Raskaana olevilla on oikeus turvallisiin työoloihin
Marja-Liisa Lindbohm
Työturvallisuuslaki edellyttää turvallisia työoloja raskaana oleville, sillä he eivät saa altistua työssään sikiön kehitykselle tai raskaudelle vaarallisille aineille. Eräät kemikaalit voivat vaikuttaa haitallisesti sikiön kehitykseen ja raskauden kulkuun. Tällaisia ovat muun muassa liuotinaineet, nukutuskaasut ja torjunta-aineet.
Työympäristössä esiintyvät kemikaalit saattavat vaikuttaa haitallisesti lisääntymiskykyyn, sikiön kehitykseen ja raskauden kulkuun. Altisteiden vaikutuksesta sukusolujen perimä, lisääntymisen hormonaalinen säätely, raskauden sujuminen ja jälkeläisen kehitys voivat häiriintyä. Haitat voivat ilmetä alentuneena hedelmällisyytenä, keskenmenona, sikiön kasvun häiriytymisenä, lapsen synnynnäisenä epämuodostumana, ennenaikaisena synnytyksenä tai lapsuusajan syöpäsairautena. Vaurion ilmenemiseen vaikuttavat altisteen laatu, altistumisen voimakkuus, sen kesto ja ajoittuminen. Raskauden ensimmäiset kuusi viikkoa ovat yleensä herkintä aikaa ulkoisille vauriotekijöille.
Haitallisia kemikaaleja
Kemiallisia työaltisteita, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti sikiöön, ovat esimerkiksi orgaaniset liuottimet, anestesiakaasut ja torjunta-aineet. Orgaanisia liuottimia käytetään yleisesti monilla eri aloilla. Useimmat liuottimet haihtuvat helposti ilmaan, ja ne voivat imeytyä sekä hengitysteitse että ihon läpi. Rasvaliukoisina ne läpäisevät istukan.
Tutkimustulokset liuotinaineiden vaikutuksista viittaavat siihen, että naisen altistuminen suurille pitoisuuksille lisää keskenmenon vaaraa. Naisen liuotinaltistumiseen on liitetty myös suurentunut lasten synnynnäisten epämuodostumien riski. Lisäksi on saatu viitettä siitä, että voimakas altistuminen liuottimille viivästyttää toivotun raskauden alkamista. Yksittäisistä liuottimista haitallisiksi epäiltyjä ovat mm. etyleeniglykolieetterit, tetrakloorietyleeni ja tolueeni. Töitä, joissa altistumisen taso voi olla liiallista, ovat esimerkiksi maalaus- ja lakkaustyö, kemiallinen pesu, liimaustyöt liuotinpitoisilla liimoilla, lujitemuovityö, autonpesu liuotinpesuaineella, eräät painotyöt sekä rasvanpoisto metalliteollisuudessa.
Anestesia- eli nukutuskaasuille voivat altistua leikkaussaleissa, eläinlääkäriasemilla ja eräissä hammashoitotehtävissä työskentelevät työntekijät. Altistuneilla työntekijöillä on havaittu suurentunut keskenmenoriski useissa tutkimuksissa. Yksittäisistä anestesiakaasuista on eniten tutkittu typpioksiduulin eli ilokaasun vaikutusta lisääntymisterveyteen. Voimakkaaseen altistumiseen typpioksiduulille on hammashoitotyössä liittynyt suurentunut keskenmenoriski, alentunut hedelmällisyys ja kätilöillä lapsen alentunut syntymäpaino. Hollantilainen asiantuntijaryhmä on vastikään arvioinut myös enfluraanin ja isofluraanin lisääntymisvaarallisuuden. Eläinkokeiden perusteella näyttää siltä, että ne eivät ole haitallisia sikiön kehitykselle.
Suomalaisissa sairaaloissa tehtyjen mittausten mukaan altistuminen anestesiakaasuille saattaa olla liiallista tiloissa, joissa ei ole potilaan uloshengityskaasujen poistoimuja. Myös eläinten leikkauksissa mitatut halotaanipitoisuudet ja hammashoidossa mitatut typpioksiduulipitoisuudet ovat olleet korkeita.
