Siis nyt on niin huono äiti olo...vauva tippui sängystä :(

[Meritähti]

Meidän tyty 6kk nukkui meidän välissä ja ilmeisesti heräsi miehen hiipiessä aamusta vessaan ja kieri lattialle. Heräsin itkuun ja tyttö oli lattialla selällään kauhean peloissaan Tuntuu ihan kauheelta.

Käytiin kyllä näytillä ja lääkäri sanoi ettei näytä mitään olevan vialla eikä olisi saanut aivotärähdystä. Tuollaista ei vaan saisi päästä käymään...
Tyttö onneksi vaikuttaa jo ihan omalta itseltään ja nukkuu nyt päikkäreitä, mutta äiti on vähän tolaltaan vielä...

 

[Arwen Undomiel]

Meillä tippui esikoinen myös sängystä just samanikäisenä ja onneks selvittiin myös säikähdyksellä!
Ja kyllähän sitä oli järkyttävän huono omatunto mutta siitä onneks opin...

Kyllä niitä vahinkoja sattuu, onneks pieni on kunnossa :hug:

 

[maomao]

:hug:

Minusta tuntuu että kaikki lapset tippuvat vähintään kerran. Ei ole huonon äidin merkki! Vaikka kuinka varoisi ja vahtisi, joskus vain tapahtuu.

 

[illuusia]

:hug:
Tiedän tunteen.

 

[Meritähti]

Kiitos haleista :flower: Kiva kuulla etten ole ainoa :ashamed:

 

[Tipsu]

Älä sure, tuollaista sattuu, ja onneksi vauvallasi on kaikki ok.

 

[vieeras]

Hei, mä tipahtelin kuulemma muksuna yhtenään ja ties mistä ja kyl must tuli iha iha iha iha normaali =) :hug:

 

[-]

Eiköhän se kuulu pakettiin, että vauva tipahtaa vähintään kerran. Meilläkin esikoinen tipahti vauvana sängyltä ja taisi muksahtaa sohvaltakin matolle. Ja niinhän siinä kävi, että minä itkin ja kärsin paljon enemmän kuin vauva. Luonto on suunnitellut vauvat sellaisiksi, etteivät ne ihan pienestä mene rikki. Ei niitä ole tietenkään tarkoitettu alvariinsa tiputeltaviksi, mutta vahinkoja sattuu. Ei sitä aina vain ehdi tai tajua tai ymmärrä ehtiä väliin.

 

[kookosta]

Juu, ei saisi tapahtua, mutta tuo oli onnettomuus, onnettomuuksilta ei voi välttyä kokonaan.

toki niitä pitää yrittää minimoida, mutta kukaan ei voi kitkeä kaikkia onnettomuuksia elämästään.

ja tietysti on huono omatunto, jos ei olisi niin millanen vanhempi sitä olisi kun ei välittäisi mitä lapselleen tapahtuu??


Meillä on kumpikin poika ihan pikkuisena tipahtanut sängystä. esikoinen jä yksin nukkumaan ja ryömi kaikkien barrikaadien ylitse lattialle. Kuopus nukkui mun vieressäni, mies oli jo noussut ja vauva mönki reunan ylitse lattialle.
Selvittiin säikähdyksellä ja olen siitä kiitollinen ettei tapahtunut mitään kamalaa tippumisilla.

 

[Ryysyrannan rinsessa]

Meillä kans tipahti just samalla tavalla esikoinen samanikäisenä. Se jälkeen lähti sängystä jalat, kun yöllä nostin vauvan rinnalle, ettei vaan pääse tapahtumaan uudelleen

 

[Meritähti]

No nyt on jo vähän parempi olo, kiitos kaikille. Kyllä se lääkärikin koitti lohdutella siihen tyyliin kyselemällä että " Nytkö se vasta tippui ensimmäisen kerran? " Täytyy kyllä kehitellä jotain parempia barrikadeja...

