Tässä eriteltynä viime hallituksen menot tarkoin eriteltynä:
"Mihin velkaa otettiin?
Viime hallituskaudella otettiin poikkeuksellisen paljon velkaa ja kaikki puolueet ovat sitä mieltä, ettei normaalioloissa tällaista voida tehdä. Vaalikauden menot on listattu valtiovarainministeriön tammikuussa 2023 tekemässä
muistiossa, johon tämä teksti perustuu.
Ehdottomasti eniten Marinin hallitus otti velkaa
koronapandemian vuoksi. Kokonaisuudessaan pandemia aiheutti valtiolle noin 16,4 miljardin euron menot ja tulonmenetykset. Niistä suurimpia olivat seuraavat:
- Yritysten tukeminen 4300 miljoonaa euroa (lisäksi 2100 miljoonaa varattu finanssisijoituksiin)
- Kuntien tukeminen 3200 miljoonaa euroa (ei heikennä julkistaloutta, mutta lisää valtion alijäämää),
- Sosiaali- ja terveyspalveluiden resurssit 3200 miljoonaa euroa,
- Työttömyysturvan laajentamiseen kriisin ajaksi 900 miljoonaa euroa,
- Infrahankkeet talouden elvyttämiseksi 900 miljoonaa euroa,
- Muita toimia mm. tukitoimet varhaiskasvatuksessa ja kouluissa sekä vanhustenhoidossa yhteensä 2000 miljoonaa euroa
Kuten yltä on nähtävissä, suurin menoerä olivat yritystuet, joihin oppositio toistuvasti vaati enemmän rahaa suuremmalle joukolle. Nyt tehdyilläkin toimilla pelätty konkurssiaalto saatiin kuitenkin torjuttua ja talous pidettyä käynnissä. Suomi on ollut kärjessä erilaisissa
pandemian hoitoa ja
siitä toipumista koskeneissa kansainvälisissä vertailuissa.
Toinen Marinin kaudelle osunut kriisi oli tietysti Venäjän raukkamainen
hyökkäyssota Ukrainaan. Sota aiheutti Venäläisestä kaasusta ja öljystä riippuvaiselle Euroopalle myös energiakriisin, jonka vaikutukset heijastuivat ennen kaikkea eurooppalaisen sähkömarkkinan takia myös meille Suomeen. Vuosina 2022-2023 näistä kriiseistä aiheutui 4,8 miljardin euron menolisäykset ja tulojen menetykset. Myös nämä päätökset tehtiin laajassa hallitus-oppositio yhteisrintamassa.
Energiakriisin hoidossa kokoomus vaatii valtiota
huomattavasti suurempia tukia ja perussuomalaisista ehdotettiin, että
valtio maksaisi kansalaisten sähkölaskut suoraan. Nyt vallassa ollessaan puolueet eivät kuitenkaan ole halunneet edes teettää jälkikäteisarviota energiakriisin tukivälineiden toimivuudesta. Tuen tarve jäi lopulta selvästi ennakoitua pienemmäksi, koska sähkön hinta laski alkuvuodesta 2023 odotettua nopeammin. Suomi käytti energiakriisin hoitoon verrattain
erittäin vähän rahaa.
Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin aiheuttamat suurimmat lisämenot ja tulonmenetykset valtiolle vuosina 2022-2023 olivat:
- Rajaturvallisuus ja maanpuolustus 1835 miljoonaa euroa,
- Ukrainalaisten pakolaisten auttaminen 1161 miljoonaa euroa,
- Energiaomavaraisuus ja vihreä siirtymä 398 miljoonaa euroa,
- Huoltovarmuus 303 miljoonaa euroa,
- Energiahintojen nousun kompensointi ja väliaikainen sähkötuki 275 miljoonaa euroa,
- Maatalouden tukeminen 219 miljoonaa euroa,
- Lapsiperheiden tuki ylimääräisellä lapsilisällä ja sosiaaliturvan huoltajakorotuksilla 158 miljoonaa,
- Ukrainaan annettu apu 138 miljoonaa euroa,
- Aikaistettu sosiaaliturvan ja eläkkeiden indeksikorotus 104 miljoonaa euroa,
- Kyberturvallisuus 97 miljoonaa euroa,
- Kuljetusalan yritysten tuki 75 miljoonaa euroa,
- Joukkoliikenteen tuki 20 miljoonaa euroa.
Verotoimissa vaalikaudella tehtiin niin verotusta kiristäviä kuin sitä laskevia toimia. Pysyvä vaikutus Marinin hallituksen veropolitiikasta julkiseen talouteen oli noin 380 miljoonaa euroa julkista taloutta vahvistava. Suurimpia yksittäisiä toimia oli energiakriisin aikana tehty sähkön arvonlisäveron alennus 24 prosentista 10 prosenttiin.
Pysyvät menolisäykset
Rinteen ja Marinin hallitusohjelmat sisälsivät useita uudistuksia, jotka aiheuttivat myös pysyviä menolisäyksiä valtiolle. Nämä lisäykset tehtiin harkiten ja pääosin ajatuksella, että uudistukset vahvistavat Suomen kansantaloutta ja julkisen talouden tasapainoa viimeistään pitkällä aikavälillä. Toisaalta tarkoituksena oli parantaa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ostovoimaa pienten eläkkeiden ja perusturvan korotuksilla.
Rinteen ja Marinin hallitusten pysyvät menolisäykset (vuoden 2026 tasossa):
- Vanhustenhoidon henkilöstömitoitus 260 miljoonaa euroa,
- Pienten eläkkeiden korottaminen 230 miljoonaa euroa (ei huomioitu verotulojen kasvun vaikutusta),
- Oppivelvollisuuden laajentaminen ja maksuton toinen aste 129 miljoonaa euroa,
- Peruspalveluiden 7 päivän hoitotakuu 128 miljoonaa euroa,
- Työllisyyspalveluiden vahvistaminen 100 miljoonaa euroa,
- Kehitysyhteistyörahoituksen kasvattaminen 40 miljoonaa euroa (vaalikauden alussa 80, mutta puolitettiin puoliväliriihen säästöpaketin yhteydessä),
- Ammatillisen koulutuksen rahoituksen lisäys 50 miljoonaa euroa,
- Sote-uudistuksen rahoitus 50 miljoonaa euroa
- Oikeudenhoidon lisämenot tuomioistuimissa, syyttäjälaitoksessa ja rikosseuraamuslaitoksessa 40 miljoonaa euroa
- Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan lisärahoituksen (T&K-rahoitus) parlamentaarisen sovun toimeenpano 30 miljoonaa euroa, kasvaen 180 miljoonaa euroa vuosittain 2024 alkaen.
Puoliväliriihessä hallitus päätti
säästöpaketista, jonka lopullinen pysyvien menosäästöjen suuruus oli hieman yli 300 miljoonaa euroa. Rinteen ja Marinin hallituksen päätösten myötä lopullinen pysyvien lisämenojen yhteissumma oli vaalikauden lopussa vuonna 2023 2,1 miljardia euroa. Kun mukaan lasketaan parlamentaarisesti sovittu tutkimus- ja kehitysrahoituksen lisäys, jota tuolloinen oppositio ja myös Orpon hallitus tukevat, summa nousee 2,8 miljardiin euroon vuonna 2026.
Kuten edellä olemme nähneet, Marinin ja Rinteen hallitusten velasta selkeästi suurin osa aiheutuu kriisien hoidosta."