Torjunta-aineille altistuminen saattaa vaikuttaa haitallisesti raskauteen ja jälkeläiseen. Eräiden tutkimustulosten mukaan naisen altistuminen torjunta-aineille maanviljelyksessä ja kasvihuonetyössä lisää keskenmenovaaraa. Myös lasten synnynnäisten epämuodostumien on raportoitu olleen yhteydessä äidin torjunta-ainealtistumiseen. Torjunta-aineille altistuminen tulisi aina selvittää tapauskohtaisesti, eikä raskaana oleva työntekijä saa levittää torjunta-aineita.
Tupakkalain uusimisen yhteydessä ympäristön tupakansavu lisättiin sikiön kehitykselle ja raskaudelle vaaraa aiheuttavien tekijöiden luetteloon (Sosiaali- ja terveysministeriön päätös 1155/1999). Lain mukaan raskaana olevia naisia ei saa käyttää työhön, jossa altistutaan ympäristön tupakansavulle. Tupakansavun on havaittu aiheuttavan perimämuutoksia erilaisissa testisysteemeissä ja koe-eläimillä. Naisen altistumisen ympäristön tupakansavulle raskauden aikana on havaittu pienentävän lapsen syntymäpainoa. Voimakas altistuminen saattaa myös lisätä keskenmenon tai ennenaikaisen synnytyksen vaaraa.
Raskaana olevan työntekijän suojelu
Työturvallisuuslakiin liittyvät säädökset edellyttävät turvallisia työoloja lisääntymisterveyden kannalta. Raskaana olevaa työntekijää ei saa altistaa työssä kemialliselle, fysikaaliselle tai biologiselle tekijälle niin, että siitä on vaaraa sikiön kehitykselle tai raskaudelle. Ensisijaisia työntekijöiden suojauskeinoja ovat haitallisten aineiden tai menetelmien korvaaminen vaarattomilla, altistumisen määrän ja keston minimointi, rakenteelliset tai muut tekniset torjuntakeinot sekä henkilökohtaiset suojausvälineet. Jos työympäristön vaaraa ei voida poistaa, on työntekijä pyrittävä siirtämään toisiin työtehtäviin. Useissa tapauksissa tilanne onkin ratkaistu työpaikalla työjärjestelyjen avulla. Jos muuta työtä ei voida järjestää, voi työntekijä saada sairausvakuutuslain perusteella erityisäitiysvapaata.
Erityisäitiysvapaa voi alkaa raskauden alusta ja jatkua enintään äitiysloman alkamiseen asti. Erityisäitiysraha on suuruudeltaan sama kuin äitiyspäiväraha. Erityisäitiysvapaa myönnettiin vuonna 2002 noin 400 naiselle. Eniten erityisäitiysvapaata myönnettiin ympäristön tupakansavulle altistumisen perusteella. Muita perusteita olivat liuotinaineet, häkä ja tarttuvat taudit.
Lainsäädäntöön liittyy luettelo kemiallisista, fysikaalisista ja biologisista altisteista, joita pidetään haitallisina sikiön terveydelle tai raskaana oleville (taulukko 1). Tällaisia kemiallisia aineita ovat muun muassa anestesiakaasut, elohopea, hiilimonoksidi eli häkä, lyijy, solunsalpaajalääkkeet, orgaaniset liuotinaineet ja ympäristön tupakansavu. Biologisia altisteita ovat eräät tarttuvat taudit, kuten toksoplasmoosi, listerioosi, hepatiitit B ja C, HIV-tartunta, sytomegalo-tulehdus, vesirokko ja vihurirokko. Luettelossa mainitaan myös ionisoiva säteily.
