Sijaisvanhemmaksi ryhtyvät ja sijaisvanhempina olevat
- Viestiketjun aloittaja Sati
- Ensimmäinen viesti
Kiitos ihanat ihmiset 
En mä ehkä osaa olla stressaamatta (hassua sinänsä, meillä käy perheen ulkopuolisia ihmisiä kuitenkin melkein joka päivä), mutta jos otan siistä nyt sitten vaikka hyödyn irti ja siivoan lipaston laatikot Haluan päästä yhdestä kaapista kokonaan eroon jotta saadaan tilaa ja lakanoiden on mahduttava niihin jotka jää. Ehkä sitten pesen ne ikkunat jos jää aikaa (tai viimesenä iltana paniikissa ), matot on pakko, häirihtee itteä kun räsymatosta valkea raita on harmaa. Kodikasta ja mukavaa meillä kyllä on, ihana oma koti <3
En mä ehkä osaa olla stressaamatta (hassua sinänsä, meillä käy perheen ulkopuolisia ihmisiä kuitenkin melkein joka päivä), mutta jos otan siistä nyt sitten vaikka hyödyn irti ja siivoan lipaston laatikot Haluan päästä yhdestä kaapista kokonaan eroon jotta saadaan tilaa ja lakanoiden on mahduttava niihin jotka jää. Ehkä sitten pesen ne ikkunat jos jää aikaa (tai viimesenä iltana paniikissa ), matot on pakko, häirihtee itteä kun räsymatosta valkea raita on harmaa. Kodikasta ja mukavaa meillä kyllä on, ihana oma koti <3Nyt kun minä vähän täällä valitin, niin heti sen jälkeen tuli soitto minulle!! Mutta tähänkin liittyy yllätyksiä, joten en osaa vielä yhtään sanoa, tuleeko tästä sitten sijoitus meille. Voi miten jännittää..
Kotikäynnit ovat kyllä hyvä tilaisuus siivota, vaikka meillä ei myöskään kukaan ole koskaan katsonut saunatiloja tms. mitä olen viime hetkillä kovasti siivonnut.
Kotikäynnit ovat kyllä hyvä tilaisuus siivota, vaikka meillä ei myöskään kukaan ole koskaan katsonut saunatiloja tms. mitä olen viime hetkillä kovasti siivonnut
.Jes, peukut pystyssä nyt sun puolesta Lilialiisa Ohhoh kun meillä on ylimääräistä roinaa ihan oikeesti. Niin nautin kun laatikoita tyhjenee! Miten tätä on kasautunutkin, pitäisköhän muuttaa useammin? (Tai sitten jos ihan vain siivoais useammin, muutakin kun näkyvää osaa kodista...)
Minä niin haluaisin tänne lisää lapsia! Toivottavasti se unelma toteutuu joskus. Luulen, että sen Priden jälkeinen epämääräinen odotusaika on varmaan ihan tarpeen, vaikka varmasti siinä on kärsimätön. Olen jo nyt, vaikka tämä juttu on vasta niin alussa ja eihän sitä koskaan tiedä. Mitään.
Ohhoh kun meillä on ylimääräistä roinaa ihan oikeesti. Niin nautin kun laatikoita tyhjenee! Miten tätä on kasautunutkin, pitäisköhän muuttaa useammin? (Tai sitten jos ihan vain siivoais useammin, muutakin kun näkyvää osaa kodista...) Minä niin haluaisin tänne lisää lapsia! Toivottavasti se unelma toteutuu joskus. Luulen, että sen Priden jälkeinen epämääräinen odotusaika on varmaan ihan tarpeen, vaikka varmasti siinä on kärsimätön. Olen jo nyt, vaikka tämä juttu on vasta niin alussa ja eihän sitä koskaan tiedä. Mitään.
Peukkuja täältäkin, Lilialiisa! Onpa jännittävää! Toivottavasti sijoitus onnistuu!
Siivoamisesta on turha kyllä stressata. Meilläkään kotikäynnillä eivät edes vilkaisseet jokaiseen makkariin tai edes keittiöön, joten turha on sitä varten puunata, mutta tietysti tuleepahan sitten muuten siivottua kunnolla!
