SOKERIT SEKAISIN -Pino kaikkeen raskausdiabetekseen liittyvään

Moips :wave:

[/b]Maarith Toivotaan nyt ettei siellä kokeessa sit olis mitään, kun eivät aiemmin ole ehdottanut, vaikka sokerit on olleet koholla... Ei minulle ainakaan täällä (Jyväskylässä) sanottu muuta ohjelmaa tuohon ohjeeksi, kun lautasmalli ja sit ei mitään karkkia, sipsejä, pullia...siis ei vaan mitään missä on sokeria, rasvaa, suolaa.. No, olen kyllä pelkästään noilla ohjeilla tosiaan ollut erittäin "orjallinen" itse, kun esikkoa odottelen ja kahden km:n jälkeen tulee otettua muutenkin asiat paaallljon tarkemmin Osittain jo ehkä liiankin, mutta eipä kai siitä pahaakaan ole -

Toivotaan, että kaikki käy hyvin!!

Nimra + Vipeltäjä 26+4

 

Ohhoh =) Eipä ole ennen mennyt noin sekaisin nuo mustat alueet - tuli varmaan pikkuinen sähläys tuossa kirjoituksessa no eiköhän siitä selvän saa

 

Raskausdiabetes on mulla nyt sitten iskenyt oikein kunnolla. Insuliini annostusta olen joutunut nyt jo lisäilemään. Eli otan aamulla pitkävaikutteista insuliinia (8 yksikköä) ja sitten lyhyt vaikutteista kolme kertaa päivässä (4-2-2). Annostus taas tarkistetaan noin viikon kuluttua. Dieettiruualla olo alkaa myös ärsyttämään ja makean himo on vaivannut nyt pari päivää oikein kunnolla. Tänään sorruinkin syömään omenapiirakkaa.. Ei kyllä tosiaankaan aina ole helppoa pitää ruokavaliota ja tosiaan välillä se ärsyttää oikein kunnolla. Sokerin mittailut on myös ärsyttäviä ja välillä ei aina muista tunnin jälkeen syömisen mitata, varsinkin jos ei ole kotona vaan jossain reissussa.

Sitten pietun galluppiin:
1. Missä vaiheessa raskautta teillä on tämä diabetes todettu?
- todettiin sokerirasituksessa rv 15 (tehtiin niin aikaisin kun esikoista odottaessa oli insuliini hoitoinen diabetes)
2. Millä tavoin hoidettu, jos paastoarvo heittää?
- paastoarvon heittelyyn sain pitkäkestoisen insuliinin

maarunen + Kakkonen rv 19+3

 

Millaisia paastoarvoja teillä on ollut ja missä vaiheessa insuliini on niihin aloitettu (keillä se on siis aloitettu)?

Mullahan oli tuolla uudella mittarilla pitkään hyvät arvot, mutta nyt toistuvasti nousseet jo yli viiden, mikä mulle annettiin nyt uudeksi rajaksi. Ei tuo nyt tietysti vielä huolestuttava kai ole, mutta se tietysti huolestuttaa, että nousua on tapahtunut.

Tänä aamuna, kun tuota aamulukemaa mittasin, niin ensin mittari näytti 4.3, sitten tuli mieleen, että muistinkohan pyyhkiä ekan tipan pois ja mittasin samasta reiästä uudestaan -> 4.9. Ajattelin tehdä vielä yhden tarkistusmittauksen, nyt tulos oli jo 5.4 (samasta reiästä!!!). Sitten en enää uskaltanut mitata ... Mittasin sitten vielä sillä mittarilla millä alunperin mittasin, se näytti 5.6. Mutta kyllä tuon penteleen contourin kanssa saa olla aika tarkkana, että liuska on kunnolla täynnä, että näyttäisi oikein. Ja liuskoja palaa, kun se imaisee sen näytteen niin nopeasti, että se on jo tuloksen mitannut, kun liuska on vielä vajaa :/ . Taidan vielä kysäistä diabetesliitosta, että mitä mieltä ovat noista mittareista siellä....

viides rv 29+5

 

Hei kaikki!
Mulla ei varsinaisesti ole raskausajan diabetesta, mutta koska esikoinen oli suurikokoinen 4700g/ 54 cm), niin olen ihan omatoimisesti ajatellut noudattaa diabetesruokavaliota kakkosta odottaessa. Siksi kuikuilen välillä myös tänne. Toistaiseksi en ole vielä niin tiukasti ruokavaliota noudattanut (nyt rv 18+3), tarkoitus on tiukentaa kuria tässä vähitellen... Ja nyt jo nostan hattua teidän itsekurillenne syömisten suhteen.

