Subilla synnytettiin...

Mä kans ihmettelin sitä äitiä kun ei ees jutellut sille pikkuselle mitään!? Ja jos sitä vitutti kameramiehet niin olis sit sanonu ennen kuvaamista et ei saa kuvata! Tuskin siinä tunneryöpyssä ees muistaa mitä ympärillä tapahtuu, mä ainakin keskittysin vaan vauveliin! No, tää oli mun mielipide.

 

se äiti oli tosiaan oudonoloinen. Yleensä kyllä jos sattuu, niin kyllähän sitä huudetaan. Ei ollut ketään tukihenkilöä ja sormusta ei näyttänyt olevan sormessa ja kuitenkin puhuttiin uudelleen synnyttäjästä että olisko ollu joku yh. Eikä tosiaan näyttänyt mitenkään onnelliselta vaan pikemminkin tyytymättömältä. Eihän se edes katsonut sitä vauvaansa iloisesti.

ei kaikilla ole sormuksia odotuksen loppuvaiheessa turvotuksen takia... ja jos oli nopea synnytys, kontrollista suoraan passitettu saliin, niin voipi olla, että kukaan tukihlö ei ole edes ehtinyt paikalle.

 

se äiti oli tosiaan oudonoloinen. Yleensä kyllä jos sattuu, niin kyllähän sitä huudetaan. Ei ollut ketään tukihenkilöä ja sormusta ei näyttänyt olevan sormessa ja kuitenkin puhuttiin uudelleen synnyttäjästä että olisko ollu joku yh. Eikä tosiaan näyttänyt mitenkään onnelliselta vaan pikemminkin tyytymättömältä. Eihän se edes katsonut sitä vauvaansa iloisesti.

hö!
Minä EN huutanut vaikka sattui niiin per..leesti!
Minulla EI ollut sormuksia,koska sormet oli turvonneet.
Minäkään EN olisi tarvinnut miestäni/ketään synnytyksiin mukaan(vaikka kivahan se oli,että oli joku mukana)
:snotty:

*muoks*
ja minulla meni hetki hengähtäessä,ennekuin jaksoi vauvalle jutustella jne...
...mutta varmaan kyllä silti onnelliselta näytin =) :heart:

 

se äiti oli tosiaan oudonoloinen. Yleensä kyllä jos sattuu, niin kyllähän sitä huudetaan. Ei ollut ketään tukihenkilöä ja sormusta ei näyttänyt olevan sormessa ja kuitenkin puhuttiin uudelleen synnyttäjästä että olisko ollu joku yh. Eikä tosiaan näyttänyt mitenkään onnelliselta vaan pikemminkin tyytymättömältä. Eihän se edes katsonut sitä vauvaansa iloisesti.

:headwall:

taas kaikkitietävä harmaa tietää miten äidin PITÄÄ reagoida. tajuatko, miltä tuntuu kun kätilö kiskoo istukkaa? et varmaan. tajuatko miltä tuntuu se paikkojen kuivailu ja tikkaaminen, mitä ei tietenkään näytetty? et tietenkään. ei siinä onnentunteita näytetä, jos edelleen on kipeä. et voi tietää mitä hänen alapäässään tapahtui ja tehtiin kun kamerat kuvasivat vauvaa ja äitiä.

ja kai huomasit, että ajallisesti äitiä kuvattiin vauvan kanssa vaan pari minuuttia, jos sitäkään. helposti sen aikaa menee ihan vaan järkytykseen/helpotukseen/tilanteen tajuamiseen.

ja kun oli vielä nuo kamerat. joo, tuskin oli helppo olla luonnollinen.

 

Aika monella raskaana olevalla ei ole sormuksia turvotuksen vuoksi...

Ei se ilman sormusta oleminen muutenkaan ole mikään "olen yh-merkki"

 

mun käsittääkseni potilaat ei saa pitää sormuksia, ainakaa en ole nähny yhtäkään potilasta jolla ois sormus sairaalassa

 

Olikos tämä se uusi suomalainen sairaala-sarja!?Miten saatoin unohtaa katsoa..tietääkö kukaan tuleeko uusinta tai voiko katsoa netistä?
Ääh..miten unohdinkin=(
Joku helppaako..

No et kyllä kauheena missannu! Tosi tylsä ohjelma oli. Ainoo hyvä kohta oli tuo synnytys, eikä sekään kestäny ku pari minsaa. Mitään ei oikeestaan näytetty.

