viikon maanantaina, turner-tyttö!
Olin aivan ihmeissäni tuloksesta, koska meille ei tosiaan annettu mitään toivoa elinkykyiseen lapseen. Vauva on tähän astisissa ultrissa ollut näitä kahta poikkemaa (nt ja muutos vatsassa) lukuunottamatta normaalisti kehittynyt niin kasvun puolesta kuin muutenkin ja kovasti hyppii vatsassa ja liikuttelee raajojaan. Sairaanhoitaja joka ilmoitti tuloksen oli aika tyly ja kysyi varataanko aika raskauden keskeytykseen, johon ihmetellen vastasin, että no ei todellakaan! Lisäksi hän kimpaantui kun esitin ilmeisen vaikeita kysymyksiä ja vaadin tilastollisia todennäköisyyksiä vauvan sydänviasta.
Jokatapauksessa olen nyt ihan ymmälläni. Olin olettanut, että saamme keskustella lääkärin kanssa, että miten nyt edetään. Nyt vaan tuli uusi ultra-aika kahden viikon päähän, eikä mitää lisäinfoa asiasta. Toki tutkijana osaan itsekin etsiä tietoa netistä, mutta se ei korvaa keskustelua asiantuntijan kanssa tässä epävarmassa tilanteessa.
Nyt pelkään seuraavaa ultraa kuin ruttoa, koska tähän asti tilanne on aina mennyt vaan pahempaan suuntaan! Jotenkin toivo on tämän turner-diagnoosin jälkeen taas nostanut päätään ja se pelottaa, olin jo täysin luovuttanut asian suhteen näiden trisomia epäilyjen jälkeen! Mies ei nyt enää halua asiasta edes puhua, koska tekee liian kipeää.
Viimeiset viikot on menny pää ihan huurussa ja töissä olen yrittänyt käydä, että tulis edes vähän taukoa itkemiseen, mutta ei tästäkään mitään tahdo tulla.
Tsemppiä nyt sinulle ja kirjoitellaan kuulumisia, jos se edes antaisi lisää toivoa! :hug:
HH ja kiia tsemppiä seuraaviin ultriin.
Meillä kanssa tuon enkelivauvan kohdalla epäiltiin juuri turneria lähinnä juuri kaulakystien takia. Meillä kromosomit olivat kuitenkin terveet, joten ei turnerista sen jälkeen enää puhuttu. Silloin ruvettiin tarkemmin tutkimaan vauvan tilaa ja aivoista löytyi puutteita joka myöhemmin on varmistunut DandyWalker malformaksi. Me päädyimme keskeytykseen koska mahdollisuudet oli "kasvi syntymästä alkaen, ei selviä synnytykseen saakka, ja kun sikiö tutkimus ei koskaan ole 100% voi olla kyse myös lievemmästä kehityshäiriöstä" Näiden tietojen valossa, en osannut siinä tilanteessa tehdä kuin sen vaikeimman päätöksen :'(
Alussa emme mekään saaneet lääkäreiltä oikein minkäänlaisia vastauksia ultria ultrien perään ja katsotaan seuraavassa ultrassa uudestaan, kun saimme terveen kromosomit vastauksen, saatiin lääkäreihinkin vauhtia. Sen jälkeen saimme tietoa (sen mitä tuosta kyseisestä kehityshäiriöstä on) ja tukea tehdä oma valintamme. Missään vaiheessa meitä ei painostettu mihinkään, kun olimme päätöksemme tehneet ja paperit allekirjoittaneet lääkärit ensimmäisen kerran sanoivat, että oikean päätöksen olette tehneet...
Todella raskasti oli niitä ultria ja uusia uutisia odotella ja miettiä tulevaa, mulla kanssa musiikki antoi voimaa taistella tulevaisuutta vastaan. Oikein paljon tsemppiä teille molemmille :hug: :hug:
Meillä kanssa tuon enkelivauvan kohdalla epäiltiin juuri turneria lähinnä juuri kaulakystien takia. Meillä kromosomit olivat kuitenkin terveet, joten ei turnerista sen jälkeen enää puhuttu. Silloin ruvettiin tarkemmin tutkimaan vauvan tilaa ja aivoista löytyi puutteita joka myöhemmin on varmistunut DandyWalker malformaksi. Me päädyimme keskeytykseen koska mahdollisuudet oli "kasvi syntymästä alkaen, ei selviä synnytykseen saakka, ja kun sikiö tutkimus ei koskaan ole 100% voi olla kyse myös lievemmästä kehityshäiriöstä" Näiden tietojen valossa, en osannut siinä tilanteessa tehdä kuin sen vaikeimman päätöksen :'(
Alussa emme mekään saaneet lääkäreiltä oikein minkäänlaisia vastauksia ultria ultrien perään ja katsotaan seuraavassa ultrassa uudestaan, kun saimme terveen kromosomit vastauksen, saatiin lääkäreihinkin vauhtia. Sen jälkeen saimme tietoa (sen mitä tuosta kyseisestä kehityshäiriöstä on) ja tukea tehdä oma valintamme. Missään vaiheessa meitä ei painostettu mihinkään, kun olimme päätöksemme tehneet ja paperit allekirjoittaneet lääkärit ensimmäisen kerran sanoivat, että oikean päätöksen olette tehneet...
Todella raskasti oli niitä ultria ja uusia uutisia odotella ja miettiä tulevaa, mulla kanssa musiikki antoi voimaa taistella tulevaisuutta vastaan. Oikein paljon tsemppiä teille molemmille :hug: :hug: