Sosiaalisten tulonsiirtojen varassa eläminen aiotaa lopettaa

vierailija
Mikään ei muutu pitkään aikaan, koska:
"Sitran entisten johtajien hallinnoima Terveysrahasto Oy toimii monimutkaisen yhtiöjärjestyksen ja salaisen osakassopimuksen pohjalta. Rahasto on osa Sitran Terveydenhuollon ohjelmaa, joka pantiin käyntiin Sitran uuden yliasiamiehen Esko Ahon (kesk) kaudella pari vuotta sitten.

Rahastoa hoitaa Korona Invest -niminen hallinnointiyhtiö, jonka omistavat Sitran entinen toimialajohtaja Vesa Lehtomäki ja Sitran entinen sijoituspäällikkö Pasi Lehtinen.

Sitran hallintoneuvosto pyysi toissa viikon perjantaina selvityksen Sitran rahastoista, kun kansanedustajat saivat tietää, että osaa niistä hallinnoidaan Sitran entisten johtajien yhtiöissä ilman kilpailutusta ja käytännössä ilman pääomariskiä. Sitran johdolta saamansa selvityksen jälkeen hallintoneuvoston puheenjohtaja Seppo Kääriäinen (kesk) sanoi, että "meidän saamamme käsityksen mukaan tässä (rahastojen hoidossa) toimitaan erittäin selvillä pelisäännöillä ja erittäin läpinäkyvästi".

Kesällä 2006 perustettua Terveysrahastoa omistetaan kahden osakesarjan avulla. Sitran entisten johtajien Korona Investin hallussa ovat kaikki A-osakkeet, jotka antavat kymmenkertaisen äänivallan B-osakkeisiin verrattuna.

B-osakkeet taas kuuluvat viidelletoista sijoittajalle, jotka ovat saaneet niitä yhtiöön lupaamansa rahamäärän mukaisesti. Suurin yksittäinen sijoittaja on Sitra, jonka panostukset 29 miljoonan euron yhtiöön ovat kymmenen miljoonaa euroa.

Vähä-äänisillä B-osakkeilla on yhtiökokouksessa äänioikeus vieläpä vain tietyissä asioissa, jotka on listattu yhtiöjärjestykseen.

Yhtiöjärjestyksen ja osakasluetteloiden mukaan näyttäisikin siltä, että Korona Investillä on päätösvalta Terveysrahastossa. Korona Invest omistaa yli 80 prosenttia äänistä ja yli 50 prosenttia Terveysrahaston osakkeista, joten Terveysrahasto on Koronan tytäryhtiö.

Osakkaiden välillä tehty osakassopimus keikauttaa kuitenkin asian päälaelleen.

Korona Investin toimitusjohtaja Vesa Lehtomäki sanoo, että sopimus on salainen. Sen hän kuitenkin kertoo, että sopimuksen perusteella Korona Invest nimittää Terveysrahaston hallitukseen yhden jäsenen ja muut sijoittajat loput.

Korona Investin mandaatilla istuu Kansanterveyslaitoksen entinen pääjohtaja Jussi Huttunen. Puhetta hallituksessa taas johtaa Sitran terveydenhuollon ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi.

Lisäksi hallituksessa on kunnallisalan kehittämissäätiön toimitusjohtaja Antti Mykkänen (kesk), joka on ministeri Hannes Mannisen (kesk) entinen valtiosihteeri. Rahaston hallitukseen kuuluvat myös Wihuri-säätiön asiamies Arto Mäenmaa ja Aarni Pursinen, joka on Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian sijoitusjohtaja.

Lehtomäen mukaan osakassopimus takaa sen, että sijoittajat saavat rahansa takaisin. Hänen mukaansa osakassopimuksen voi sanoa irti vuoden 2013 jälkeen, jolloin nykyiset Terveysrahaston omistukset on tarkoitus myydä voitolla.

Tuolloin tapahtuu varsinainen voitonjako, jos toiminta on sujunut suotuisasti. Koko riskin ottaneet sijoittajat saavat ensin pääomansa takaisin.