Minäkin olen vähän ihmetellyt, kun sijoituksia ei täälläkään päin ole tehty, että mihin se sijaisvanhempien kiireellinen tarve on hävinnyt... tosin vasta muutaman kuukauden olen ollut listoilla, joten turha tässä on vielä harmitella. Olen laitellut sossuun sähköposteja tilanteestani ja nyt kesällä olisi aikaa sopeutumiselle, koska syksyllä meillä puhaltavat ihan uudet tuulet ja sitten voi olla vaikea ottaa sijoitettua lasta. Eipä tässä auta kun odotella vaan ja toivoa, että kesän aikana jotain tapahtuisi.
Hyvää kesän alkua kaikille!
Siivoamisesta on turha kyllä stressata. Meilläkään kotikäynnillä eivät edes vilkaisseet jokaiseen makkariin tai edes keittiöön, joten turha on sitä varten puunata, mutta tietysti tuleepahan sitten muuten siivottua kunnolla!
Minäkin olen vähän ihmetellyt, kun sijoituksia ei täälläkään päin ole tehty, että mihin se sijaisvanhempien kiireellinen tarve on hävinnyt... tosin vasta muutaman kuukauden olen ollut listoilla, joten turha tässä on vielä harmitella. Olen laitellut sossuun sähköposteja tilanteestani ja nyt kesällä olisi aikaa sopeutumiselle, koska syksyllä meillä puhaltavat ihan uudet tuulet ja sitten voi olla vaikea ottaa sijoitettua lasta. Eipä tässä auta kun odotella vaan ja toivoa, että kesän aikana jotain tapahtuisi.
Hyvää kesän alkua kaikille!
Ensimmäinen kotikäynti meillä oli tosiaan Priden yhteydessä ja huh se jännitti kyllä. Se olikin sikäli tarkka, että joka huoneeseen kurkattiin, myös kylppäriin, .. sen jälkeen onkin eri kuntien sosiaalityöntekijöitä käynyt kylässä ehkä kymmenisen kertaa eikä ole kukaan käynyt kuin keittiössä - joka on siis heti kun sisään tullaan ja siinä kahvit juodaan. Eikä enää onneksi jännitäkään.
Ehkä siksikään ei jännitä, että nyt jo on nähnyt sen, ettei sos tt kiinnosta villakoirat nurkissa vaan kuten sanottiin edellä, elämänhallinta, onko sitä vai ei. Se näkyy, on sitten just siivottu tai ei.
Hassua sikäli, että aiemmin tuntui niin hirveän isolta jutulta avata oman kotinsa ovet ihan vieraille ihmisille.. ja nyt se on niin arkipäivää ettei sitä mietikään. Kuin sen verran, että onkohan mitään tarjottavaa kahvin kanssa
Ehkä siksikään ei jännitä, että nyt jo on nähnyt sen, ettei sos tt kiinnosta villakoirat nurkissa vaan kuten sanottiin edellä, elämänhallinta, onko sitä vai ei. Se näkyy, on sitten just siivottu tai ei.
Hassua sikäli, että aiemmin tuntui niin hirveän isolta jutulta avata oman kotinsa ovet ihan vieraille ihmisille.. ja nyt se on niin arkipäivää ettei sitä mietikään. Kuin sen verran, että onkohan mitään tarjottavaa kahvin kanssa
Viimeksi muokattu:
Heippa!
Minuakin ihmetyttää, että jos sijoitusrintamalla on hiljaista.. Toisaalta mediassa aika paljon tuodaan esiin, että huostaanotetaanko liian hepposasti, mutta sitten on toisena ääripäänä nämä perhesurmat. Jotain tarttis kuitenkin tehdä tässä yhteiskunnassa, kun niin moni voi pahoin. Psykiatrinen hoito on ihan onnetonta ja meidän kulttuuri on erittäin päihdemyönteinen.
Mutta lilialiisan tilannetta jännittelen täällä peukut pystyssä!
