Italiaa peruskorjataan Sannan lahjoittamilla suomalaisten rahoilla

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija

"Silloinen pääministeri Sanna Marin (sd) perusteli miljardien miinusta sillä, että "Suomi on nettomaksaja, koska kuulumme EU:n vauraimpiin maihin".

Pohjoisesta käsin tarkasteltuna Italia vaikuttaa äveriäältä kuin Sveitsi, mutta se lukeutuu eniten paketista saavien maiden joukkoon."
 
vierailija
Seuraavassa jutussaan kirjoittaja keskittyköön nykyisen hallituksen hoopoiluun.
Italia on kaunis ja ihana maa. Kirjoittajan rivien välistä luin, että hän enemmän arvostaa suomalaista betoniporsaskulttuuria. Niitä ei tarvitse varjella ja ehostaa.
 
vierailija
Seuraavassa jutussaan kirjoittaja keskittyköön nykyisen hallituksen hoopoiluun.
Italia on kaunis ja ihana maa. Kirjoittajan rivien välistä luin, että hän enemmän arvostaa suomalaista betoniporsaskulttuuria. Niitä ei tarvitse varjella ja ehostaa.
Vaikka Sanna veisi sulta katon päältä ja ruoat jääkaapista niin silti sä kehuisit Sannaa maasta taivaisiin. 🤣
 
Italialaiset kotitalouden ovat selvästi suomalaisia varakkaampia, valtio sen sijaan pahoissa veloissa vuosia jatkuneen "marinilaisen" talouspoltiikan jäljiltä. Suomessa yksityisten kansalaisten vähät rahat verotetaan valtiolle ja sitten pullistellaan Suomen "varakkuutta".
 
vierailija
Tässä eriteltynä viime hallituksen menot tarkoin eriteltynä:

"Mihin velkaa otettiin?
Viime hallituskaudella otettiin poikkeuksellisen paljon velkaa ja kaikki puolueet ovat sitä mieltä, ettei normaalioloissa tällaista voida tehdä. Vaalikauden menot on listattu valtiovarainministeriön tammikuussa 2023 tekemässä muistiossa, johon tämä teksti perustuu.
Ehdottomasti eniten Marinin hallitus otti velkaa koronapandemian vuoksi. Kokonaisuudessaan pandemia aiheutti valtiolle noin 16,4 miljardin euron menot ja tulonmenetykset. Niistä suurimpia olivat seuraavat:
  • Yritysten tukeminen 4300 miljoonaa euroa (lisäksi 2100 miljoonaa varattu finanssisijoituksiin)
  • Kuntien tukeminen 3200 miljoonaa euroa (ei heikennä julkistaloutta, mutta lisää valtion alijäämää),
  • Sosiaali- ja terveyspalveluiden resurssit 3200 miljoonaa euroa,
  • Työttömyysturvan laajentamiseen kriisin ajaksi 900 miljoonaa euroa,
  • Infrahankkeet talouden elvyttämiseksi 900 miljoonaa euroa,
  • Muita toimia mm. tukitoimet varhaiskasvatuksessa ja kouluissa sekä vanhustenhoidossa yhteensä 2000 miljoonaa euroa
Kuten yltä on nähtävissä, suurin menoerä olivat yritystuet, joihin oppositio toistuvasti vaati enemmän rahaa suuremmalle joukolle. Nyt tehdyilläkin toimilla pelätty konkurssiaalto saatiin kuitenkin torjuttua ja talous pidettyä käynnissä. Suomi on ollut kärjessä erilaisissa pandemian hoitoa ja siitä toipumista koskeneissa kansainvälisissä vertailuissa.
Toinen Marinin kaudelle osunut kriisi oli tietysti Venäjän raukkamainen hyökkäyssota Ukrainaan. Sota aiheutti Venäläisestä kaasusta ja öljystä riippuvaiselle Euroopalle myös energiakriisin, jonka vaikutukset heijastuivat ennen kaikkea eurooppalaisen sähkömarkkinan takia myös meille Suomeen. Vuosina 2022-2023 näistä kriiseistä aiheutui 4,8 miljardin euron menolisäykset ja tulojen menetykset. Myös nämä päätökset tehtiin laajassa hallitus-oppositio yhteisrintamassa.
Energiakriisin hoidossa kokoomus vaatii valtiota huomattavasti suurempia tukia ja perussuomalaisista ehdotettiin, että valtio maksaisi kansalaisten sähkölaskut suoraan. Nyt vallassa ollessaan puolueet eivät kuitenkaan ole halunneet edes teettää jälkikäteisarviota energiakriisin tukivälineiden toimivuudesta. Tuen tarve jäi lopulta selvästi ennakoitua pienemmäksi, koska sähkön hinta laski alkuvuodesta 2023 odotettua nopeammin. Suomi käytti energiakriisin hoitoon verrattain erittäin vähän rahaa.
Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin aiheuttamat suurimmat lisämenot ja tulonmenetykset valtiolle vuosina 2022-2023 olivat:
  • Rajaturvallisuus ja maanpuolustus 1835 miljoonaa euroa,
  • Ukrainalaisten pakolaisten auttaminen 1161 miljoonaa euroa,
  • Energiaomavaraisuus ja vihreä siirtymä 398 miljoonaa euroa,
  • Huoltovarmuus 303 miljoonaa euroa,
  • Energiahintojen nousun kompensointi ja väliaikainen sähkötuki 275 miljoonaa euroa,
  • Maatalouden tukeminen 219 miljoonaa euroa,
  • Lapsiperheiden tuki ylimääräisellä lapsilisällä ja sosiaaliturvan huoltajakorotuksilla 158 miljoonaa,
  • Ukrainaan annettu apu 138 miljoonaa euroa,
  • Aikaistettu sosiaaliturvan ja eläkkeiden indeksikorotus 104 miljoonaa euroa,
  • Kyberturvallisuus 97 miljoonaa euroa,
  • Kuljetusalan yritysten tuki 75 miljoonaa euroa,
  • Joukkoliikenteen tuki 20 miljoonaa euroa.
Verotoimissa vaalikaudella tehtiin niin verotusta kiristäviä kuin sitä laskevia toimia. Pysyvä vaikutus Marinin hallituksen veropolitiikasta julkiseen talouteen oli noin 380 miljoonaa euroa julkista taloutta vahvistava. Suurimpia yksittäisiä toimia oli energiakriisin aikana tehty sähkön arvonlisäveron alennus 24 prosentista 10 prosenttiin.

Pysyvät menolisäykset

Rinteen ja Marinin hallitusohjelmat sisälsivät useita uudistuksia, jotka aiheuttivat myös pysyviä menolisäyksiä valtiolle. Nämä lisäykset tehtiin harkiten ja pääosin ajatuksella, että uudistukset vahvistavat Suomen kansantaloutta ja julkisen talouden tasapainoa viimeistään pitkällä aikavälillä. Toisaalta tarkoituksena oli parantaa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ostovoimaa pienten eläkkeiden ja perusturvan korotuksilla.

Rinteen ja Marinin hallitusten pysyvät menolisäykset (vuoden 2026 tasossa):

