sentään saatte yrittää

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja elisa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ohoh! Enpä ole kuukausiin tätä ketjua nähnyt! Kiitos kysymästä, tositoimiin on juuri päästy ja kesäkuun alussa ensi kertaa jännätään (tai oikeastaan jo parin viikon päästä, mutta sopivasti silloin lähden matkalle enkä siellä halua testata). Eli hilpeät on tunnelmat, toki työelämän jne suhteen jännittää, mutta eiköhän elämä kanna:) Ja miehen poissaolokin on jo niin lähellä, että kohtahan se on jo ohi:)
 
Hiphei!

Olipa TODELLA hauskaa kuulla taas teistä. Aikaa on taas vierähtänyt rutosti. Perässä ei meinaa pysyä...

Täällä ei ole suuria muutoksia, mitä nyt on ehkä edessä ulkomaille muutto syksyllä. Siinä taas tietysti yksi lisäsyy minulle olla hankkimatta lapsia. Kuka nyt yksin ulkomailla haluaisi olla raskaana ja pienen vauvan kanssa?!? Itseasiassa mies jo yhden ulkomaankeikan peruutti, tietty myös muista syistä, mutta yhtenä syynä taisi olla kun minä kypsänä aikuisena (!?) ilmoitin, ettei sitten ainakaan tipu lapsia jos sinne asti lähdetään.

Eli ei mitään uutta alla auringon :)

Iloista viikkoa!

Kas, joku oli napannut jo Justiinan, mä kyl luulin sen rekisteröineeni itselleni... Noh, ei voi mitään.
 
Heippa, eksyin ihan vahingossa katsomaan ketjua kun otsikko oli niin erikoinen...:)

Tsemppiä vaan kaikille joiden mies on poissa -puoli vuotta on loppujen lopuksi lyhyt aika, sen aikana voitte varmaan vierailla toistennne luona parikin kertaa. Kannattaa ajoittaa vierailut otolliseen aikaan ;)

Ihmettelin hieman tuota teidän viime vuoden keskustelua (kun se nyt oli edellisellä sivulla). Meillä töissä on kans tapana tuoda tuore vauva näytille pian synnytyksen jälkeen. Mutta mun mielestä on ihan normaalia että sitä vauvaa tullaan pällistelemään, sen takia se sinne viedäänkin että sitä saa esitellä. Ja ainakin itselläni on niin vauvakuume, että menen aina katsomaan vaikka en henkilöä tuntisikaan (kyllä se aina enemmän kiinnostaa kuin työt;) mutta pyytäisin varmaan vaan syliin jos tuntisin äidin hyvin (mutta haluaisin kamalasti että äiti kysyisi että saisinko pitää sylissä!).

Toinen juttu toi mahan "lääppiminen". Mun mielestä se on taas kohteliasta huomioida maha. Itse voisin kuvitella että tykkäisin jos joku moikkais tai silittäis mahaa. Mutta se rippuu varmaan ihmisestä mitä mieltä on siitä kuinka paljon voi kosketella. Musta on kiva halata ihmisiä ja silleen.

No, mutta se oma maha on vielä haaveissa... sori kun sekaannuin :)
 

Yhteistyössä