Meilläkin oli tosi rento se kotikäynti, lähinnä katsoivat, että on tilaa lapselle, enemmän se oli kahvittelutuokio.
Syksyllä olisi loppukeskustelu, ennen sitä meillä ei ole mitään odotettavissa. Mutta ihana, että on kesä se menee nopeesti, vaikka sataakin.
Minuakin ihmetyttää, että jos sijoitusrintamalla on hiljaista.. Toisaalta mediassa aika paljon tuodaan esiin, että huostaanotetaanko liian hepposasti, mutta sitten on toisena ääripäänä nämä perhesurmat. Jotain tarttis kuitenkin tehdä tässä yhteiskunnassa, kun niin moni voi pahoin. Psykiatrinen hoito on ihan onnetonta ja meidän kulttuuri on erittäin päihdemyönteinen.
Mutta lilialiisan tilannetta jännittelen täällä peukut pystyssä!
Meilläkin oli tosi rento se kotikäynti, lähinnä katsoivat, että on tilaa lapselle, enemmän se oli kahvittelutuokio.
Syksyllä olisi loppukeskustelu, ennen sitä meillä ei ole mitään odotettavissa. Mutta ihana, että on kesä
se menee nopeesti, vaikka sataakin.Me täällä mietimme. Olemme saaneet hyvin tietoa, ja periaatteessa päätös seuraavan askeleen ottamisesta pitäisi osata tehdä. Eli siis tavata lapset. Ja tuossa lauseessa olikin se suurin kysymys, kun lapsia olisi tulossa kaksi! Odotimme tosiaan yhtä lasta emmekä edes ajattelleet etukäteen, että meille voisi tulla sisarukset. Jokin näissä lapsissa kuitenkin kolahtaa, tuntuu, että he voisivat olla meidän perheen lapset. Mutta millaistahan se on kun tulee kaksi lasta yhtä aikaa? Sitä paitsi meillä on jo kolme omaa lasta, joten päätös ei tosiaankaan ole helppo!!! Siinä muuttuisi elämä yhdellä hujahduksella.
Aika hurjaa! Tsemppiä päätökseen, tehkää niin kuin oikealta tuntuu Itse olen miettinyt, että jos tarjottaisiin kahta yhtaikaa, niin mitä sitten? Haluaisin (tai kumpikin meistä haluaisi) ison perheen, mutta minusta ei varmaan olisi ottamaan kahta yhtaikaa. En tiedä, riittäisikö syliä tarpeeksi alkuun...mutta sitten vuoden tai parin päästä, ehkä. En kyllä oikeastaan yhtään tiedä, mitä tekisin. Olihan meillä viimeisen vauvakin syntyessä reilu 1v syliapina, roikkui päivät pitkät liinassa kun oli niin mustis vauvasta, toinen sitten oli toisella puolella liinassa ja hyvin pärjättiin Paitsi että sotkuista oli
Itse olen miettinyt, että jos tarjottaisiin kahta yhtaikaa, niin mitä sitten? Haluaisin (tai kumpikin meistä haluaisi) ison perheen, mutta minusta ei varmaan olisi ottamaan kahta yhtaikaa. En tiedä, riittäisikö syliä tarpeeksi alkuun...mutta sitten vuoden tai parin päästä, ehkä. En kyllä oikeastaan yhtään tiedä, mitä tekisin. Olihan meillä viimeisen vauvakin syntyessä reilu 1v syliapina, roikkui päivät pitkät liinassa kun oli niin mustis vauvasta, toinen sitten oli toisella puolella liinassa ja hyvin pärjättiin Paitsi että sotkuista oli Olemme päättäneet, että lapset saavat tulla! Voihan se alku olla aikamoista, miten edes saada eteiseen kaikille tavarat järjestykseen jne.. Aivan mahtavaa kun viimein tämä pitkäaikainen unelmamme toteutuu, meistä tulee sijaisperhe! Ja samalla jännittää niin moni asia, valmiiksi on jo surullinen olo bioperheen ja lasten puolesta, tämä on kamalan iso muutos kaikille. Meidän omat lapset ovat tässä vaiheessa ihan innoissaan, mutta katsotaan mitä tuumaavat puolen vuoden päästä.
