1,5 tyttö ja muuttunut käytös

["vieras"]

Äitinä olen nyt aivan pallo hukassa ja tarvitsen teiltä muilta neuvoja ja apua. Tyttö on aina ollut todella rauhallinen ja kiltti. Tietysti nyt kun tuo uhmaikä painaa päälle tulee niitä kiukuttelujakin, mutta tämä meno nyt viime päivinä on ollut niin kamalaa, että itkettää - oikeasti.

Tyttö heittelee tavaroitaan ympäriinsä, kiljuu niin paljon kuin vain ääntä lähtee, raapii, vetää tukasta, potkii, lyö, kiusaa koiraa ja tuollaisen käytöksen jälkeen vaan nauraa kun selitän, että se sattuu eikä muita saa satuttaa. Ruokapöydässä on rikkonut astioita, kaatanut aivan tahallaan vesilasin, heittää ruokaa, jne.

Mietin voisiko taustalla olla serkun kanssa vietetty aika? Serkku on 3-vuotias poika ja todella rasavilli - meille en häntä periaattesaakaan kutsu, koska yrittää aina rikkoa tavaroita jne. Ennen kuin tyttö alkoi tämän serkun kanssa viikoittain viettää runsaasti aikaa oli hän aivan toisenlainen - kiltti ja todella hellä. Otin puheeksi mieheni kanssa ja hän suuttui että edes tällaista ehdotin (kyse on hänen puoleltaan oleva serkku).

Voinko ensi viikolla kieltää tyttö leikkimästä serkun kanssa ja pyrkiä rauhoittamaan tilannetta tekemällä hänen kanssaan asioita, joissa ei riehuta vaan esim. hoidetaan nukkeja jne.? Kasvattaisiko se sitä empatiaa ja saisi hänet rauhoittumaan?

 

[Mrs Bean]

No missä tyttö leikkii viikoittain pitkiä aikoja serkun kanssa? Jos niissä leikeissä olisi aikuinen mukana hiukan ohjaamassa leikkejä ja ehkäpä serkku myös saisi oppia mukavista leikeistä samalla, kun aikuinen hieman opastaisi leikkejä, toki suuri merkitys on aikuisen mielialalla, eli hyvällä ilmapiirillä olisi hyvä lähteä liikkeelle.

 

["Kukka"]

Meillä kuopus on 1,5 v. poika ja tekee kaikkea tahallaan. Ja on ihana kuin mikä - vauva vielä.

Veikkaan, että tyttönne on esikoinen ja näette hänet ennemminkin 3-vuotiaana kuin ikäisenään? Tähän haksahdimme esikoisen kanssa ja ihan turhaan näimme hänessä kaikkea huonoa.

 

["Puks"]

1,5-vuotias ei vielä kovin syvällisesti ymmärrä mitä sille selität. Anna lapsen olla lapsi, lähes siis vauva tässä tapauksessa. Älä luo liikaa paineita, ei yli ikäkehitystason. Se että lapsi osaa käskystä tuoda housut ja pukea, ei tarkoita että hän ymmärtää hienot perusteet miksi ei saa heitellä tavaroita yms. Sietää sitä ei tarvitse, napakasti kielto ja toiminnan keskeyttäminen. Se vaan menee paremmin perille määrätietoisuuden ja toistojen kautta. Omia hermoja säästää kun ei vedä pultteja asiasta. Ei lasta mitään riivaa, sellaisia ne tuon ikäiset vaan osaa olla.

 

["vieras"]

No missä tyttö leikkii viikoittain pitkiä aikoja serkun kanssa? Jos niissä leikeissä olisi aikuinen mukana hiukan ohjaamassa leikkejä ja ehkäpä serkku myös saisi oppia mukavista leikeistä samalla, kun aikuinen hieman opastaisi leikkejä, toki suuri merkitys on aikuisen mielialalla, eli hyvällä ilmapiirillä olisi hyvä lähteä liikkeelle.

Minä olen meillä se joka käy töissä ja isä on yleensä tytön kanssa päivät. Isä vie tyttöä leikkimään serkun kanssa ja olen saanut sen kuvan, että hän on jatkuvasti läsnä. On runsaasti leluja ja tilaa leikkiä ja tyttö pyytää usein, että lähdettäisiin sinne muulloinkin leikkimään. Aihe on tulenarka, sillä kun yritän kysellä esim. miten lapset leikkivät alkaa mies ikäänkuin syylistämään, etten ole siellä sitten itse valvomassa. Jonkun se ikävä kyllä on töissä käytävä ja hoidettava perheen asioita.

Idea oli, että ottaisin vapaata ja pääsisin kokeilemaan jos oma läsnäoloni ja rauhallisemmat leikit muuttavat tilannetta. Mutta jos se toimii - mitä sitten? Enhän voi kuitenkaan etänä valvoa miten mieheni hoitaa kotona hommaansa.

 

["vieras"]

Noin pienen äiti ja nyt jo alat haukkua niitä muita lapsia?? Kato kuule peiliin, sun tehtävä se on pitää oma lapses ruodussa, vaikka naapurin/serkun lapset hyppis katolta. Tuossa iässähän ne muutenkin alkaa uhmailla enemmän, nyt on aika alkaa sitten kasvattaa.

 

[leijona-76]

Kuulostaa 1,5v uhmikselta. Kokeillaan oikeen rajoja ja vanhempien reaktioita. Vielä osaamatta ajatella sen pidemmälle ja ymmärtämättä mutkikkaita juttuja. Napakka EI ja siirto pois. Tukasta ei revitä jne..pöydässä ei pöljäillä jos meinataan siinä olla. Jankkausta ja toistoa kunnes alkaa mennä kaaliin. Toki positiivista kehua aina kun osaa olla toivotulla tavalla ja oppii elämän sääntöjä. Koiralle oma paikka jonne lapsi ei pääse. Ja tiukka puuttuminen jos menee koiran kimppuun.

 

["Vieras"]

Empä nyt muutamana päovänä muuttuuneesta käytöksestä olisi huolissaan, enkä varsinkaan syyttäisi muiden lapsia oman lapsen käytöksestä. Kyllähän sen sunkin lapsen pitää oppia tulemaan toimeen kaikenlaisten lasten kanssa.

enemmän mulle tulee mieleen jos tosiaan vain muutmasta päivästä kyse että lapsi on ehkä tulossa sairaaksi, kurkku kipeä tms minkä vuoksi kaikki kiukuttaa.

 

["vieras"]

Vähän säälittää lapsen isä. Mietipäs itsesi hänen asemaansa. Hoitaisit itse lasta kotona miehen tehdessä uraa. Kun uhmaikä alkaisi nostaa päätään, saisit mieheltäsi syytöksiä, rajoituksia siitä mitä päivän aikana saa tehdä ja kenen luona kyläillä. Ja mies tulisi vielä valvomaan sinua, että hoidatko hommasi kunnialla vai et. Ottaisi oikein palkatonta vapaata tätä varten, niin että perheenne taloustilanne heikkenisi tai vaihtoehtoisesti tuhlaisi perheen yhteisen loman tähän valvontahommaan.

Sinun pitäisi luottaa mieheesi. Uhmaikä menee aikanaan ohi, älä nyt sen takia parisuhdetta tuhoa.