Suomalaisessa yhteiskunnassa statuksena saa pitää kotia, muttei vaimoa tai autoa..

[Fleur de la Cour]

Tuli keskustelua tästä asiasta taannoin kavereiden kesken. Olivat yhdet kaverit hankkineet uuden asunnon ja tehneet pintaremontin ja sisustaneet, toinen kaveri on sisustanut ja remontoinut vanhempaa taloa nykyaikaiseksi ja pari vuotta. Jälkimmäinen sanoi olleensa vapaa-ajat vain kotona tuon ajan, ei ole ulkona pistäydytty, ei omista enää edes parempia vaatteita kun verkkareita vaan. Itse en ole sen jälkeen remonttia ehtinyt edes ajatella kun työelämään menin. Vapaa-aikana lähden myös mielelläni kotoa pois rentoutumaan, joten mihinpä sitä edustuskotia tarvitsisinkaan. Itse laitan rahani mieluummin itseeni, olen kauneuspalveluiden heavy-user sekä kyllä ostin myös äskettäin uuden auton. Mutta sepä on halveksittavaa ja paheksuttavaa, vaikka kun tuli puhetta siitä paljonko rahaa menee remontointiin ja sisustamiseen niin tuhlailussa remontoija ja sisustaja ohitti reippaasti minut. Joo, joo huonekalu säilyy kauemmin.. näinköhän se on lapsiperheessä, nehän ne ensimmäisenä hajoaa. Minä ja auto ollaan meidän perheen status, ei meidän koti, harmi kun satumme asumaan Suomessa, muualla Euroopassa se ei ehkä olisi niin kauhea ihmetyksen aihe.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Surullista, jos joutuu jollain tavoin statusta rakentamaan.

 

[Fleur de la Cour]

Surullista, jos joutuu jollain tavoin statusta rakentamaan.

Katos heti tuli paheksuva ja sääliuvä kommentti. Eli juuri näin yhteiskuntamme ajattelee. En ole itse yhtään pahoillani asiasta. Olen mielelläni pinnallinen itseni suhten, mutta toisaalta olen vähemmän pinnallinen kuin kotistatus-ihminen kun tyydyn halvempaan ja ekologisempaan asumismuotoon.

 

[TULKINNANVARAINEN]

kyllä mä elän ihan aidosti elämääni itseäni varten. en rakentele statuksia vaikka kotiani remontoinkin ja parturissakin käyn silloin tällöin mä nyt vaan satun tykkäämään, että mun koti on kuosissa ja naama ja tukkakin jonkinmoisessa järjestyksessä-siis mun omasta mielestä

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Katos heti tuli paheksuva ja sääliuvä kommentti. Eli juuri näin yhteiskuntamme ajattelee. En ole itse yhtään pahoillani asiasta. Olen mielelläni pinnallinen itseni suhten, mutta toisaalta olen vähemmän pinnallinen kuin kotistatus-ihminen kun tyydyn halvempaan ja ekologisempaan asumismuotoon.

Tarkoitin, että jos rakentamalla rakennetaan, pelkästään näyttämisen halusta jotain statussymbolia, se on surullista.

Jos tälläät itseäsi vain ja ainoastaan näyttelyesineeksi tai laitat kotiasi muita varten, se on todellakin surullista. Jos teet, siksi, että haluat, asia on toinen. Silloin ei tarvitse myöskään tuoda asiaa esille, sillä se on sinulle. Mutta jos korostat asiaa saadaksesi jonkin moista gloriaa, se on surullista.

Ja raja näissä on veteen piirretty viiva.

 

[zenn]

Kodin laittaminen itseään miellyttäväksi on statuksen osoittamista ei oman visuaalisen silmän tyydytykseksi tai omaksi seesteiseksi pesäksi? Ei kaikkea tule arvioida miltä vieraista vaikuttaa vaan tehdä mikä itseä miellyttää (kunhan haittaa ei aiheuteta).

 

[Tallu -]

Katos heti tuli paheksuva ja sääliuvä kommentti. Eli juuri näin yhteiskuntamme ajattelee. En ole itse yhtään pahoillani asiasta. Olen mielelläni pinnallinen itseni suhten, mutta toisaalta olen vähemmän pinnallinen kuin kotistatus-ihminen kun tyydyn halvempaan ja ekologisempaan asumismuotoon.