 

pitää olla julkisuuden kipeä jos lettuusa haluu näyttää

 

mun käsittääkseni potilaat ei saa pitää sormuksia, ainakaa en ole nähny yhtäkään potilasta jolla ois sormus sairaalassa

Ai, kyllä mulla oli sormukset!

 

pitää olla julkisuuden kipeä jos lettuusa haluu näyttää

Ei siinä mitää lettuja näytetty. :snotty:

 

Olikos tämä se uusi suomalainen sairaala-sarja!?Miten saatoin unohtaa katsoa..tietääkö kukaan tuleeko uusinta tai voiko katsoa netistä?
Ääh..miten unohdinkin=(
Joku helppaako..

subin netti tv:stä voi ainaki kattoo...
en tiiä näkyykö jo...

 

Olikos tämä se uusi suomalainen sairaala-sarja!?Miten saatoin unohtaa katsoa..tietääkö kukaan tuleeko uusinta tai voiko katsoa netistä?
Ääh..miten unohdinkin=(
Joku helppaako..

muakin harmittaa kun en muistanut katsoa

 

ei se syntymä hetki aina olekkaan onnentäyteinen! mulla oli mies muutamaa kuukautti ennen synnytystä pettänyt ja jättänyt, tuli hetkeksi takasin ja sitten la päivänä tokas mulle ettei rakasta mua enään! haihtu kyllä kaikki onnellisuus kuin savuna ilmaan. mä kyllä itkin ku vauva syntyi mutta lähinnä ajatuksesta etten osannut olla tarpeeksi hyvä ja rakastettava jotta pienellä olisi kokonainen perhe. ni että muista syistä olin pohjattoman onneton. ei se elämä aina mee ni ku suunnittelee. että ei pidä tuomita. ja kameratkin varmasti häiritsi,

mutta tosiaan vaikutti tosi kivuliaalta tuo ponnistusvaihe, alko ittee hirvittää ku kakkosen la on ihan kohta, kääk miten mä siitä selviän? onneksi sentäs on rakastava mies

 

mä en oo kertaakaan huutanut synnytyksessä, vaikka sattui niin vietävästi...
ja mulla ei ainakaan sormukset oo mahtunut sormeen raskausaikana, ei mahdu nytkään, turvottaa..
ja sormukset on täytynyt poistaa sormista, samoin kaikki korut, kun olen mennyt synnyttään...

 

nii miekin vähän ihmettelin että miksi se äiti ei jutellu vastasyntyneelle vauvalleen mitään. Pyöritteli vain silmiään...=/

no hei..mun synnytyksessä ei ollu ees kameroita ja en ees avannu silmiä kun vauva syntyi,itkin vaan,helpotuksesta kun se kauhea kipu loppui,kätilö sitten sanoi että äitikin vois kurkata mikä sieltä tuli.
joskus se ponnistuvaihe voi vaan sattua niin saakelista ja se kipu ja paniikki pistää pään pyörälle ettei siinä heti ole ihan ajatus kirkkaana höpöttämässä vauvalle.

 

se äiti oli tosiaan oudonoloinen. Yleensä kyllä jos sattuu, niin kyllähän sitä huudetaan. Ei ollut ketään tukihenkilöä ja sormusta ei näyttänyt olevan sormessa ja kuitenkin puhuttiin uudelleen synnyttäjästä että olisko ollu joku yh. Eikä tosiaan näyttänyt mitenkään onnelliselta vaan pikemminkin tyytymättömältä. Eihän se edes katsonut sitä vauvaansa iloisesti.

vähän aiheen vierestä, mutta minulla on jokaisella kolmella kerralla vaadittu ottamaan sormus pois kädestä ennen synnytyssaliin menoa, joten tuo "että ei ollut sormusta" ei kyllä kerro yhtään mitään

 

Itse mietin, et oliko se nainen ollut ihan täysissä sielun ja ruumiin voimissa, kun suostui kuvaukseen? Kun kuitenkin hän näytti siltä, että ei todellakaan olisi halunnut kameran kuvaavan.

Ja lisäksi mietin, miten hän oli niin hiljaa. Itse karjuin kuin naarasleijona ponnistusvaiheessa.

 

No eihän tos näytetty kuin muutama hetki synnytyksen jälkeen. Mä kyl luulen et hää on sit paremmin puhellu ja pussaillu ku on toennut. Mä en omassa synnytyksessä huutanut, mulla ei ollu tukihenkilöitä eikä sormuksia sormissa. Synnytyksen jälkeen en heti puhellu ja pussaillut lasta.