 

[kerran]

Meidän tyty 6kk nukkui meidän välissä ja ilmeisesti heräsi miehen hiipiessä aamusta vessaan ja kieri lattialle. Heräsin itkuun ja tyttö oli lattialla selällään kauhean peloissaan Tuntuu ihan kauheelta.

Käytiin kyllä näytillä ja lääkäri sanoi ettei näytä mitään olevan vialla eikä olisi saanut aivotärähdystä. Tuollaista ei vaan saisi päästä käymään...
Tyttö onneksi vaikuttaa jo ihan omalta itseltään ja nukkuu nyt päikkäreitä, mutta äiti on vähän tolaltaan vielä...

Meillä sattui myös kerran sängyltä putoaminen. Koska ei mitään hälyttäviä oireita, ei ollut mielestäni syytä lääkärireissuun. Huutaminenhan on kai hyvä merkki.

Lääkäriaika oli kylläkin pian sen jälkeen ja mainitsin lääkärille asiasta. Lääkärin vastaus: Ai kerranko vain on pudonnut? (Siis reippaalla ja iloisella äänellä sanottuna...)

Mutta joo, tiedän kyllä syyllisen tunteen. Ja mieheni syyllistävä reaktio ei auttanut asiaa.

 

[-]

Meillä tuo kyseinen esikoinen on ollut pienestä asti sellainen puskamyyrä, että laastaria on saanut ostaa megapakkauksia. Nytkin sillä on ihan hirveät arpiskraadut kyynärpäässä, kun oli kaatunut rullalaudalla. Koivissa nyrkin kokoisia mustelmia "emmäätiä tuli tuolta metsästä" ja kymmensenttisiä verinaarmuja "oltiin ruusupuskassa rosvoa ja poliisia"... Eikä ole edes mitään riehujatyyppiä, vaan aika rauhallinen ja harkitsevainen. Että kyllä siihen kolinaan turtuu jossain kohti.

 

[vieras]

Meillä kävi kans noin esikoisen kanssa. Äiti ulvoi koko matkan lääkäriin, lapsi hymyili kuhmu otsassa isänsä sylissä. Muistan miten lääkäri oli hiukan huvittunut ja mies vaivaantunut. Lapselle ei siis käynyt kuinkaan ja kai mä sitten jossain vaiheessa itsekin toivuin järkytyksestä

 

[vieras]

Älä ota sitä niin vakavasti. Hyvä ettei käynyt kuinkaan. Onneksi vauvat ovat yllättävän kestävää tekoa.

Yksikään lapsi ei selviä putoamatta elämästään. Valtaosa putoaa jo vauvana sängystä/hoitopöydältä, ja jos niistä selviää ilman putoamisia, niin viimeistään syöttötuolista putoaa..

 

[bona fide]

:hug:

Täällä toinen vauvojen tiputtelija. Jokaisen lapsista olen nimittäin onnistunut jostain tipauttamaan :ashamed:. Luojan kiitos, että muuta seurausta kun muutaman kymmenen sekunnin itku ei ole tullut.

 

[Mites muut?]

Saanko liittyä keskusteluun, ja kysyä, että miten muut nukkuvat perhepedissä? Siis nukkuuko vauva isän ja äidin keskellä, vai reunalla äidin vieressä? Tämä vähän mietityttää, kun tuntuu tosi epäkäytännölliseltä nukkua itse vauvan kanssa seinän vieressä jolloin vaikka vessassa käydessä pitää kömpiä ensin miehen yli... Ja toisaalta vauvan kanssa reunalla nukkuessa vauva voi pudota. Vai tähänkö teillä on just niitä barrikadeja?

Mieheni ja itseni keskelle en haluaisi vauvaa laittaa, ettei vauvalle tule liian tukalat oltavat...

 

[Satku-]

Ja meillä ukkeli tuli siinä 6kk.n ikäisenä pinnasängystä ales, eli sai itsensä
kieputettua laidan yli, vaikkakin laita oli korkealla, miten lie onnistunutkaan siinä?