Kiitos toivotuksista! Onnea varmasti tarvitaan, kun tämä alku on niin monia asioita täynnä. Ois kiva kun voisi hypätä jonnekin vuoden päähän elämään vaan sitä peruselämää isolla perheellä . No ei, onhan tämä kaikki mielenkiintoista ja jokainen vaihe on vaan elettävä läpi. Mutta en siis todellakaan ollut ajatellut, että meille voisi tulla kaksi lasta, eli ihan käytännön järjestelyitä on runsaasti.
. No ei, onhan tämä kaikki mielenkiintoista ja jokainen vaihe on vaan elettävä läpi. Mutta en siis todellakaan ollut ajatellut, että meille voisi tulla kaksi lasta, eli ihan käytännön järjestelyitä on runsaasti.Lilialiisa Me juurikin painimme tuon asian edessä joitain viikkoja taakse päin, tarjottiin kahta lasta, sisaruksia. Me emme kuitenkaan tunteneet tilausuutta omaksemme, joten kieltäydyimme tarjouksesta. Ei ole onneksi päätös kaduttanut. Olen ylpeä, että uskalsin kieltäytyä.
Isosti onnea teille! Ja erittäin paljon voimia, sitä tulette tarvitsemaan! :heart:
Meillähän oli puoli vuotta siskoni kaksi lasta (pahasti sairaita). Ihmettelen edelleen, et miten siitä selvisi. Mutta niin se vain ihmismieli sopeutuu kaikkeen uuteen
Isosti onnea teille! Ja erittäin paljon voimia, sitä tulette tarvitsemaan! :heart:
Meillähän oli puoli vuotta siskoni kaksi lasta (pahasti sairaita). Ihmettelen edelleen, et miten siitä selvisi. Mutta niin se vain ihmismieli sopeutuu kaikkeen uuteen
Sati, muistinkin, että teillä oli aika samantyylinen tilanne kun tarjottiin kahta lasta, lasten iät jne. Ei tosin ole sama perhe kyseessä . Minullakin oli ensimmäinen reaktio, että ei todellakaan, kaikkea ne meille ehdottavatkin. Mutta heti kun kuulin enemmän, niin alkoikin tuntua omalta. Vähitellen kaikki palaset ikäänkuin loksahtelivat kohdalleen. Tosin siis ihan alussahan tässä ollaan, en osaa sanoa mitä se arki sitten on kun lapset tulevat!
Emmi67: Kiitos, kyllä tämä jännittää, ja melkein kauhistuttaakin välillä illan pimeinä tunteina, mutta pääosin on todella innostunut ja odottavainen tunnelma meillä kotona.
. Minullakin oli ensimmäinen reaktio, että ei todellakaan, kaikkea ne meille ehdottavatkin. Mutta heti kun kuulin enemmän, niin alkoikin tuntua omalta. Vähitellen kaikki palaset ikäänkuin loksahtelivat kohdalleen. Tosin siis ihan alussahan tässä ollaan, en osaa sanoa mitä se arki sitten on kun lapset tulevat!Emmi67: Kiitos, kyllä tämä jännittää, ja melkein kauhistuttaakin välillä illan pimeinä tunteina, mutta pääosin on todella innostunut ja odottavainen tunnelma meillä kotona.
Onnea vielä täältäkin Lilialiisalle!
Minä täällä pähkäilen, vaikka ehkä ihan turhaan, mutta kuuluu minun luonteeseeni..
Meillä on sellainen tilanne, että epäilen vahvasti, että meille tullaan syksyllä tarjoamaan sijoitettavaa. Tästä olisin tietysti aivan onnessani, mutta vaihdan juuri työpaikkaa, eivätkä he hyvällä varmasti katso, että ilmoittaisin, että jään pois. Me olemme toivoneet pientä lasta ja jos emme tätä ota, en tiedä milloin seuraava mahdollisuus tulisi. Tämä työ, jossa aloitan on mukava ja haluaisin sinne palata jossakin vaiheessa. Mietin jo nyt, että mitä teemme, jos tällainen tilanne tulisi. Toisaalta on turha vatuloida etukäteen, mutta kun mietityttää vaan. Yksi vaihtoehto olisi, että mies jäisi alkuun vähäksi aikaa kotiin.