  • Vanhustenhoidon henkilöstömitoitus 260 miljoonaa euroa,
  • Pienten eläkkeiden korottaminen 230 miljoonaa euroa (ei huomioitu verotulojen kasvun vaikutusta),
  • Oppivelvollisuuden laajentaminen ja maksuton toinen aste 129 miljoonaa euroa,
  • Peruspalveluiden 7 päivän hoitotakuu 128 miljoonaa euroa,
  • Työllisyyspalveluiden vahvistaminen 100 miljoonaa euroa,
  • Kehitysyhteistyörahoituksen kasvattaminen 40 miljoonaa euroa (vaalikauden alussa 80, mutta puolitettiin puoliväliriihen säästöpaketin yhteydessä),
  • Ammatillisen koulutuksen rahoituksen lisäys 50 miljoonaa euroa,
  • Sote-uudistuksen rahoitus 50 miljoonaa euroa
  • Oikeudenhoidon lisämenot tuomioistuimissa, syyttäjälaitoksessa ja rikosseuraamuslaitoksessa 40 miljoonaa euroa
  • Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan lisärahoituksen (T&K-rahoitus) parlamentaarisen sovun toimeenpano 30 miljoonaa euroa, kasvaen 180 miljoonaa euroa vuosittain 2024 alkaen.
Puoliväliriihessä hallitus päätti säästöpaketista, jonka lopullinen pysyvien menosäästöjen suuruus oli hieman yli 300 miljoonaa euroa. Rinteen ja Marinin hallituksen päätösten myötä lopullinen pysyvien lisämenojen yhteissumma oli vaalikauden lopussa vuonna 2023 2,1 miljardia euroa. Kun mukaan lasketaan parlamentaarisesti sovittu tutkimus- ja kehitysrahoituksen lisäys, jota tuolloinen oppositio ja myös Orpon hallitus tukevat, summa nousee 2,8 miljardiin euroon vuonna 2026.

Kuten edellä olemme nähneet, Marinin ja Rinteen hallitusten velasta selkeästi suurin osa aiheutuu kriisien hoidosta."

 
vierailija
Tässä eriteltynä viime hallituksen menot tarkoin eriteltynä:

