S
Sarianna
Vieras
Luin eilen uusinta Kauneus ja Terveyslehteä, jossa oli pitkä artikkeli seksistä. Siinä eräs asiantuntija (gynekologi ja seksuaaliterapeutti) kertoi, että jo alun seurusteluvaiheessa olisi hyvä keskustella, että mitä parisuhteelta haluaa. Hän sanoi, että jos puoleen vuoteen toinen kieltäytyy seksistä jonkun muun syyn kuin synnytyksen tai vakavan sairauden vuoksi, voidaan katsoa, että hän on kieltäytynyt kokonaan seksikumppanuudesta, jolloin toinen vapautuu (ja näinollen hänellä oikeus saada tyydytyksensä muualta).
Tälläkin palstalla on vatvottu asiaa puolin ja toisin, mikä on seksin merkitys parisuhteessa. Yleensä asiaa ajatellaan siltä kannalta, että naisella on oikeus kieltäytyä seksistä, mutta ei ajatella sitä, että mitä sitten tehdä sen miehen halukkuuden kanssa, joka jää täysin tyydyttämättä. Tietysti siis voi olla toistekin päin, että mies ei halua ja nainen haluaa.
Tiedän yhden onnellisen pariskunnan, jonka avioliitto kaatui esikoisvauvan saamisesta aiheutuneeseen äidin masennukseen ja seksittömyyteen. Parisuhdeterapia ja mielialalääkkeet eivät korjanneet tilannetta riittävästi, joten mies haki eroa.
Kauneus ja terveys -lehden asiantuntijan mukaan huono seksi tai seksittömyys voivat olla ihan riittävä syy eroon.
Kommentteja?
Tälläkin palstalla on vatvottu asiaa puolin ja toisin, mikä on seksin merkitys parisuhteessa. Yleensä asiaa ajatellaan siltä kannalta, että naisella on oikeus kieltäytyä seksistä, mutta ei ajatella sitä, että mitä sitten tehdä sen miehen halukkuuden kanssa, joka jää täysin tyydyttämättä. Tietysti siis voi olla toistekin päin, että mies ei halua ja nainen haluaa.
Tiedän yhden onnellisen pariskunnan, jonka avioliitto kaatui esikoisvauvan saamisesta aiheutuneeseen äidin masennukseen ja seksittömyyteen. Parisuhdeterapia ja mielialalääkkeet eivät korjanneet tilannetta riittävästi, joten mies haki eroa.
Kauneus ja terveys -lehden asiantuntijan mukaan huono seksi tai seksittömyys voivat olla ihan riittävä syy eroon.
Kommentteja?