Viime raskaudessa tehtiin sokerirasitus, ja kaikki arvot oli tuolloin (rv 27) ok. Onko jollakulla tietoa, voiko raskausajan diabetes puhjeta vasta tämän jälkeen ja kuinka todennäköitä se on, jos mitään osviittaa ei ole ollut aiemmin?

Mukavaa odotusta kaikille!

 

Matma; Mullahan sokerirasitus oli normaali (rv 22 tai 23 en nyt just muista kumpi), mutta kotimittauksissa onkin sitten huomattu poikkeavia arvoja. Varsinaista diagnoosia raskausdiabeteksesta en ole saanut, mutta kun pinon nimi on sokerit sekaisin, niin uskalsin ilman tuota diagnoosiakin hypätä mukaan... Poliseurannassa kuitenkin sokereineni olen.

viides

 

moi
luin tuossa maarith:n kirjoituksen ja ajattelin kertoa, että ei meilläkään pääse tai haluta laittaa sokerirasitukseen, vaikka riski on suuri (edellisessä raskaudessa oli rd). Lääkärit ovat tehneet yhteisesti sellaisen linjauksen, että panostetaan tähän omaseurantaan ja itsekontrolliin eli ruokavalioon. Meidän alueen diabetesylilääkäri on mm. sitä mieltä, että sokerirasitus on aivan turha ja keinotekoinen testi, koska kukaan ei normaalisti ammenna sellaisia määriä sokeria sisäänsä. Hän siis kuuluttaa sen puolesta että itse seurataan mittarilla sokereita ja opetellaan sopiva ruokavalio mittausten perusteella.

Ruokavaliosta olen kyllä saanut tietoa neuvolasta, terveyskeskuksen diabetesvälineiden jakelupisteestä sekä keskussairaalaan diabeteshoitajalta ja tietenkin vielä internetistä.
Kaikki ovat jakaneet kirjallista tietoa ateriakoostumuksesta, määrästä ,hiilareiden jakamisesta jne....

Maarith: Kai sinulle nyt sentään on annettu mittari kotiin sokeriarvojen seuraamiseksi?

 

Heippa kaikki!

Onkohan tällä palstalla ketään, joka miettii seuraavia asioita... pystyis jakaa kokemuksia..

Mulla on nyt menossa rv 33+3, ja olis iso vauva tulossa!
Raskausdiabetes todettiin rv 26 ja pitkävaikutteinen insuliini on ollu nyt menossa n.kolme viikkoa.
Kävin viime ma äitipolilla kontrollissa ja vauvan painoarvio oli jo n.2.8kg. HUH! Lääkärin mukaan lapsivettä on myös enemmän kuin normaalisti. Tutki ultralla pitkään vauvan sydäntä, koska kuulema liian huima painonnousu vauvalla rasittaa sen sydäntä. Onneks kaikki oli kuitenkin sydämen suhteen ok, sydänkäyrä kunnossa, ja maha-asukki oli erittäin virkeä. Oli puhetta lapsivesipunktiosta rv35-36 ja sitten mahdollisesti aikainen käynnistys.

Mulla on ollut tämän käynnin jälkeen melkoinen ahdistus päällä, kun mietin, uskallanko syödä enää mitään, ettei vauva vaan kärsi.. Nytkin oli kolmessa viikossa vauvan painoarvio tullut ylöspäin 1kg. Jotenkin jäi hirveän syyllinen olo tästä kaikesta. Lääkäri kyllä lohdutti, ettei tällainen painonnousu aina johtuis äidin raskaudena aikaisesta diabeteksesta ja siitä, mitä äiti syö. Myös mietityttää tämä aikainen synnytys, toisaalta olen siihen ihan valmis. En haluaisi jättiläisvauvaa synnyttää...
Onko kellään kokemusta syntyykö ns. isot sokerivauvat normaalisti vai onko edessä sektio??

