H
harmaana
Vieras
Enkä tehnyt muuta kuin tulin vihdoin ja viimein raskaaksi, 2 vuoden yrittämisen jälkeen.
Me siis yritettiin 2 vuotta lasta. 5 kuukautta sitten miehen sperma tutkittiin ja lääkäri kehoitti ihan ensin jättämään alkoholin (sitä ei kyllä paljoa mennyt miehellä koskaan) ja tupakan pois kokonaan, ja vähentämään hurjasti suolan käyttöä.
Mies teki kaiken heti! Kuukauden päästä sperma tutkittiin uudelleen ja siittiöiden liikkuvuus oli parantunut huomattavasti ja 12 viikkoa sitten tein positiivisen raskaustestin!! Vihdoinkin!!
Serkulla ja hänen miehellään on yksi lapsi, toista ovat yrittäneet 2,5 vuotta.
Parissa inseminaatiossa jo käyneet ja ei ole tulosta tuottanut.
Ollaan serkun kanssa läheisempiä kuin olen oman sisareni kanssa. Ollaan tuettu toinen toisiamme, siis kaikki me 4.
Nyt kun eilen läheisille kerroimme raskaudesta, samaan aikaan myös serkulleni ja hänen miehelleen, niin serkkunipa otti ja suuttui. :'(
Haukkui meitä niin pahoilla sanoilla ja toivoi että tämä menisi kesken. :'(
Serkun mies meni tulipunaiseksi kun serkku tuon kauhean raivoomisen aloitti. Ei mies ensin tehnyt tai sanonut mitään mutta tuli meille myöhemmin yksin ja pyysi anteeksi omasta ja vaimonsa puolesta.
Mun mieheni ei oikein meinannut ensin laskea serkun miestä edes sisälle kun oli niin kovasti loukkaantunut hänkin. Mutta mä pyysin ja juteltiin siinä hetki.
Serkun mies näytti olevan todella pahoillaan vaimonsa raivarista ja samalla onnellinen meidän puolesta.
Serkkuni laittoi eilen illalla vielä viestiäkin ettei halua enää koskaan nähdäkkään meitä.
Mulla on nyt niin paha mieli. Mutta enhän mitenkään olisi voinut pitää raskautta salassa? Luulisin että sitten vasta olisikin suuttunut jos olisin hälle kertonut uutisen vasta sitten kun masu todella selvästi näkyy.
Joskus nimittäin tästäkin juteltiin, että heti kun jompikumpi saa plussan, niin keromme toisillemme ja odotamme kaikki yhdessä vauvaa! Oli ihania haaveita ja suunitelmia ja kummiudetkin oltiin jo sovittu!
Mutta ennenkaikkea olimme niin hyviä ystäviä että itkimme ja nauroimme yhdessä kaikelle! Saimme toistemme sylissä itkeä taas kerran negatiivista tulosta.
Mutta nyt kun saimme plussan, niin olemmekin todella kamalia ja pahoja ihmisiä mieheni kanssa.
Me siis yritettiin 2 vuotta lasta. 5 kuukautta sitten miehen sperma tutkittiin ja lääkäri kehoitti ihan ensin jättämään alkoholin (sitä ei kyllä paljoa mennyt miehellä koskaan) ja tupakan pois kokonaan, ja vähentämään hurjasti suolan käyttöä.
Mies teki kaiken heti! Kuukauden päästä sperma tutkittiin uudelleen ja siittiöiden liikkuvuus oli parantunut huomattavasti ja 12 viikkoa sitten tein positiivisen raskaustestin!! Vihdoinkin!!
Serkulla ja hänen miehellään on yksi lapsi, toista ovat yrittäneet 2,5 vuotta.
Parissa inseminaatiossa jo käyneet ja ei ole tulosta tuottanut.
Ollaan serkun kanssa läheisempiä kuin olen oman sisareni kanssa. Ollaan tuettu toinen toisiamme, siis kaikki me 4.
Nyt kun eilen läheisille kerroimme raskaudesta, samaan aikaan myös serkulleni ja hänen miehelleen, niin serkkunipa otti ja suuttui. :'(
Haukkui meitä niin pahoilla sanoilla ja toivoi että tämä menisi kesken. :'(
Serkun mies meni tulipunaiseksi kun serkku tuon kauhean raivoomisen aloitti. Ei mies ensin tehnyt tai sanonut mitään mutta tuli meille myöhemmin yksin ja pyysi anteeksi omasta ja vaimonsa puolesta.
Mun mieheni ei oikein meinannut ensin laskea serkun miestä edes sisälle kun oli niin kovasti loukkaantunut hänkin. Mutta mä pyysin ja juteltiin siinä hetki.
Serkun mies näytti olevan todella pahoillaan vaimonsa raivarista ja samalla onnellinen meidän puolesta.
Serkkuni laittoi eilen illalla vielä viestiäkin ettei halua enää koskaan nähdäkkään meitä.
Mulla on nyt niin paha mieli. Mutta enhän mitenkään olisi voinut pitää raskautta salassa? Luulisin että sitten vasta olisikin suuttunut jos olisin hälle kertonut uutisen vasta sitten kun masu todella selvästi näkyy.
Joskus nimittäin tästäkin juteltiin, että heti kun jompikumpi saa plussan, niin keromme toisillemme ja odotamme kaikki yhdessä vauvaa! Oli ihania haaveita ja suunitelmia ja kummiudetkin oltiin jo sovittu!
Mutta ennenkaikkea olimme niin hyviä ystäviä että itkimme ja nauroimme yhdessä kaikelle! Saimme toistemme sylissä itkeä taas kerran negatiivista tulosta.
Mutta nyt kun saimme plussan, niin olemmekin todella kamalia ja pahoja ihmisiä mieheni kanssa.