Pikku Viikinki, älytöntä tässa painonputoamisessa on se, et en ole kyllä ollut mikään herkusta kieltäytyjä lähiaikoina. Karkkia yms. tullu mussutettua. Tää on varmaan raskaudenaikasia kalavelkoja mitkä lähtee ja sitten taas tasaantuu.
Vaikka ei tarvitse viel tasaantua, en mie sitä *manailee huonoa onnea kauemmas*!!!
no, onneksi Seltsu on pelissä mukana. Voi sinnuu, kun tuolleen etukäteen väsyteään. On se Äit Luoto juvala, kun laittaa vaikka isännän kuorsaamaan ja esikon tautiin, että saa tuore äiti sitä tuntumaa näihin yöheräämisiin.
Mie olen kans ollut kun nukkuvan rukous, mutta onneksi sain äsken vähän unepäästä kiinni, niin jaksaa ens yön taas pyöriä tissisuussa erään pienen röhtyperunan kanssa. Hää haluaa nukua ko. ruumiinosa suussa ja sitten näen unta, että hukumme valtavaan maitolammikkoon (olen lakannut jo kipulääkkeiden napsimisen, joten tää ei ole enää niitä horinoita) ja sitten otan tissin suusta ja pistän siihen Lansinohvit ja suojat ja pelit. Sitten tää röhtyperuna herää orpouden tunteen siivittämänä karuun todellisuuteen, että äiti on pakannut meijerinsä asiaankuuluviin kannattimiin. Ja sitten huutoa, kunnes maidontuotantolaitos on taas röhtyperunan suussa. Siinä se yö sitten meneekin.
Olen yrittänyt keskustella asianomaisen kanssa, siitä miten mukavia tutit ovat. Hän ei ole asialle korvaansa lotkauttanut.
Jepsistä, tsemiä kaikille heidän pyrkimyksissään ja muutenkin mukavata elämää. Mie pysytteln linjoilla, vaikka kaamea makean himo meinaa iskeä...
Olen kyllä päättänyt, että näitä kiloja ei takaisin oteta, ruoskikaa julkisesti, jos tää lupaus ei pidä!