Itse en ainakaan tykkäykselläni paheksunut enempää sun statusajattelua, kuin kavereidesikaan. Yleisesti ottaen se, että elämässä "pitää" olla joitakin statuksia, on minusta jollain tavalla... no, surullista, kuten Jonsered sanoikin.

 

[Huspati Huta]

Tästä saisi sen käsityksen, että sinua ap pidetään statuksen vuoksi. Että miehesi "pitäisi vaimoa", mikä kuulostaa ikävältä. Mutta luulen sinun tarkoittavan sitä, että pidät itseesi "sijoittamisesta", siinä ei ole mitään vikaa. Sen enempää siinäkään, että joku "sijoittaa kotiinsa" tai siihen autoon.

 

[Fleur de la Cour]

Itse en ainakaan tykkäykselläni paheksunut enempää sun statusajattelua, kuin kavereidesikaan. Yleisesti ottaen se, että elämässä "pitää" olla joitakin statuksia, on minusta jollain tavalla... no, surullista, kuten Jonsered sanoikin.

Niitä on siltikin, vaikka itse ajattelisi ettei ole. Yhteiskunta ympärillä arvottaa sinua koko ajan. Suomessa vaan arvostus on aina asunnoissa enemmän ja enemmän. Olet hyvä perheenäiti kun sulla on kaunis koti. Kukaan ei ajattele, että onpas se hyvä perheenäiti kun sillä on taas uudet vaatteet ja niin hieno autokin. Ei kun se sanotaan negatiivisesti, että miks sekin nyt taas on hankkinut uudet vaatteet ja ajelee vaan tolla autollaan.

 

[Tallu -]

Jos tälläät itseäsi vain ja ainoastaan näyttelyesineeksi tai laitat kotiasi muita varten, se on todellakin surullista. Jos teet, siksi, että haluat, asia on toinen. Silloin ei tarvitse myöskään tuoda asiaa esille, sillä se on sinulle. Mutta jos korostat asiaa saadaksesi jonkin moista gloriaa, se on surullista.

Ja raja näissä on veteen piirretty viiva.

Hyvin määritelty! Sinänsä satsaaminen itseensä ei ole millään tavalla väärin eikä paheksuttavaa, vaan hyvinkin suositeltavaa, koska itsestään pitääkin pitää huolta. Samoin kuin kodistaan ja elinympäristöstään. Mutta statusajattelu niiden myötä kuulostaa minun korvassani itsensä korostamiselta.

 

[Fleur de la Cour]

Tästä saisi sen käsityksen, että sinua ap pidetään statuksen vuoksi. Että miehesi "pitäisi vaimoa", mikä kuulostaa ikävältä. Mutta luulen sinun tarkoittavan sitä, että pidät itseesi "sijoittamisesta", siinä ei ole mitään vikaa. Sen enempää siinäkään, että joku "sijoittaa kotiinsa" tai siihen autoon.

Mieheni ei koskaan ole sanonut sanaakaan siitä miltä minun pitäisi näyttää, nauttii toki siitä välillä kun näytän hyvältä. Pidän itse itseäni statuksenani, edustan itseäni itseni kautta ja juu myönnetään, auto on mulle myös tärkeä. En halua astua ulos farmariautosta tai jostain pikkuruisesta 'kauppakassista'.

 

[Tallu -]

Niitä on siltikin, vaikka itse ajattelisi ettei ole. Yhteiskunta ympärillä arvottaa sinua koko ajan. Suomessa vaan arvostus on aina asunnoissa enemmän ja enemmän. Olet hyvä perheenäiti kun sulla on kaunis koti. Kukaan ei ajattele, että onpas se hyvä perheenäiti kun sillä on taas uudet vaatteet ja niin hieno autokin. Ei kun se sanotaan negatiivisesti, että miks sekin nyt taas on hankkinut uudet vaatteet ja ajelee vaan tolla autollaan.

Tietysti arvottaa. Mutta itse voimme pyrkiä pois siitä ajattelusta, kun emme vain suostu sellaiseen.

 

[Huspati Huta]

Mieheni ei koskaan ole sanonut sanaakaan siitä miltä minun pitäisi näyttää, nauttii toki siitä välillä kun näytän hyvältä. Pidän itse itseäni statuksenani, edustan itseäni itseni kautta ja juu myönnetään, auto on mulle myös tärkeä. En halua astua ulos farmariautosta tai jostain pikkuruisesta 'kauppakassista'.