Sen jälkeen palautetaan sijoittajille niin sanottu aitakorko, joka on yleensä kuudesta kahdeksaan prosenttia sijoitetusta pääomasta. Tämän jälkeen mukaan pääsee myös Korona Invest, joka saa 20 prosenttia voitosta ja sijoittajat jakavat loput.

Terveysrahaston omistusrakenteen monimutkaisuutta lisää se, että sijoittajille on tarjolla myös optio-oikeuksia, joilla osakkeita voi merkitä lisää. Myös optioita on kahta sarjaa, joten omistusrakenne elää koko ajan.

"Olemme erittäin sijoittajaystävällinen rahasto, minkä vuoksi on tarjolla optioitakin", Lehtomäki sanoo." -Hesarista-
 
vierailija
Malli on jo nyt, että jos kieltäytyy jostain työstä niin seuraa karenssi.

Mutta ongelma on, ettei niitä työpaikkoja ole mistä työtön voisi todennettavasti kieltäytyä. TE-toimisto ei kykene työpaikkaa osoittamaan muille kuin harvoille ammattilaisille (joilla muutenkaan ei ole ongelmia työllistyä) tai sitten palkkatuen kautta.
Nyt on niin, että ihmiset on koulutettu eri aloille ja joka paikassa on epäpäteviä työntekijöitä
 
vierailija
Jep!

Toki voisi ehkä ajatella, että toisen ammateista (sen fyysisen) voisi opiskella oppisopimus-tyylisesti.
No joo
Kaikki sairaudet eivät parane fyysistä toimintaa harjoittamalla, koska sairaus juurikin on vienyt fyysisen toimintakyvyn. Sen sijaan aivot voivat vielä toimia moitteettomasti. Tästä esimerkkinä vaikkapa MS-tauti.
MS muuten ilmenee usein paperitehtaiden läheisyydessä
 
vierailija
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Elämän perusarvojien tajuamiseenriittää se kun joutuu aikaisin aamulla heräämään minimipalkkatöihin.

Voi sitä itkua ja parkua mikä tälläkin palstalla tulee raikumaan muutaman vuoden sisällä...
Nythän siitä on joku aatos nähty
 
vierailija
Tästäpä tuli mieleen, että entäs jos otettaisiin käyttöön kahden työn malli.
Teet puolet työajasta duunia missä istutaan persiillään ja piperretään ja toisen puolen jotain fyysistä. Veikkaanpa, että kansanterveys paranisi vauhdilla.
 
vierailija
Malli on jo nyt, että jos kieltäytyy jostain työstä niin seuraa karenssi.

Mutta ongelma on, ettei niitä työpaikkoja ole mistä työtön voisi todennettavasti kieltäytyä. TE-toimisto ei kykene työpaikkaa osoittamaan muille kuin harvoille ammattilaisille (joilla muutenkaan ei ole ongelmia työllistyä) tai sitten palkkatuen kautta.
Kunnanjohtajaksi hakee moni
 
vierailija
Niin, mihin ne verovarat siirtyvät, muun muassa.

"– Me emme ole täällä jakamassa rahaa, vaan me olemme sopeuttamassa julkista taloutta. Se on välttämätöntä, koska velan määrä on niin suuri.
Näin linjasi hallituksen rahankäytöstä pääministeri Petteri Orpo (kok) budjettiriihen alkamisen yhteydessä aiemmin tällä viikolla.

Kaikki hallituksen hankkeet eivät kyllä kylmien lukujen valossa näytä täyttävän Orpon omaa kriteeristöä. Siitä täydellinen esimerkki on hanke, jossa hallitus nosti yksityislääkärikäyntien Kela-korvaukset kahdeksasta eurosta 30:een. Perusteluna ja tavoitteena oli, että yksityisten lääkäripalveluiden käyttö kasvaisi ja jonot lyhenisivät.

Kelan tällä viikolla julkaisemat tiedot osoittavat, että hanke on ollut paitsi kallis myös tehoton: rahaa Kela-korvauksiin on uponnut kolminkertainen määrä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, mutta silti yksityislääkärikäynnit ovat nousseet vain kaksi prosenttia.
Kelan mukaan tällaisella määrällä ei oletettavasti ole merkittävää vaikutusta hyvinvointialueiden jonoihin."


 

Yhteistyössä