Taulukko 1. Kemiallisia altisteita, joiden perusteella erityisäitiysvapaata voidaan harkita
Anestesiakaasut
Lyijy ja sen yhdisteet
Elohopea ja sen yhdisteet
Orgaaniset liuotinaineet
Raskaudelle tai jälkeläiselle vaaralliset torjunta-aineet
Hiilimonoksidi eli häkä
Solunsalpaajat
Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat aineet
Ympäristön tupakansavu
Kemikaalit, joissa varoitusmerkintä
R45 tai R49 (syöpäsairauden vaaraa aiheuttava)
R46 (saattaa aiheuttaa periytyviä perimävaurioita)
R61 tai R63 (sikiön terveyttä vaarantava)
R40 (epäillään aiheuttavan syöpäsairauden vaaraa)
Suomalaisten säädösten lisäksi Euroopan unionissa on voimassa direktiivi (92/85/ETY), jonka tavoitteena on edistää raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden ja imettävien työntekijöiden työturvallisuutta ja terveyttä. Direktiivi kieltää raskaana olevilta muun muassa työt, joissa altistuu lyijylle ja sen johdannaisille sekä maanalaisen kaivostyön. Lisäksi työnantajan on selvitettävä altistuminen eräille fyysisille, kemiallisille ja biologisille tekijöille, jotta mahdolliset vaikutukset raskauteen ja imettämiseen voidaan arvioida. Tarvittaessa työnantajan on muutettava työoloja tai järjestettävä työsiirto, jottei vaarallista altistumista tapahdu.
Miten vaara arvioidaan?
Riskin arvioinnissa altistumisen määrällinen selvittäminen on tärkeää, sillä vaaraa ei aiheuta kemiallisen tekijän olemassaolo työpaikalla, vaan todellinen altistuminen käyttötilanteessa. Työhygieeniset mittaukset ja altistumisen biologinen monitorointi ovat perusedellytykset luotettavalle riskin arvioinnille. Jollei mittaustietoja ole käytettävissä, arvioinnissa voidaan käyttää apuna tietoja käytettävien aineiden määrästä, ilmanvaihdon ja kohdepoistojen järjestämisestä sekä työhygieenistä tietämystä muista vastaavista työpaikoista ja -tehtävistä.
Työterveyslaitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä on laadittu uusitut ohjeet terveydenhuoltohenkilöstölle erityisäitiysvapaan tarpeen arvioimiseksi. Ohjeissa on mainittu suositukset raskauden aikaisen altistumisen enimmäispitoisuuksista. Myös EU-direktiiviin liittyy ohje raskaudelle vaaraa aiheuttavien kemiallisten, fyysisten ja biologisten tekijöiden arvioimiseksi.
Työterveyslaitoksen teratologinen tietopalvelu
Terveydenhuollon henkilökunta, työntekijät ja työantajat voivat ottaa yhteyttä Työterveyslaitoksen teratologiseen neuvontapalveluun silloin, kun naisen epäillään altistuvan työssä jollekin sikiölle haitalliselle tekijälle (puh. 09-47471). Työolojen sopivuutta raskaana oleville voi myös kysyä internetin kautta Työterveyslaitoksen verkkosivuilta, jossa on valmis kyselypohja osoitteessa http://www.ttl.fi/tiedonkeruulomake.
Kirjallisuutta
Taskinen H, Lindbohm M-L, Frilander H. Ohjeet vaaran arvioimisesta erityisäitiysvapaan tarvetta harkittaessa. Työterveyslaitos, Helsinki (painossa).
Taskinen H, Lindbohm M-L. Työ ja lisääntymisterveys. Teoksessa Antti-Poika M, Martimo K-P, Husman K. (toim.) Työterveyshuolto. Helsinki, Kustannus Oy Duodecim 2003:11220.
Taskinen H, Lindbohm M-L, Sallmén M. Lisääntymisterveys ja työ. Teoksessa Luoto R, Viisainen K, Kulmala I. (toim.) Sukupuoli ja terveys. Tampere, Vastapaino 2003:190202.
Internet-osoitteita
Työterveyslaitoksen teratologinen tietopalvelu: http://www.ttl.fi/tiedonkeruulomake
Työterveiset 3/2003, s.16-18
Lähde:
http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Verkkolehdet/Tyoterveiset/2003-03/07.htm