Okei, en nyt ihan saa ajatuksestasi, avauksesi tarkoituksesta kiinni. Saathan sinä olla sellainen kuin haluat ja oletkin. En ymmärrä otsikkosi ajatusta. Joko muuten, sivumennen kysyen; tankkaat nykyään autoasi?

 

[Tallu -]

Mieheni ei koskaan ole sanonut sanaakaan siitä miltä minun pitäisi näyttää, nauttii toki siitä välillä kun näytän hyvältä. Pidän itse itseäni statuksenani, edustan itseäni itseni kautta ja juu myönnetään, auto on mulle myös tärkeä. En halua astua ulos farmariautosta tai jostain pikkuruisesta 'kauppakassista'.

Farmariautoista ollaan ihan samaa mieltä, mäkään en niistä pidä. Mutta en mä ajattele autoa millään tavalla enkä milloinkaan statuksena. Farmariauto ei vain ole mun tyyppiseni.

 

[von X]

Olen pitkään seuraillut palstaa ja FdlC:n kirjoitukset ovat jääneet mieleen positiivisessa mielessä. Älä välitä kateellisista palstamammoista.

Harmi, että itse en napannut sinun kaltaista mimmiä. No ehkä vielä nappaan. Mulla on kyllä kaunis ja ulkonäköön yms. panostavana nainen, mutta siellä alla ei kyllä ole samanlaista fiksuutta kuin sulla. Pitäis olla molempia. No onneksi en ole vielä tuota kirkkoon kävelyttänyt.

Minkäs ikäinen oot, FdlC?

 

[123rfjkbvdtjvi]

Tarkoitatko tuolla vaimon statusarvolla sitä, että puolisosi pitäisi saada pitää sinua statussymbolina, vai että sinun itseni pitäisi saada pitää statussymbolina sitä aikaa/rahaa/materiaa/jne, jota olet itseesi panostanut?

 

["tuuli"]

Mä olen aina satsannut paljon kotiin. Se on mun elämän kivijalka, koti ja perheeni. Kun perustat on kunnossa, olen itsekin kunnossa ja sen tuoma itseluottamus riittää. En tarvitsen statuksen-kohottajia mihinkään. Mun "status"- on tasapainoisuus elämässä ja sen taatusti jokainen , joka mut tuntee, näkee ja aistii. Materia ei sitä mihinkään muuta, ei parempaan eikä huonompaan.

 

[traveller]

Tuli keskustelua tästä asiasta taannoin kavereiden kesken. Olivat yhdet kaverit hankkineet uuden asunnon ja tehneet pintaremontin ja sisustaneet, toinen kaveri on sisustanut ja remontoinut vanhempaa taloa nykyaikaiseksi ja pari vuotta. Jälkimmäinen sanoi olleensa vapaa-ajat vain kotona tuon ajan, ei ole ulkona pistäydytty, ei omista enää edes parempia vaatteita kun verkkareita vaan. Itse en ole sen jälkeen remonttia ehtinyt edes ajatella kun työelämään menin. Vapaa-aikana lähden myös mielelläni kotoa pois rentoutumaan, joten mihinpä sitä edustuskotia tarvitsisinkaan. Itse laitan rahani mieluummin itseeni, olen kauneuspalveluiden heavy-user sekä kyllä ostin myös äskettäin uuden auton. Mutta sepä on halveksittavaa ja paheksuttavaa, vaikka kun tuli puhetta siitä paljonko rahaa menee remontointiin ja sisustamiseen niin tuhlailussa remontoija ja sisustaja ohitti reippaasti minut. Joo, joo huonekalu säilyy kauemmin.. näinköhän se on lapsiperheessä, nehän ne ensimmäisenä hajoaa. Minä ja auto ollaan meidän perheen status, ei meidän koti, harmi kun satumme asumaan Suomessa, muualla Euroopassa se ei ehkä olisi niin kauhea ihmetyksen aihe.

Juu, muualla Euroopassa, varsinkin idässä, statuksena nimen omaan pidetään vaatteita, näpsäkkää vaimoa ja autoa. Tunnen paljon tällaisia ihmisiä, yksikin osti itselleen hienon audin, mutta ei omista jääkaappia. Koti on pieni loukko huonolla alueella. Ulospäin, vieraille, kaikki näyttää todella fancyltä, joka on se tarkoitus. Kotia kun harva pääsee ihastelemaan.