"Mihin velkaa otettiin?
Viime hallituskaudella otettiin poikkeuksellisen paljon velkaa ja kaikki puolueet ovat sitä mieltä, ettei normaalioloissa tällaista voida tehdä. Vaalikauden menot on listattu valtiovarainministeriön tammikuussa 2023 tekemässä muistiossa, johon tämä teksti perustuu.
Ehdottomasti eniten Marinin hallitus otti velkaa koronapandemian vuoksi. Kokonaisuudessaan pandemia aiheutti valtiolle noin 16,4 miljardin euron menot ja tulonmenetykset. Niistä suurimpia olivat seuraavat:
  • Yritysten tukeminen 4300 miljoonaa euroa (lisäksi 2100 miljoonaa varattu finanssisijoituksiin)
  • Kuntien tukeminen 3200 miljoonaa euroa (ei heikennä julkistaloutta, mutta lisää valtion alijäämää),
  • Sosiaali- ja terveyspalveluiden resurssit 3200 miljoonaa euroa,
  • Työttömyysturvan laajentamiseen kriisin ajaksi 900 miljoonaa euroa,
  • Infrahankkeet talouden elvyttämiseksi 900 miljoonaa euroa,
  • Muita toimia mm. tukitoimet varhaiskasvatuksessa ja kouluissa sekä vanhustenhoidossa yhteensä 2000 miljoonaa euroa
Kuten yltä on nähtävissä, suurin menoerä olivat yritystuet, joihin oppositio toistuvasti vaati enemmän rahaa suuremmalle joukolle. Nyt tehdyilläkin toimilla pelätty konkurssiaalto saatiin kuitenkin torjuttua ja talous pidettyä käynnissä. Suomi on ollut kärjessä erilaisissa pandemian hoitoa ja siitä toipumista koskeneissa kansainvälisissä vertailuissa.
Toinen Marinin kaudelle osunut kriisi oli tietysti Venäjän raukkamainen hyökkäyssota Ukrainaan. Sota aiheutti Venäläisestä kaasusta ja öljystä riippuvaiselle Euroopalle myös energiakriisin, jonka vaikutukset heijastuivat ennen kaikkea eurooppalaisen sähkömarkkinan takia myös meille Suomeen. Vuosina 2022-2023 näistä kriiseistä aiheutui 4,8 miljardin euron menolisäykset ja tulojen menetykset. Myös nämä päätökset tehtiin laajassa hallitus-oppositio yhteisrintamassa.
Energiakriisin hoidossa kokoomus vaatii valtiota huomattavasti suurempia tukia ja perussuomalaisista ehdotettiin, että valtio maksaisi kansalaisten sähkölaskut suoraan. Nyt vallassa ollessaan puolueet eivät kuitenkaan ole halunneet edes teettää jälkikäteisarviota energiakriisin tukivälineiden toimivuudesta. Tuen tarve jäi lopulta selvästi ennakoitua pienemmäksi, koska sähkön hinta laski alkuvuodesta 2023 odotettua nopeammin. Suomi käytti energiakriisin hoitoon verrattain erittäin vähän rahaa.
Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin aiheuttamat suurimmat lisämenot ja tulonmenetykset valtiolle vuosina 2022-2023 olivat:
  • Rajaturvallisuus ja maanpuolustus 1835 miljoonaa euroa,
  • Ukrainalaisten pakolaisten auttaminen 1161 miljoonaa euroa,
  • Energiaomavaraisuus ja vihreä siirtymä 398 miljoonaa euroa,
  • Huoltovarmuus 303 miljoonaa euroa,
  • Energiahintojen nousun kompensointi ja väliaikainen sähkötuki 275 miljoonaa euroa,
  • Maatalouden tukeminen 219 miljoonaa euroa,
  • Lapsiperheiden tuki ylimääräisellä lapsilisällä ja sosiaaliturvan huoltajakorotuksilla 158 miljoonaa,
  • Ukrainaan annettu apu 138 miljoonaa euroa,
  • Aikaistettu sosiaaliturvan ja eläkkeiden indeksikorotus 104 miljoonaa euroa,
  • Kyberturvallisuus 97 miljoonaa euroa,
  • Kuljetusalan yritysten tuki 75 miljoonaa euroa,
  • Joukkoliikenteen tuki 20 miljoonaa euroa.
Verotoimissa vaalikaudella tehtiin niin verotusta kiristäviä kuin sitä laskevia toimia. Pysyvä vaikutus Marinin hallituksen veropolitiikasta julkiseen talouteen oli noin 380 miljoonaa euroa julkista taloutta vahvistava. Suurimpia yksittäisiä toimia oli energiakriisin aikana tehty sähkön arvonlisäveron alennus 24 prosentista 10 prosenttiin.

Pysyvät menolisäykset

Rinteen ja Marinin hallitusohjelmat sisälsivät useita uudistuksia, jotka aiheuttivat myös pysyviä menolisäyksiä valtiolle. Nämä lisäykset tehtiin harkiten ja pääosin ajatuksella, että uudistukset vahvistavat Suomen kansantaloutta ja julkisen talouden tasapainoa viimeistään pitkällä aikavälillä. Toisaalta tarkoituksena oli parantaa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ostovoimaa pienten eläkkeiden ja perusturvan korotuksilla.

Rinteen ja Marinin hallitusten pysyvät menolisäykset (vuoden 2026 tasossa):