Onneks tulevana ma on taas uusi kontrollikäynti, näkee, miten vauva jaksaa!!

 

Hei kaikki!

Olen kolmatta kertaa raskaana, rv 34. Kävin rv 26 sokerirasituksessa ja tulos oli normaali. Neuvolassa mulla on kuitenkin jatkuvasti sokeria virtsassa, kahdella plussalla, joten pyysin sokerimittarin lainaan. Mittausten perusteella mulla nousee aamulla sokeri nopeasti korkealle kahdella ruisleivällä, mutta jo 1,5 t arvo on normaali. Jos taas syön kolme ruisleipää, niin sokeri käy vielä korkeammalla, mutta tulee nopeasti alas.

Pitäiskö mun sitten syödä eka pieni aamupala klo 7 ja toinen samanlainen klo 9? Jakaisin saman hh-määrän kahdelle aterialle. Osaako joku sanoa kumpi on vauvan koon kannalta huonompi asia se, että sokeri käy _kerran_ korkealla ja tulee sitten alas vai nousee vähemmän _kaksi_kertaa_?

Hirvittää vähän, jos vauva on jättiläinen, kun olen kaksi edellistä synnyttänyt otsa tarjonnassa pitkien ponnistusten kanssa. Edelliset ei ole olleet mitään isoja, mutta viimeisimmän jälkeen sanottiin, että kovin paljon isompi ei alateitse mahdu otsa edellä tulemaan. Keskiraskauden lääkäriultran mukaan vauva oli ihan normaali, jopa hoikka, mutta tässä lopussahan ne sitä massaa kerää.

 

maarunen: Onko ruokavalioon tullut muutoksia? Kammotta, ku alkuraskaudessa jo paastot päin prinkkalaa

 

kenkälusikka: Minulle ainakin diabeteshoitaja neuvoi puhelimessa juuri niin, että aamupalan voi jakaa kahteen osaan ja myös muitakin aterioita voi pilkkoa, jotta sokerit pysyisivät mahdollisimman "normaaleina" eli ei liikaa nousua kerralla. Että jopa 1,5 tunnin välein voisi syödä vähän kerrallaan tai ainakin nimenomaan tuon aamupalan voi jakaa kahteen osaan.
Itselläni oli sama ongelma edellisessä raskaudessa ja kait ihan yleistä, että varsinkin aamulla sokerit nousee helpommin. Edellisessä raskaudessa noin viikosta 24 lähtien pystyin syömään aamulla vain yhden ruisleipäviipaleen. Laitoin kuitenkin paljon lisukkeita; vähärasvaista juustoa, kinkkua, kurkkua, paprikaa, jotta edes jossain tuntuisi.
Itse olen huomannut sen, että kun aterialle yrittää hommata lähes aina jotain proteiinia, niin sokerit ei nouse niin helposti eli että aterian koostumus vaikuttaa huomattavasti siihen, miten sokerit nousee. Ja samoin liikunta, jos päivän aikana liikkuu, pyöräilee tai kävelee, niin sokerit pysyy alemmalla tasolla. PS. Kuinka korkealle sinulla sokerit nousee ?

 

riitu: Mulla nousee sokerit mun normaalilla aamupalalla (2-3 ruisleipää ) jonnekin ysin paikkeille, siis se tunnin arvo ja puoli tuntia myöhemmin laskee alle 7. Jos olen syönyt ruisleivän lisäksi hedelmää, niin sitten nousee yli kymmenen. Senpä takia mä olen nyt yrittänyt syödä vähemmän hiilihydraatteja ja vastaavasti kiskon surutta juustoa leivän päällä, että jaksan ulkoilla lasten kanssa pari tuntia ilman, että karjun nälkäisenä.