Mä en käsitä, mistä se status vedetään näihin juttuihin. Eihän Suomessa saa olla statuksena yhtään mitään, ei mitään kallista, ei mitään huoletonta. Ystäväsikin puhuvat ja valittavat kuinka he niska limassa raatavat ja varaa ei oo enää mihinkään muuhun, se on ainoastaan hyväksyttyä. Ei siitä hienosta asunnostakaan saa olla ylpeä. Jossain on kuitenkin pakko asua, ei se remppaaminen kuitenkaan tarkoita että koti joku "status" olisi. Suomessa ihmisillä on niin vähän rahaa, että he useimmiten laittavat ne kotiin ja perusasioihin. Koska kaikki maksaa paljon, ulkona syöminen ja aikaansa viettäminen, kotona ollaan enemmän, jolloin sen on hyvä olla viihtyisä. Kuitenkin kaikki, joilla on hiukan ylimääräistä, kuluttavat sen myös itseensä, autoon ja palveluihin. Mutta se status on kyllä ihan siellä katsojan silmässä.

 

[Keittiönoita]

Niitä on siltikin, vaikka itse ajattelisi ettei ole. Yhteiskunta ympärillä arvottaa sinua koko ajan. Suomessa vaan arvostus on aina asunnoissa enemmän ja enemmän. Olet hyvä perheenäiti kun sulla on kaunis koti. Kukaan ei ajattele, että onpas se hyvä perheenäiti kun sillä on taas uudet vaatteet ja niin hieno autokin. Ei kun se sanotaan negatiivisesti, että miks sekin nyt taas on hankkinut uudet vaatteet ja ajelee vaan tolla autollaan.

Meillä ei ole vielä yhteiskunta käynyt kylässä eikä siten yhteiskunta edes tiedä, miten mut voisi kotini perusteella arvottaa. Ymmärrän kyllä, mitä tarkoitat, mutta mä olen sanoutunut irti kaikenlaisesta statuksen hankkimisesta. En sisusta kotiani, en hanki vaatteitani, en peseydy tai harjaa hiuksiani ketään muuta kuin itseäni varten. En tee oikeastaan mitään asioita saavuttaakseni jollain tavalla paremman kuvan muiden silmissä vaan elän elämääni just niinkuin itse tykkään.

 

["tuuli"]

Meillä ei ole vielä yhteiskunta käynyt kylässä eikä siten yhteiskunta edes tiedä, miten mut voisi kotini perusteella arvottaa. Ymmärrän kyllä, mitä tarkoitat, mutta mä olen sanoutunut irti kaikenlaisesta statuksen hankkimisesta. En sisusta kotiani, en hanki vaatteitani, en peseydy tai harjaa hiuksiani ketään muuta kuin itseäni varten. En tee oikeastaan mitään asioita saavuttaakseni jollain tavalla paremman kuvan muiden silmissä vaan elän elämääni just niinkuin itse tykkään.

Peesi - mä laitan kotiani ja paljonkin, mutta en todellakaan muiden (paitsi toki perheenjäsentemme) vuoksi. Vaan ihan siksi että koti on mun maailman perusta. Kun mulla on siellä hyvä olla, olen tasapainoinen ja itseluottamus on kohdalla. Auto tai merkkivaatteet ei tee tuota, ne ei tasapainoita arkea eikä varsinkaan vaikuta itseluottamukseen.

Kaikki tavallaan. Kun vaan eläisivät itselle - ei näyttelyesineinä

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="tuuli";24688916]Peesi - mä laitan kotiani ja paljonkin, mutta en todellakaan muiden (paitsi toki perheenjäsentemme) vuoksi. Vaan ihan siksi että koti on mun maailman perusta. Kun mulla on siellä hyvä olla, olen tasapainoinen ja itseluottamus on kohdalla. Auto tai merkkivaatteet ei tee tuota, ne ei tasapainoita arkea eikä varsinkaan vaikuta itseluottamukseen.

Kaikki tavallaan. Kun vaan eläisivät itselle - ei näyttelyesineinä[/QUOTE]
Näinpä Mä jäin vielä miettimään, miten sen yhteiskunnan arvottamisen pitäisi mulle jossain näkyä. Täytän muutaman viikon päästä 50 v eikä tähän päivään mennessä yhteiskunta ole ilmaissut mulle millään tavoin, että statukseni olisi alhainen. Ainoa, mistä yhteiskunta mua muistaa, on veroehdotus ja sen perusteella mätkyt tai palautukset. Muutoin yhteiskunta ei osoita olevan millään tavalla kiinnostunut minusta, kodistani tai elämäntavastani.