 

mun käsittääkseni potilaat ei saa pitää sormuksia, ainakaa en ole nähny yhtäkään potilasta jolla ois sormus sairaalassa

no kuule katsopa tarkemmin!!!!!!! Tod. ei ole kielletty potilailta (korkeintaan leikkaussaliin otetaan pois). Mulla oli ainakin synnytyssalissa sormukset.

 

se äiti oli tosiaan oudonoloinen. Yleensä kyllä jos sattuu, niin kyllähän sitä huudetaan. Ei ollut ketään tukihenkilöä ja sormusta ei näyttänyt olevan sormessa ja kuitenkin puhuttiin uudelleen synnyttäjästä että olisko ollu joku yh. Eikä tosiaan näyttänyt mitenkään onnelliselta vaan pikemminkin tyytymättömältä. Eihän se edes katsonut sitä vauvaansa iloisesti.

Kyllä jotkus osaa huutamatta kipunsa pitää ja mitä se huutaminen auttaa, vie vain voimat.

 

mun käsittääkseni potilaat ei saa pitää sormuksia, ainakaa en ole nähny yhtäkään potilasta jolla ois sormus sairaalassa

Ai, kyllä mulla oli sormukset!

on mullakin sormukset ollu jokaisessa 4 synnytyksessä,ekassa oli kellokin ranteessa.

 

Aika monella raskaana olevalla ei ole sormuksia turvotuksen vuoksi...

Ei se ilman sormusta oleminen muutenkaan ole mikään "olen yh-merkki"

Juu, puolessa välin raskautta otin jo sormukset itekin pois, järkyt turvotukset olikin loppuvaiheessa, niin onneksi älysin ottaa hyvissä ajoin pois ettei jääny sormeen jumiin.

Mies tokasi tuota ohjelmaa katsoessa, että kyllä se meijän poika luiskahti helpommin sieltä ulos

 

Aaaargh!!! teitä äitejä joiden mielestä kaikkien pitäisi toimia ja tuntea juuri samalla tavalla kuin olette itsekin tehneet!!!

En minäkään suukotellut, halaillut tai jutellut heti vauvalle, kun hänet syliini sain. Olin tosi kipeä ja väsynyt, eikä tilanne tuntunut ollenkaan oikealta. Vasta myöhemmin tajusin saaneeni vauvan ja tulleeni äidiksi. Tuossa vaiheessa olin vielä ihan pihalla ja kivuissani.
Joku ihmetteli sitäkin, että äiti ei huutanut kipujaan. En minäkään huutanut. Yritin pysyä tajuissani ja jotakin itkeä pillitin ja uikutin, mutta huutamiseen ei voimani riittäneet.

Inhottavaa, kun täällä ollaan tällaistakin asiaa tuomitsemassa. :| Synnytykset on erilaisia, äidit ovat erilaisia ja tilanteet on erilaisia. Minusta äiti oli rohkea, kun antoi kuvata. Ihmeen nättinä hän vain pysyi, mitä nyt kasvoja hänestä näkyi. Itse olen salissa otetuissa kuvissa...aika kaamean näköinen.

 

Ei minullakaan ole ollut koskaan sormuksia kädessä synnytyksessä, vaikka naimisissa olenkin. Ne pitänyt ottaa pois jo hyvissä ajoin ennen loppuraskautta turvotuksen vuoksi. Ja takana on 3 alatiesynnytystä enkä ole koskaan huutanut tai karjunut. Viimeisessä voihkin kyllä kivusta, kun B-vauva syntyi ja aiheutti pieniä repeämiä.

En ole koskaan suukotellut mahan päälle nostettua vauvaa, vaan sitten vasta, kun ne on pesty ja olen päässyt rauhassa tutustumaan.

 

mun käsittääkseni potilaat ei saa pitää sormuksia, ainakaa en ole nähny yhtäkään potilasta jolla ois sormus sairaalassa

no kuule katsopa tarkemmin!!!!!!! Tod. ei ole kielletty potilailta (korkeintaan leikkaussaliin otetaan pois). Mulla oli ainakin synnytyssalissa sormukset.

Esikoinen leikattiin ja sormukset piti ottaa pois. Nyt en kuolemaksenikaan muista otinko pois ne myös kuopuksen synnytyksessö, vaikka siitä ei ole edes pitkä aika, taisivat olla sormessa.

Muuten eihän kaikille mene enää loppuraskaudessa vihkisormukset sormeen.