Alkuperäinen kirjoittaja Lyylikki harmaana:
Mä ihmettelen AINA ja iankaiken näitä "mitä muutkin lapset sitten sanoo" -ihmettelyjä. Mistä lapset keksisivät ihmetellä, taivastella tai arvostella SUKKAHOUSUJA pojalla, jollei sitä tiettyä asennetta anneta kotoota käsin.
Samaa mieltä...enkä vain sukkisten suhteen, vaan monen muun asiankin suhteen.
Eräs tuttu (asuu tässä lähellä, ulkoillaan samassa puistossa) kovaan ääneen selitti että hän ei kyllä enää osta tytölleen haalaria, koska ne on vauvoille. Hänen tyttönsä oli tuolloin hieman alle 4 v. Ja vieressä lauma 4-5 v lapsia katsoo hämmentyneenä että höh, meillä on haalarit ja ne on vauvoille. Ja tuttavan lapsi alkaa samantien ilkkumaan että te ootte vauvoja kun teillä on haalarit! Sama ihminen sanoi pitkähiuksiselle, vaaleanpunaiseen pipoon, vaaleanpunaisiin kintaisiin, vaaleanpunaisiin talvikenkiin ja siniseen haalariin puetulle tytölle että ai sä oot tyttö, luulin pojaks kun sulla on poikien haalari (ihan perus Remu, sininen). Ja tytär ilkkui äitinsä esimerkin kannustamana että hää hää, poikien värinen haalari! Kun kysytään jonkun lapsen nimeä ja vastaus on vaikkapa Eeli, niin alkaa kauhistelu siitä miten ihmeellinen nimi se onkaan, outo suorastaan. Ja näin lapsi oppii nauramaan Eelin nimelle. Että mua ottaa päähän. Ja ironista kyllä, hän ei kestä pienintäkään omaan tyttäreensä kohdistunutta vitsiä, esim. sitä että vaipat on vauvoille (kyseinen tyttö, pian jo 5 v, on yhä vaipoissa öisin). Sitä en siis sano tytön kuullen tai omien lasteni kuullen, vaan tälle äidille ihan vaan siksi että sen tyyli ärsyttäääää ja aika ajoin on pakko näpäyttää vähän takaisin