Muut ateriat mulla pysyykin paremmin haarukassa, ellen sitten syö jotain pizzaa tai kilokaupalla karkkia. Usein käyn iltaisin joko jumpassa tai kävelyllä ja se selvästi laskee verensokeria. Herkkujakin pystyn syömään kohtuudella, joten olen ihan hyvällä omatunnolla ottanut toisinaan iltapäivällä kahvin kanssa jotain pientä hyvää.

Jotenkin mun logiikka ei vaan tajua aterioiden jakamisen hyötyä. Miksi kaksi, olkoonkin sitten pienempää, verensokeripiikkiä on parempi kuin yksi vähän isompi piikki? Tokihan, jos sokeri jäisi huitelemaan korkealle tuntikausiksi, mutta jos se kuitenkin laskee alas, niin väliäkö hällä? Mun logiikan mukaan jatkuvasti korkealla oleva sokeri on huono asia. Täytynee kysyä ensi viikolla omalta lääkäriltä (gyne), kun menen loppuraskauden lääkärikäynnille. Neuvolassa ne ei yllättäen osaa sanoa yhtään mitään...

 

Kysyn nyt vielä kerran, että millaisilla arvoilla teille on insuliinit määrätty?

Mulla on selvästi nousua noissa arvoissa tapahtunut, paastoarvot useammin yli 5 kuin alle ja ruokailun jälkeen monesti ollut jo yli 8. Vain 2 kertaa alle tuon mulle annetun raja-arvon, 7.0.

Jatkoseuranta jäi vähän epäselväksi mulle. Soitin silloin sinne diabeteshoitajalle ja hän sanoi, että soittaa ä-polille seuraavalla viikolla ja kyselee sieltä jatkoja, mutta ei ole mulle nyt mitään sen jälkeen soitellut, eikä ä-poliltakaan ole mitään kuulunut. Kuulemma vielä kerran mun pitäis käydä siellä d-hoitajan juttusilla ennen synnytystä, mutta tästäkään ajankohdasta ei ollut mitään puhetta. Neuvolassa th katsoi, että ä-polin lääkäri oli kirjoittanut, että jos ruokavaliohoito auttaa sinne olis aika (synnytystapa-arvio?) rv 36 ja jos aloitetaan insuliinit niin jo rv 34... Kyllähän tuo d-hoitaja sanoi, että voin sille sitten soitella jos tulee jotain kysyttävää tai arvot nousevat, mutta missä vaiheessa sinne sitten pitäisi olla yhteydessä, ei ollut mitään puhetta. Ärsyttää, kun ei tiedä pitäiskö jo tässä vaiheessa soittaa vai odotella että sieltä ollaan yhteydessä, etten turhaan häiritse, kun en kerran ole raskausdiabeetikko :kieh: :'(

viides rv 30+5

 

Ai niin, mitä mieltä olette teenkö nyt väärin, kun huomasin, miten molemmat mittarit antavat lähes samantuloksen? Eli tuossa xceedissä kun näytteen ottaa, niin riittää että sen ekan pisaran pyyhkii pois ja toisesta ottaa näytteen. Contourissa taas pitää 2-3 pisaraa pyyhkiä pois ja puristaa reilusti sitä verta sormenpäähän (siten ei tuo liuska jää niin helposti vajaaksi). Tällä menetelmällä molemmat mittarit näyttävät tosiaan suht samoja lukemia. Onko teidän mielestä väärin tehdä näin?

 

viides: Insuliineista en osaa sanoa yhtään mitään, mutta ihmettelen sun verensokerirajoja. Miksi sulla ei ole käytössä tuoreimman käypä hoito-suosituksen rajoja? Eli aamulla ennen aamiaista alle 5.5 mmol/l ja tunnin kuluttua ateriasta alle 7.8 mmol/l. (http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=hoi50068 ) Samasta suosituksesta löytyy myös kriteerit insuliinihoidon aloittamiselle.