  • Vanhustenhoidon henkilöstömitoitus 260 miljoonaa euroa,
  • Pienten eläkkeiden korottaminen 230 miljoonaa euroa (ei huomioitu verotulojen kasvun vaikutusta),
  • Oppivelvollisuuden laajentaminen ja maksuton toinen aste 129 miljoonaa euroa,
  • Peruspalveluiden 7 päivän hoitotakuu 128 miljoonaa euroa,
  • Työllisyyspalveluiden vahvistaminen 100 miljoonaa euroa,
  • Kehitysyhteistyörahoituksen kasvattaminen 40 miljoonaa euroa (vaalikauden alussa 80, mutta puolitettiin puoliväliriihen säästöpaketin yhteydessä),
  • Ammatillisen koulutuksen rahoituksen lisäys 50 miljoonaa euroa,
  • Sote-uudistuksen rahoitus 50 miljoonaa euroa
  • Oikeudenhoidon lisämenot tuomioistuimissa, syyttäjälaitoksessa ja rikosseuraamuslaitoksessa 40 miljoonaa euroa
  • Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan lisärahoituksen (T&K-rahoitus) parlamentaarisen sovun toimeenpano 30 miljoonaa euroa, kasvaen 180 miljoonaa euroa vuosittain 2024 alkaen.
Puoliväliriihessä hallitus päätti säästöpaketista, jonka lopullinen pysyvien menosäästöjen suuruus oli hieman yli 300 miljoonaa euroa. Rinteen ja Marinin hallituksen päätösten myötä lopullinen pysyvien lisämenojen yhteissumma oli vaalikauden lopussa vuonna 2023 2,1 miljardia euroa. Kun mukaan lasketaan parlamentaarisesti sovittu tutkimus- ja kehitysrahoituksen lisäys, jota tuolloinen oppositio ja myös Orpon hallitus tukevat, summa nousee 2,8 miljardiin euroon vuonna 2026.

Kuten edellä olemme nähneet, Marinin ja Rinteen hallitusten velasta selkeästi suurin osa aiheutuu kriisien hoidosta."

"Konkurssiaaltojen ja massatyöttömyyden välttämällä sekä pandemian syvimmän kriisin keskellä elvyttämällä talous pidettiin käynnissä ja vaikka velkaa jouduttiin ottamaan, talous myös elpyi nopeasti ja velkasuhde saatiin laskuun vuosina 2021 ja 2022. Vaalikauden lopulla työllisyys nousi ennätyslukemiin, mikä pienensi työttömyysturvamenoja ja nosti verotuloja toistuvasti enemmän, kuin valtiovarainministeriö ennakoi."
 
vierailija
Italialaiset kotitalouden ovat selvästi suomalaisia varakkaampia, valtio sen sijaan pahoissa veloissa vuosia jatkuneen "marinilaisen" talouspoltiikan jäljiltä. Suomessa yksityisten kansalaisten vähät rahat verotetaan valtiolle ja sitten pullistellaan Suomen "varakkuutta".
Miksi et jo pysy poissa tältä palstalta? Luulisi vaimosi jo harkitsevan lusikoiden jakoa omituisen elämäntapasi takia.
 
vierailija
#6
”Kuten edellä olemme nähneet, Marinin ja Rinteen hallitusten velasta selkeästi suurin osa aiheutuu kriisien hoidosta."

Ihmettelen miksi ja miten jaksat valaa järkeä palstan paukapäiden paksuun kalloon. Heidät on palkattu tälle palstalle pelleilemään eli trollaamaan.
Paljon mahdollista, että syynä ovat myös uniongelmat ja surkea parisuhde. Käy terapiasta käydä potkimassa päähän maamme julkisuuden henkilöitä ja siinä sivussa myös fiksuja kirjoittajia. Minä en siihen osaan alistu enkä sovi. Itsenäisenä, vapaana ja omillaan toimeentulevansa en ota itselleni palstan sylkykupin ja kuton eli kusitolpan virkaa.
Olen ollut vuosikymmeniä Italiafani ja niin on jälkikasvunikin. Jos Suomesta tulee
maa, jossa oloni käy ylivoimaisen ikäväksi ankeuttajien rankan työn tuloksena, ei meidän Italiafanien auta muu kuin vaihtaa maisemaa. Kyllä Italia ottaa meidät avosylin vastaan ihailemaan taideaarteitaan. Ei missään maailmassa kukaan mies ole ottanut minua niin ihanasti vastaan kuin 1990-luvulla Italian rannikkokaupungin uimarannan työntekijä, joka järjesti meille rantaruolit rannalle. Jos suomalaiset miehet olisivat edes hitusen yhtä ylitsevuotavan ystävällisiä ja ihania, Suomen väkiluku räjähtäisi rakettimaiseen kasvuun.
 
vierailija
#6
”Kuten edellä olemme nähneet, Marinin ja Rinteen hallitusten velasta selkeästi suurin osa aiheutuu kriisien hoidosta."