Minä täällä pähkäilen, vaikka ehkä ihan turhaan, mutta kuuluu minun luonteeseeni..
Meillä on sellainen tilanne, että epäilen vahvasti, että meille tullaan syksyllä tarjoamaan sijoitettavaa. Tästä olisin tietysti aivan onnessani, mutta vaihdan juuri työpaikkaa, eivätkä he hyvällä varmasti katso, että ilmoittaisin, että jään pois. Me olemme toivoneet pientä lasta ja jos emme tätä ota, en tiedä milloin seuraava mahdollisuus tulisi. Tämä työ, jossa aloitan on mukava ja haluaisin sinne palata jossakin vaiheessa. Mietin jo nyt, että mitä teemme, jos tällainen tilanne tulisi. Toisaalta on turha vatuloida etukäteen, mutta kun mietityttää vaan. Yksi vaihtoehto olisi, että mies jäisi alkuun vähäksi aikaa kotiin.
Sharlin: Kiitos! Sehän voisi olla hyvä vaihtoehto, jos mies pystyisi olemaan vaikka ensimmäiset 3-6 kk kotona, ja sinulla olisi töissä aikaa puhua asia? Pieniä lapsia tulee kyllä aika harvoin tai satunnaisesti sijoitukseen eli sikäli kieltäytyminen saattaisi kaduttaa teitä jälkikäteen? Varmaankin myös lapsesta saatavat tiedot selventävät asiaa, tuntuuko hän sitten juuri teidän lapselta.
Tämä sijoituksen valmistelu on kyllä varsin hämmentävää aikaa. Itsellä olisi niin sata kysymystä eikä tiedä kuka niihin vastaisi. Niin kuin esimerkiksi tämä sopimuksen tekeminen, pitäisikö osata vaatia siihen jo jotakin tukea meille (työnohjausta tms) ja pitääkö aina vain "tyytyä" alimpiin korvauksiin, vaikka tilanne tuntuisi haastavalta. Korvaako lapsen harrastusraha jotkut säännölliset harrastukset vai myös esim. uimakoulun tai sukset... Enimmäkseen toki mietin itse lapsia, ja kuinka koko perheen asiat muuttuvat jne. Mutta joku sellainen kokenut sijaisperhe tutor olisi tarpeen. Toki joka kunnassa on eri systeemit eli sehän tässä sekoittaakin.
Tämä sijoituksen valmistelu on kyllä varsin hämmentävää aikaa. Itsellä olisi niin sata kysymystä eikä tiedä kuka niihin vastaisi. Niin kuin esimerkiksi tämä sopimuksen tekeminen, pitäisikö osata vaatia siihen jo jotakin tukea meille (työnohjausta tms) ja pitääkö aina vain "tyytyä" alimpiin korvauksiin, vaikka tilanne tuntuisi haastavalta. Korvaako lapsen harrastusraha jotkut säännölliset harrastukset vai myös esim. uimakoulun tai sukset... Enimmäkseen toki mietin itse lapsia, ja kuinka koko perheen asiat muuttuvat jne. Mutta joku sellainen kokenut sijaisperhe tutor olisi tarpeen
. Toki joka kunnassa on eri systeemit eli sehän tässä sekoittaakin.No niin, se on nyt alkukeskustelu käyty Syksylle olisivat meidät halunneet, ilmeisesti ei kauheaa tunkua tonne Prideen ole, mutta pidettiin päämme ja ensi vuonna aloitellaan sitten. Ei meillä käyty kun olkkarissa ja kahviakaan eivät huolineet Ikkunat jäi pesemättä, harmi, olis ollut hyvä sauma saada aikaiseksi...no lomalla sitten...
