Sosiaalinen elämä

[vieras]

siis tämä arki ja rutiinien hoito masentaa mut =( Missä on se minun sosiaalinen elämä johon kuului ihania hetkiä ystävien kanssa, missä ne ystävät nyt on ? Miksi ne kaikki katosi lapsien myötä nyt ei ole jäljellä enää kuin arkea, arkea, arkea voi paska mä olen niin kyllästynyt tähän !!!!

 

[Minttu]

Tiedän tunteen hyvin, kun meillä on tilanne toisin päin. Ennen oli illanistujaisia ystäväporukassa, mutta nyt muilla on lapsia paitsi meillä. Ei ole enää niin kuin ennen. Elämä muuttuu, pitäisi keksiä jotain uutta..

 

[Ojasta allikkoon]

Olen aktivoinut itseni moneenkin suuntaan, mutta nyt on sitten parisuhdeongelmia, kun miehen aika on kuitenkin arvokkaampaa kuin mun. Jos on hoitajia, niin lapset ei olen mikään ongelma vaan järjestelykysymys. Ei ole silti sanottua että aktiivinen elämä olis kivempaa, sen olen joutunu tkantapään kautta huomaamaan.

 

[minnaryyni]

Niin se on täälläkin. Mulla oli kans näköjään ystäviä tasan niin kauan, kun ehdin istua niiden luona. Nyt kun ois niiden vuoro tulla mun ja pienten luo, niin eipä näy. Ei edes omat siskot käy, vaik mua ovat aikanaan käyttäneet lapsenhoitajana. Tää on niin tätä. En kyl oo ikinä ollut näin yksin.

 

[ap]

Kukaan ei enään edes pyydä minnekkään kun olen joutunut liian monta kertaa kieltäytymään miehen töiden takia ja mistään tuttavapariskuntien keskeisistä illanistujaisista on ihan turha unelmoidakkaan kun talossa asuu vuorotyöläinen=( Silloin kun normaalisti muilla on vapaata niin meillä on mies töissä, voi kyynel että vituttaa.