 

[kookosta]

Saanko liittyä keskusteluun, ja kysyä, että miten muut nukkuvat perhepedissä?

Silloin kun vauvan pinnasänky oli meidän huoneessa nukuin mä reunalla ja vauva joko mun ja miehen välissä tai sitten mun ja pinnasängyn välissä (vauvan sänky oli siis kiinni meidän sängyssä ). nyt kun pojat nukkuu omassa huoneessaan, nukun mä seinän puolella ja kuopus tulee joko mun ja miehen väliin tai sitten mun ja sienän väliin.

 

[vieras]

sillon kun vielä imetin nukku lapsi joko meidän välissä tai mun vieressä sängyn laidalla (sänkystä ei ole kuin pääty seinää vasten) ja joo meilläkin sitten muutaman kerrran tippu lapsi lattialle, vähän säikähtäen itki ja nukahti uudelleen. Nyt nukkuu osan yöstä enää meidän kanssa ja nukkuu keskellä, kun on jo niin iso et pyörii ja hyörii, et varmaan putois joka yö lattialle muuten.

ajatuksenahan on ollut opettaa nukkuu koko yön omassa sängyssä. ei vaan jaksa ite valvoa muutamaa viikkoa kun tyttö heräilee useasti sitten yössä. Tutista luovuttiin alle viikko sitten.

 

[imperial]

Meil ja poitsu 8kk tuli sängystä alas viikonloppuna. Ei oltaisi edes muuten huomattu, mut tippui lelun päälle ja se alkoi pitää ääntä. ei ees itkenyt.

 

[Meritähti]

Ja meillä ukkeli tuli siinä 6kk.n ikäisenä pinnasängystä ales, eli sai itsensä
kieputettua laidan yli, vaikkakin laita oli korkealla, miten lie onnistunutkaan siinä?

Oho! Juu meillä on vielä pinniksen pohjakin melko korkealla, sellainenkin siis löytyy kun likka illalla nukahtaa omaan sänkyynsä mutta aamuyöstä tulee useimmiten väliin nukkumaan. Se kyllä lasketaan tänään matalammalle.

Imperial aika hyvin, kun ei ollut moksiskaan

 

[imperial]

Ja meillä ukkeli tuli siinä 6kk.n ikäisenä pinnasängystä ales, eli sai itsensä
kieputettua laidan yli, vaikkakin laita oli korkealla, miten lie onnistunutkaan siinä?

Oho! Juu meillä on vielä pinniksen pohjakin melko korkealla, sellainenkin siis löytyy kun likka illalla nukahtaa omaan sänkyynsä mutta aamuyöstä tulee useimmiten väliin nukkumaan. Se kyllä lasketaan tänään matalammalle.

Imperial aika hyvin, kun ei ollut moksiskaan

Oli enenmmänki hämillään ja ihmeissään. Oma moka oli, ku nukutettiin sänkyyn mökillä, ku ei oltu viel ehditty tekee matkasängylle tilaa makkarin puolelle. Harmitti hirmusesti, vaikka kaikki tehtiin, että ei olis pudonnut. Onneksi oli kaikki ok

 

[Slottade]

suosittelen ottamaan jalat pois sängystä vauva oppii helposti tulemaan ite jalat eellä alas kun sänky on matala. ei käy vahinkoja! näin meillä

 

[chef]

Meillä esikko putosi sohvalta ja keskimmäinen sängyltä...saas nähdä mistä kolmonen putoaa.

Jos ne ei putoa ihan vauvana, niin ne putoaa viimeistään siinä vaiheessa kun alkavat kiipeilemään. Esikko kiipeili noin 1v iässä ja hällä on edelleen siitä kunnon arpi. Ja sama lapsi temppuili sohvalla puolisen vuotta sitten saaden tikit päähänsä.

Tälläista tää vaan on