Ihmettelen miksi ja miten jaksat valaa järkeä palstan paukapäiden paksuun kalloon. Heidät on palkattu tälle palstalle pelleilemään eli trollaamaan.
Paljon mahdollista, että syynä ovat myös uniongelmat ja surkea parisuhde. Käy terapiasta käydä potkimassa päähän maamme julkisuuden henkilöitä ja siinä sivussa myös fiksuja kirjoittajia. Minä en siihen osaan alistu enkä sovi. Itsenäisenä, vapaana ja omillaan toimeentulevansa en ota itselleni palstan sylkykupin ja kuton eli kusitolpan virkaa.
Olen ollut vuosikymmeniä Italiafani ja niin on jälkikasvunikin. Jos Suomesta tulee
maa, jossa oloni käy ylivoimaisen ikäväksi ankeuttajien rankan työn tuloksena, ei meidän Italiafanien auta muu kuin vaihtaa maisemaa. Kyllä Italia ottaa meidät avosylin vastaan ihailemaan taideaarteitaan. Ei missään maailmassa kukaan mies ole ottanut minua niin ihanasti vastaan kuin 1990-luvulla Italian rannikkokaupungin uimarannan työntekijä, joka järjesti meille rantaruolit rannalle. Jos suomalaiset miehet olisivat edes hitusen yhtä ylitsevuotavan ystävällisiä ja ihania, Suomen väkiluku räjähtäisi rakettimaiseen kasvuun.
Kai ymmärsit antaa rantapojulle pesää vai eikö se kelvannut hänelle?
 
vierailija
Suomen rahat ovat pieni kärpäsen paska Italialle lähetetyistä tukirahoista verrattuna muiden maiden sinne lähettämiin rahoihin.
Niinpä ja sitä paitsi tuesta suuri osa on lainaa.

Moni täällä marmattavista ei tajua, että Italian rakennuskanta on hyvin vanhaa ja rakennukset energiasyöppöjä. Olen itsekin sellaisissa asunut, joten tiedän, mistä puhun.

"Italiassa on pohdittu paljon, onko remonttiavustus turhan avokätinen ja kuinka paljon se onnistuu muuttamaan asumista kestävämmäksi.

Asiantuntijoiden mukaan avokätinen tuki on tarpeellinen sellaisessa maassa kuin Italia. Täällä rakennusten kunto on lievästi sanottuna päässyt repsahtamaan. Rakennuskanta on vanhaa, monista ikkunoista käytännössä tuulee sisään ja kotien lämmitys kuluttaa valtavan määrän energiaa. Monella ei ole ollut aiemmin varaa satoja vuosia vanhan kodin suurremonttiin.

Erityisesti tässä maailmantilanteessa, jossa riippuvuutemme tuontienergiasta aiheuttaa huolta Venäjän hyökkäyssodan keskellä, ajatus aurinkopaneelin asentamisesta katolle valtion rahoilla alkaa vaikuttaa sangen houkuttelevalta."


 
vierailija
#6
”Kuten edellä olemme nähneet, Marinin ja Rinteen hallitusten velasta selkeästi suurin osa aiheutuu kriisien hoidosta."