 

vastauksia viidennelle:

Minulla aloitettiin insuliini noin raskausviikolla 27 kun ruokavaliohoidollakaan arvot eivät pysyneet ALLE 7.!! lopussa minulle laitettiin raja-arvoksi 6.8, eli siis laskettiin vieläkin !!. Mittausohje oli että arvo otetaan 1 h tai 0,5 h aterian jälkeen riippuen siitä, kumpi arvo yleensä on korkeampi. Ps. Ilman ruokavalion muutosta arvot olisivat huidelleet koko ajan yli 10 (testasin kerran hampurilaisannoksella arvo nousi 13...).
Tuosta käypähoitosuosituksesta itsekin kysyin lääkäriltä, ja hänen kommenttinsa oli että raskausaikana arvoissa ollaan usein tiukempia. Samoin kysyin sitä, että miksi muualla puhutaan arvosta, joka otetaan 1,5 h aterian jälkeen, niin oli sitä mieltä että se on liian myöhään, että verensokerin liian korkealle nousua ei sitten huomata.

kenkälusikka: minä olen ymmärtänyt että raskausbiabeteksessä insuliinin tuotanto ei riitä tasaamaan verensokerin vaihtelua tai nousua niin kuin normaalilla ihmisellä, jolla kai verensokeri pysyy yleensä välillä 4-8. Tavallisestikin ruokailun jälkeen nousua tulee, mutta sokeriarvo ei saisi kai toistuvasti (viisi kertaa ruokailu, viisi kertaa nousu) päivittäin nousta yli noiden raja-arvojen oli ne sitten 7 tai 8. Eli sen takia neuvotaan jakamaan hiilareita että vaikka nousua tulee niin sitä tulee vain "sallituissa" rajoissa. Näin minä maalaisjärjellä olen asiaa ajatellut.

 

Tervehdys

Tässä joitain otteita, jotka olen kerännyt internetistä, koska olen pohtinut näitä verensokerin seurantajuttuja jo varmaan liikaakin. Kaiken kahlatun perusteella näyttää siis siltä että lyhyetkin useat päivittäiset nousut verensokerissa ovat juurikin niitä haitallisia piikkejä, joita siis pitää yrittää välttää.
En tiedä onko tuo ihan oikea päätelmä, mutta pääasiahan on, että syntyvät vauvat olisivat terveitä ja normaalipainoisia eikä meidän raskausbiabetes tai diabetes yleensäkään aiheuttaisi vauvalle diabetesriskiä tai muitakaan komplikaatioita syntymän jälkeen.

Hyperglykemia tarkoittaa korkeaa verensokeria. Ihmisen, jolla ei ole diabetesta, verensokeri ei yleensä nouse yli tason 8,0 mmol/l. Tyypin 2 diabeteksen hoidossa verensokeri pyritään pitämään mahdollisimman normaalina, eli yli 8 mmol/l olevat verensokeriarvot ovat diabeetikollakin korkeita verensokereita.

Koska raskausdiabeteksen synnyssä glukoosin herättämän nopean insuliinierityksen vaje on keskeistä (Buchanan ym. 1990) ja joitakin kliinisiä viitteitä on siitä, että aterianjälkeinen hyperglykemia korreloi makrosomiaan eli sikiön liikakasvuun (Jovanovic-Peterson ym. 1991, De Veciana ym. 1995), tuoreimmissa hoitosuosituksissa kiinnitetään huomiota juuri tähän. Lainattu:Raskausdiabetes, Duodecim, 1999;115(21):2345-55,Pekka Leinonen ja Kari Teramo

Aterianjälkeisen hyperglykemian hoito on tärkeää makrosomian (ja neonataaliongelmien vähentämiseksi (Lainattu: Raskausdiabeteksen käypä hoito suosituksesta).

Aterianjälkeisen glukoosin merkitys hoidon kannalta

Diabeteksen hoidon eräs keskeisimpiä asioita on ehkäistä myöhäiskomplikaatioiden synty, erityisesti sydän- ja verisuonitautien ehkäisy. Tätä korostaa myös suomalainen diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma (DEHKO). Aterian jälkeen veren glukoosipitoisuus on korkeimmillaan, joten on loogista ajatella, että nuo erittäin korkeat glukoosipitoisuudet ovat tärkeitä kudosvaurioiden kehittymisen kannalta. Tästä on olemassa varsin vakuuttavaa tutkimusnäyttöä. Sekä koe-eläinmalleissa että koehenkilöillä on voitu osoittaa, että jo hyvin lyhytaikainenkin äkillinen hyperglykemia käynnistää monia patologisia prosesseja.

