sektiokauhu!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja valinta on tehtävä!
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mulle tehtiin suunniteltu sektio. Fyysisesti meni ihan ok, psyykkisesti kalsea kokemus. Seitsemäksi sairaalaan, puolen päivän maissa päästiin saliin. Olen piikkikammoinen, joten epiduraali tuntui kurjalta ja pelottavalta.
Epiduraalin jälkeen ei tuntunut muuta kuin töytäisyjä yms. vatsassa. Pisti oksennuttamaan mutta siihen annettiin piikki. Inhotti ja pelotti oma avuttomuus ja se, ettei vauvoja saanut heti rinnalle. Heräämövaiheen tutina oli aivan kauheaa. Vapisutti ja pelotti.
Eka vuorokausi meni kipupumpun kanssa ja muutama päivä särkylääkkeillä. Ekana päivänä käskettiin ylös sängystä. Alussa kipu haavassa liikkuessa oli aivan kauheaa poltetta. Mies auttoi suihkussa, vessassa jne. Pahinta oli etten voinut heti hoitaa vauvoja. Taisin kuitenkin hoitaa jo toisena päivänä, tosin aluksi "valvotusti", jottei sattunut mitään vahinkoja.
Haava parani kuitenkin tosi nopeasti, muutamassa päivässä. Sen jälkeen oli tietysti hieman kipuja mutta pärjäsin ihan perusburanalla ja hieman varovaisemmalla iikkumisella. Sektio ei siis invalidisoinut ollenkaan. Haava myös parani hyvin ja on tosi siisti.
 
Minulla tuli ensimmäisessä synnytyksessä pahat repeämät joiden paranemiseen meni melkein kolme kuukautta.Toisessa raskaudessa lääkäri suositteli sektiota, mutta synnytys käynnistyi kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa ollessamme mökillä.Sairaalaan päästessä en ehtinyt kun vastaanottoon niin poika syntyi siihen ilman puudutuksia ja hyvin pienillä repeämillä, poika oli esikoista kookkaampi painoi 4100g ja esikoinen ei painanut kuin 3670g.Lääkäri sanoikin että sitä miten seuraavassa synnytyksessä repeämien osalta käy on mahdoton ennustaa!
Nyt odotan kolmatta ja synnytystapa arviossa kävin ja alatiesynnytykseen tähdätään saa nähdä miten käy.
Mutta tsemppiä ap.lle päädyt sitteen kumpaan tahansa synnytystapaan!!
 

Yhteistyössä