On tämäkin kummallista.Muutimme miesystäväni kanssa huhtikuussa vuokralle kaksioon.Nyt kuitenkin hän on totta tosiaan niin ailahtelevainen,että en tiedä mitä me olemme!?
Viime viikolla hän halusi että olemme pari ja nyt emme olisi...Itken ja iloitsen vuoron perään.Nyt taas tuntuu pahalta,kun toinen haluisi mennä "vapaana"(minä en voi 9kk raskaana)ja nyt on tunne,että tarvitsisin kaikkein eniten hellyyttä ja rakkautta.Monesti olen puhunut etten voi elää yhdessä jos emme ole yhdessä,mutta minne tästä menisin kun ei ole mitään..sänkyä,ei sohvaa,ei muuta kuin vauvan tarvikkeet.Rakastan häntä kovasti ja hän kuulema välittää minusta ja haluaa,että minulla on kaikki hyvin ja haluaa auttaa vauvan kanssa.Mutta onko se miehillä niin pirun vaikeaa sitoutua?En tiedä mitä ajatella..pian hän taas kuitenkin pyytää,että yritämme vielä..Hän on jo 25vuotta,minä 20vuotta.
Viime viikolla hän halusi että olemme pari ja nyt emme olisi...Itken ja iloitsen vuoron perään.Nyt taas tuntuu pahalta,kun toinen haluisi mennä "vapaana"(minä en voi 9kk raskaana)ja nyt on tunne,että tarvitsisin kaikkein eniten hellyyttä ja rakkautta.Monesti olen puhunut etten voi elää yhdessä jos emme ole yhdessä,mutta minne tästä menisin kun ei ole mitään..sänkyä,ei sohvaa,ei muuta kuin vauvan tarvikkeet.Rakastan häntä kovasti ja hän kuulema välittää minusta ja haluaa,että minulla on kaikki hyvin ja haluaa auttaa vauvan kanssa.Mutta onko se miehillä niin pirun vaikeaa sitoutua?En tiedä mitä ajatella..pian hän taas kuitenkin pyytää,että yritämme vielä..Hän on jo 25vuotta,minä 20vuotta.