 

["vieras"]

Ap:lla on ollut ennenkin tämäntyyppisiä aloituksia. Eli häntä itseään tuntuu vaivaavan jollain tavalla se, kuinka paljon hän itseensä rahaa käyttää. Ei vaivaa minua, tuskin koskaan edes kadulla tulemme vastakkain. Jos on sinut sekä pään sisuksen että ulkopuolisen itsensä kanssa, ei tarvitse miettiä millainen statusarvo milläkin asialla on.

 

[Target]

Meillä ei ole vielä yhteiskunta käynyt kylässä eikä siten yhteiskunta edes tiedä, miten mut voisi kotini perusteella arvottaa. Ymmärrän kyllä, mitä tarkoitat, mutta mä olen sanoutunut irti kaikenlaisesta statuksen hankkimisesta. En sisusta kotiani, en hanki vaatteitani, en peseydy tai harjaa hiuksiani ketään muuta kuin itseäni varten. En tee oikeastaan mitään asioita saavuttaakseni jollain tavalla paremman kuvan muiden silmissä vaan elän elämääni just niinkuin itse tykkään.

Ajattelin juuri kommentoida, mutta komppaankin sinua. Mutta yksi asia on kyllä minkä haluan erästä ihmistä kohtaan kiusallani tehdä, vaikka tottakai teen asian itseäni varten. Kouluttaudun ihan appeni kiusaksi vähän enemmän kuin hän. Kjieh kjieh. Huumoria... Niin urpo ukko.

 

["vieras"]

Hm, minä ajattelen, että jos pitää statustaan nostaa auton/ulkonäön/kodin avulla, niin ei ole itseensä tyytyväinen, vain haluaa saada muilta hyväksyntää. Minä jotenkin pidän jollain hienolla urheiluautolla ajelijoita vähän parkoina. Vaikka onhan ne voineet sen auton hommata vain siksi, että tykkäävät siitä oikeasti. Samoin ajattelen, että jos ihmisellä pitää kaikki vaatteet olla kalliita ja ulkonäön aina tiptop, niin se on epävarma. Sisustamisessakin pidän esim. blogin pitäjiä vähän outoina, ihan kuin haluaisivat tehdä kodistaan jonkun yleisen näyttelyn. "katsokaa nyt, tykkäättehän siitä, miten minä elän?".

 

[Kaikkea sitä kuulee!]

kaikkein paras ois jos ois vara hienoon kotiin ja sitten vielä rahaa satsata itseen ja lasten hienoihin vaatteisiin ja uusiin kiiltäviin pyöriin Mutta koska mulla ei ole varaa siihen kaikkeen, me mietittiin tätä kuutisen vuotta sitten miehen kanssa. Ostetaanko oma talo ja raha menee siihen. Talokulujen jälkeen meille jäis ruoka, bensa, laskut ja jonkinlainen vaateraha. Kun kumpaakaan ei kiinnosta pätkääkään se miltä koti näyttää (kun meillä käy harvoin vieraita ja hoitolapset sotkee jokapaikan, omatkin viihtyy kavereilla ja ulkona ja muuttavat jonain kauniina päivänä kokonaan pois) niin tuntuu turhalta laittaa kallista kaunista kotia. Lisäksi siivous, pihanlaitto ja remppa on perheessämme kirosanoja jotka suoritetaan pitkin hampain...

Asumme vuokralla rivarissa, mikäs sen helpompaa? Rahaa jää tonni kuussa laskujen jälkeen ja ruoka/bensan jälkeen. Ostamme vaatetta, käyn kampaajalla, manikyyrissä (harvemmin), hierojalla ja lapsilla on uudet harrastusvälineet ja ne pyörät Auto vois olla parempi, mutta koska mies käyttää autoa töissä, ois kauheeta haaskausta romuttaa uutta Audia paskasissa hommissa, samoin koti..Ois kauheeta haaskausta pitää kaunista kotia lasten leikkipaikkana (nytkin on revitty eteisen tapettia).. Mutta ne jotka ei tiedä miten me asutaan, saattaa jopa luulla ulkoisen habituksen perusteella, et meiltä sitä rahaa löytyy!!!

Oikeesti niin harva näkee tän kodin, että musta on kivempi satsata itseensä ja omaan ulkonäköön. Taloa en saa hautaan mukaan, mutta rakennekynteni saan