Diabeteksen hoito on myös viime aikoina kehittynyt niin, että meillä on nyt keinoja aterianjälkeisen glukoosin kontrollointiin. Ravintokuitu, erityisesti niin sanottu liukoinen kuitu sekä kuituvalmisteet kuten guarkumi ovat hyödyllisiä tässä suhteessa. Nykyään puhutaan myös hitaista ja nopeista hiilihydraateista tai glykeemisestä indeksistä, joilla tarkoitetaan sitä, miten nopeasti ja miten korkealle hiilihydraattien syömisen jälkeen veren glukoosipitoisuus nousee. Suurelta osin tässä on kyse kuidun määrästä ja laadusta.

Mitä tulisi arvioida uudelleen?
Aikaisemmin on keskitytty suurelta osin tarkastelemaan kroonista hyperglykemiaa veren paastoglukoosiarvojen perusteella. Näyttää kuitenkin siltä, että aterian jälkeinen (tai glukoosirasituksen jälkeinen) glukoosiarvo on ennusteen kannalta paljon tärkeämpi kuin paastoglukoosiarvo. Mitä korkeampi veren glukoosipitoisuus on, sitä enemmän kudosvaurioita ja muita terveyden kannalta epäedullisia vaikutuksia siitä voi seurata. Hyperglykemian epäedulliset vaikutukset elimistöön ovat hyvin moninaisia. http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2004/5-6_2004/aterianjalkeinen_kohonnut_veren_glukoosi_-_itsenainen_sydan-_ja_verisuonitautien_kuolleisuuden_vaaratekija/

 

Ensin mulla olikin nuo käypä-hoitosuosituksen mukaiset raja-arvot. Ekalla ä-polikäynnillä niitä tiputettiin niin, että ennen ateriaa arvot piti olla alle 5.3 ja aterian jälkeiset 7.5 ja nyt sitten d-hoitaja laski niitä vielä lisää eli ennen ateriaa 5.0 (tai siis ainakin aamupaasto) ja aterian jälkeen alle 7. Hassuinta (???) tässä on kuitenkin se, että lisäsi samalla noita syötäviä hiilareita ...

 

Moi! Onko täällä ketään jolla olis kokemuksia raskauden jälkeisestä seurannasta? Kuinka pian synnytyksen jälkeen äidin sokeriarvot palaa normaaleiksi? Entä missä vaiheessa äidille tulee sokerirasitus, jos on ollut ruokavaliohoitoinen rd? Mittaillaanko synnytyksen jälkeen enää sokereita? Entä kauanko vauvan sokereita mitataan?

Luce 32+0

 

Luce: Mun on ainakin pitäny mitata raskauden jälkeen näin: Koko sairaalassa olo aika, kaks viikkoa synnytyksen jälkeen muutaman päivän arvot. Sit seuraavan kerran pitäs mitata kun synnytyksestä on kulunu 6kk ja 1v.
Pari viikkoa mulla meni noiden arvojen tasaantumiseen, mut muutaman kerran kunnon aterian (maidot,leivät,perunat) jälkeen on ollu hitusen päälle 7, joten mulla taitaa olla taipumusta muutenkin tohon sokeriheittelyyn. Nyt olenkin alottanu aktiivisen liikuntaharrastuksen ja yritän tässä pikkuhiljaa saaha painoakin vähän matalammalle niin saatan pelastua siltä 2 tyypin diabetekselta.

Vauvan sokereita seurattiin sairaalassa 4 ruokailun jälkeen ja sit se lopetettiin kun kaikki oli ok.

Kojo, poika 2,5kk

 

Kiitos Kojo tiedosta, tietää sitten varautua että tätä mittailua jatkuu vielä jonkin aikaa! Ja hyvä ettei vauvaa kovin pitkään pistellä.