Syksylle olisivat meidät halunneet, ilmeisesti ei kauheaa tunkua tonne Prideen ole, mutta pidettiin päämme ja ensi vuonna aloitellaan sitten. Ei meillä käyty kun olkkarissa ja kahviakaan eivät huolineet Ikkunat jäi pesemättä, harmi, olis ollut hyvä sauma saada aikaiseksi...no lomalla sitten...Sukula, teillä sitten tästä alkaa matka kohti sijaisvanhemmuutta! Kannattaa kyllä tosiaan mennä omilla aikatauluilla, koska sitten jos näyttää vihreää valloa, se tieto lapsesta voi tulla hyvinkin nopeasti. Ja joskus taas kestää.
Minusta on ollut mielenkiintoista huomata miten itse herkistyy uusien lasten myötä ihan samalla tavalla kuin noiden omien lasten kanssa, kaikki itkettää, koskettaa jne. Tunteet menevät myös ylös ja alas. Pääosin edelleen positiivinen vire . Täällä meidän ketjussa taitaakin suurin osa olla kesälomilla? Meillä ei nyt juurikaan reissata.
Minusta on ollut mielenkiintoista huomata miten itse herkistyy uusien lasten myötä ihan samalla tavalla kuin noiden omien lasten kanssa, kaikki itkettää, koskettaa jne
. Tunteet menevät myös ylös ja alas. Pääosin edelleen positiivinen vire . Täällä meidän ketjussa taitaakin suurin osa olla kesälomilla? Meillä ei nyt juurikaan reissata.Hienoa Liinu72
Minulla jäi jotenkin jännitykseltä monta asiaa kysymättä sossuilta, mutta mies oli onneksi sanavalmiimpi ja onhan tässä runsaasti aikaa kysellä. Yhden jutun voisin kysyä jos satutte tietämään, mutenkäs tuo hoitovapaa-asia, onko lain mukaan sijoitetun lapsen kanssa oikeus jäädä kotiin ihan samalla lailla kun omankin? Itseäni tämä ei koske, kun olen yrittäjä, mutta ajatuksena olisi (jos meille lapsi joskus sitten tulee) että mies jäisi joiksikin kuukausiksi kotiin heti alkuun. Hoitovapaallehan on lain mukaan ihan pakko päästää, mutta muuten en usko pomon suhtautuvan suopeasti muutaman kuukauden poissaoloihin... minähän tietysti olen kotona jo muutenkin, mutta tekisin siinä tapauksessa töitä vähän enemmän ja vähemmän (lukuunottamatta ehkä paria ensimmäistä viikkoa). Talous ei taida ihan kestää kahden palkan verran vähennyksiä, jos itsekin pitäisin samalla lomaa.
Meillä alkaa nyt juhannuksesta kesälomat, rentoutumista, mökkeilyä ja vähän reissua tiedossa seuraaville viikoille siis. Mukavaa kesää kaikille teille
Minulla jäi jotenkin jännitykseltä monta asiaa kysymättä sossuilta, mutta mies oli onneksi sanavalmiimpi ja onhan tässä runsaasti aikaa kysellä. Yhden jutun voisin kysyä jos satutte tietämään, mutenkäs tuo hoitovapaa-asia, onko lain mukaan sijoitetun lapsen kanssa oikeus jäädä kotiin ihan samalla lailla kun omankin? Itseäni tämä ei koske, kun olen yrittäjä, mutta ajatuksena olisi (jos meille lapsi joskus sitten tulee) että mies jäisi joiksikin kuukausiksi kotiin heti alkuun. Hoitovapaallehan on lain mukaan ihan pakko päästää, mutta muuten en usko pomon suhtautuvan suopeasti muutaman kuukauden poissaoloihin... minähän tietysti olen kotona jo muutenkin, mutta tekisin siinä tapauksessa töitä vähän enemmän ja vähemmän (lukuunottamatta ehkä paria ensimmäistä viikkoa). Talous ei taida ihan kestää kahden palkan verran vähennyksiä, jos itsekin pitäisin samalla lomaa.
Meillä alkaa nyt juhannuksesta kesälomat, rentoutumista, mökkeilyä ja vähän reissua tiedossa seuraaville viikoille siis. Mukavaa kesää kaikille teille