Ihmettelen miksi ja miten jaksat valaa järkeä palstan paukapäiden paksuun kalloon. Heidät on palkattu tälle palstalle pelleilemään eli trollaamaan.
Paljon mahdollista, että syynä ovat myös uniongelmat ja surkea parisuhde. Käy terapiasta käydä potkimassa päähän maamme julkisuuden henkilöitä ja siinä sivussa myös fiksuja kirjoittajia. Minä en siihen osaan alistu enkä sovi. Itsenäisenä, vapaana ja omillaan toimeentulevansa en ota itselleni palstan sylkykupin ja kuton eli kusitolpan virkaa.
Olen ollut vuosikymmeniä Italiafani ja niin on jälkikasvunikin. Jos Suomesta tulee
maa, jossa oloni käy ylivoimaisen ikäväksi ankeuttajien rankan työn tuloksena, ei meidän Italiafanien auta muu kuin vaihtaa maisemaa. Kyllä Italia ottaa meidät avosylin vastaan ihailemaan taideaarteitaan. Ei missään maailmassa kukaan mies ole ottanut minua niin ihanasti vastaan kuin 1990-luvulla Italian rannikkokaupungin uimarannan työntekijä, joka järjesti meille rantaruolit rannalle. Jos suomalaiset miehet olisivat edes hitusen yhtä ylitsevuotavan ystävällisiä ja ihania, Suomen väkiluku räjähtäisi rakettimaiseen kasvuun.
Kiitos, yritetään, vaikka vaikeaa on.

Itsekin ihmettelen, mikä muutamia ihmisiä täällä(kin) vaivaa.

Italia on minulle hyvin rakas ja olen siellä asunut.
 
vierailija
Kiitos, yritetään, vaikka vaikeaa on.

Itsekin ihmettelen, mikä muutamia ihmisiä täällä(kin) vaivaa.

Italia on minulle hyvin rakas ja olen siellä asunut.
Kuten huomaat sain yhden tyypillisen lokakommentin viestiini.
Nettikeskustelu on kuin mutapainia näkymättömien örkkien kanssa.
Olen vähentämässä ruutuaikaani, ja sain äsken siedettävän lukeman tietokoneeltani.
Elämäni on leppoisaa ja mukavaa. Yritän saada tänä syksynä itseeni uutta vipinää.
Kun katsoin Yle tuoreimmat sivulta jutun Lin ensimmäisestä työpäivästä Brysselissä, tajusin miten helpolla pääsen nykyään. Hektiset ruuhkavuoteni ovat jo kaukana menneisyydessä. Kännykkäni lähettää minulle säännöllisin väliajoin Muistot-videon musiikin kera Rooman matkalta.
Sillä matkalla tipahti kadulle kaunis Pariisi-silkkiliina, jota pidin Roomassa hiuspantana. Huivi näkyy videon kuvissa. En ollut silloin yhtä huolellinen kuin Tatjana Aki Kaurismäen elokuvassa. Nyt netti kiinni ja suihkuun. Tänään on kiireitä.
 
vierailija
Kuten huomaat sain yhden tyypillisen lokakommentin viestiini.
Nettikeskustelu on kuin mutapainia näkymättömien örkkien kanssa.
Olen vähentämässä ruutuaikaani, ja sain äsken siedettävän lukeman tietokoneeltani.
Elämäni on leppoisaa ja mukavaa. Yritän saada tänä syksynä itseeni uutta vipinää.
Kun katsoin Yle tuoreimmat sivulta jutun Lin ensimmäisestä työpäivästä Brysselissä, tajusin miten helpolla pääsen nykyään. Hektiset ruuhkavuoteni ovat jo kaukana menneisyydessä. Kännykkäni lähettää minulle säännöllisin väliajoin Muistot-videon musiikin kera Rooman matkalta.
Sillä matkalla tipahti kadulle kaunis Pariisi-silkkiliina, jota pidin Roomassa hiuspantana. Huivi näkyy videon kuvissa. En ollut silloin yhtä huolellinen kuin Tatjana Aki Kaurismäen elokuvassa. Nyt netti kiinni ja suihkuun. Tänään on kiireitä.
👍

Mukavaa päivää sinulle :)
 

Yhteistyössä