Luce

 

Tulipa muuten mieleen tällainen kysymys, että kuinka usein olette yhteydessä ä.poliin tai d.hoitajaan tms näiden sokeriasioiden tiimoilta? Mullahan oli rv 28+ käynti diabeteshoitajan pakeilla, mutta jatkosta ei ollut mitään tarkempaa puhetta, ä.polilla pitäis käydä joko rv 34 tai 36, riippuen onko aloitettu inskoja. Lääkärihän oli sitä mieltä viimeksi, että oltais jo aloitettu, mutta d.hoitajan mielestä ei vielä tarvinnut... Nyt arvot kuitenkin jonkin verran kohonneet, mutten en tiedä pitäiskö mun soitella sille hoitajalle vai odotella josko sieltä tulis aikaa sinne... Nyt siis menossa rv 31+

 

Missä vaiheessa olette oleet sokerirasituksessa? Mietin vaan kun muutama tossa näky olevan 20+ jotain. Mulla sijainen laittoi sen vkolle 15

 

Heips,

Mahdunko mukaan, vaikka en virallista raskaus-diabetes diagnoosia ole (vielä ) saanutkaan? Sokerit on joo sekaisin. Olin viime viikolla rv 15+2 ekassa sokerirasituksessa ja paastoarvo oli 5.9. 1 h:n arvo oli 8.5 ja tokan tunnin arvon oli labra hukannut. Sain vain käskyn syödä terveellisesti ja välttää sokeria & rasvaa. Terkkari ei oikein mitenkään puuttunut tuohon paastoarvoon mut mua kyllä hirvittää se. Ekassa raskaudessa paasto oli raja-arvolla mut nyt selkeästi koholla.

Kysymys kuuluukin, mitkä noi sokerirasituksen rajat on? Onko ihan ok, että kohonnutta paastoarvoa hoidetaan vaan ruokavaliolla? Esikoinen oli syntyessään rv 42+1 4050 g mut hiukan jännittää tämän kakkosen kanssa, kun mulla on diagnosoitu myös ahdas lantio.

Kaiken kaikkiaan tilanne stressaa mua ihan järkyttävästi .

Iines 16+4

 

Hei Inkaliina ja Iines ja muutkin!

En ole tainnut tänne ennen ennemmin kirjoittaa, vaikka olen käynyt juttuja välillä lueskelemassa.

Tässä raskaudessa kävin rasituksessa jo rv 13, koska oli tarkoitus osallistua RD-tutkimukseen. Olisin kuitenkin joka tapauksessa saanut lähetteen rasitukseen viimeistään rv 15, sillä esikosta rasituksen arvot yli rajojen ja painoa on kertynyt turhan paljon.

Mulle ainakin sanottiin, että RD-diagnoosin saa vaikka olisi vain yksi ylitys rasituksessa. Esikosta vuorokausiseurannan arvot sairaalassa oli ihan ok, silti papereissa mainitaan rd.
Toista lasta odottaessa sokrut oli ihan ok.
Nyt kolmatta odottaessa narahdin taas rasituksesta ja olen mittaillut sokereita kotona. Ruokailun jälkeen meinaa karata käsistä, jollei mieti mitä ja kuinka paljon syö.

Iines;
Paastoarvoihin en osaa kauheasti sanoa mitään.Mulla on ollu pari kertaa kotiseurannassa aamun paasto koholla, kun edellisilta on mennyt pää vessan pytyssä, eikä siksi ole ruoka maittanut. Ilmeisesti ei liika paastokaan ole hyvästä.
Jos terkka ei osaa/halua sinua neuvoa, niin varaa aika vaikka diabeteshoitajalle tai omalle neuvolalääkärille tai soita äitipolille ja pyydä lisätietoa.
Itse sain seuraavat raja-arvot sokerirasitukseen (käypä hoito- suositus 2007)
paasto alle 5,3, 1 tunnin näyte alle 10,0 ja 2 tunnin näyte alle 8,6.

Prilli ja Sisu (olisko suunnilleen 17vk)