V
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
Kettu sanoo noin siksi, että se ei ylety niihin. Tästä katkerana kettu toteaa, että happamia ne olisivat kuitenkin - että ei hän olisi edes halunnut niitä
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
Ei vaan minust tää on sillee että se nostaa asiasta metelin kehen se asia sattuu. Osaisko kukaan selittää selkeemmin?
Pyysin miestäkin selittämään miten hän sen ymmärtää, ja vastaus oli:
Ottaa jostain asiasta itseensä ja sillä paljastaa että asia koskettaa itseään ja näin paljastaa itsensä tahattomastikin.
Oisko selkeempiä selityksiä?
Meil oli kerran lukiossa todella hyvin tätä havainnoillistava ilmiö: joku piti jotain esitelmää ja sen lopuksi opettaja sanoi "hyvä esitelmä, harmi vaan että jotkut puhuivat niin paljon etteivät kuulleet" ja yksi niistä oppilaista jotka olivat pälpättäneet esitelmän ajan hihkaisi "no en minä ainakaan!"
Eli jos ajattelet että sulla on iso lauma koiria ja heität sinne kalikan tms, se koira johon osuu on se joka vinkasee (mut älkää heittäkö koiria millään :C )
Että jos vihjailet jotain niin se joka rupeaa vastustamaan on varmaan se johon se kuvainnollinen kalikka osui. Just kaikki sellainen "joku teki jotain" - "en se minä ollut" -vastaanväittäminen on hyvin esimerkillistä tästä kalikan kalahtamisesta.
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
Vittujen kevätmielikuvana tost saa melkosen kuvan mut en oikeen ymmärrä kuitenkaan mistä tämmönen sanonta
Esim. täällä Korsossa se on juuri alkamassa. Pitääkin lähteä viikonloppuna teranssille.
V
vierailijakennelisti
Vieras
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
On hyvinkin selkee selitys.
Tapahtui kerran vuonna nakit ja muusi, että oli eräs lähes kuuro isäntämies. Veisteli siinä aikansa kuluksi, vaiko ihan tarpeekseenkin, mene ja tiedä, kirvesvartta kun tuli naapuri kylään ja toivotti hyvätpäivät. Eihän tämä veistelijäukko sitä kuullut vaan oletti toisen kysyneen että mitäs teet. Ja vastasi, että kirvesvartta. Siitä sitten tuli yleiseksi sanantavaksi, että kun joku vastaa ihan muuta, mitä on kysytty, sanotaan hyvääpäivää-kirvesvartta.
Saman voi sanoa vanhan sananlaskun sanoin, ei pidä nuolaista ennekuin tipahtaa. Eli meinaa sitä, että on yksi varma minkä jo on saanut, parempi kuin kymmenen saamatonta epävarmaa.
V
vierailija
Vieras
Kuulostaa sellaiselta keksityltä tarinalta, jolla on saatu selitettyä sopivan loogisesti mieltä askarruttanut juttu. Mutta sitten kun miettii vähän tarkemmin tajuaa ettei siinä ole mitään loogista. Yhden kuuron isäntämiehen juttu siltä yhdeltä kerralta kun sattui vuolemaan kirveenvartta naapurin tullessa kylään jäi elämään ja levisi kulovalkean tavoin läpi maan? Tuskin.
Mutta sen sijaan se on looginen selitys, että kyseessä on osa vanhaa vitsiä kuurosta isännästä. Ja se vitsi on levinnyt läpi maan ja osa siitä vitsistä on sitten vakiintunut käyttöön siinä merkityksessä kuin se nykyään on. Sehän sopii siihen oikein hyvin, jos sattuu tuntemaan sen vitsin.
Tuo selitys on kyllä ihan oikea, mutta kyseessähän on alkujaan ihan toisenlainen tarina.
Tämä on vanha Aisopoksen, vai pitäisikö se kirjoittasa Aisopoon, satu. Ja koska näin on ja Kreikassa kasvaa vähänpuoleiseti pihlajia, kyse oli alkujaan rypäleistä. Se myös tehostaa tätä loppupäätelmää, koska ne rypäleet eivät todellisuudessa olleet happamia, mutta kun ei niihin ylettynyt, totesi, että happamia olisivat kuitenkin olleet.
Tämä sanonta taas on lähtöisin Pohjanmaalta. Häjyillä oli tapana ns. pretkutella ennen kuin tappelu alkoi. Siinä tosiaankin hsaatettiin hypätä pöydälle, krapisteltiin tupeksia ja ärsytettiin puheilla toisia niin kauan,että joltakin paloi käämi. Siitä tuli sitten sanonta, kun joku asia ei heti meinasnnut luonnistua pelkillä puheilla niin arveltiin, että tuleekohan siitä pian tupenkrapinat. Tarkoittaen, että meneekö vallan tappeluksi. Väjitelle sanonta muokkautui sitten tarkoittamaan sitä, että oli tehty jotakin sopimatonta ja pelättiin seurauksia. Tähän sitten liittyy tämä, nykyisin lähes ainoa merkitys, eli uhkaus seuraamuksista, josniin tai näin, niin tulee tupenrapinat.
V
vierailija
Vieras
Ilma on kuin morsian.
en ole ymmärtänyt. Onko silloin ilma kaunis aurinkoinen vai sateinen ja ukkostaa.
en ole ymmärtänyt. Onko silloin ilma kaunis aurinkoinen vai sateinen ja ukkostaa.
Alkjaan tämä tarkoitti kaunista, lämmintä ja tyyntä keliä. Nykyisin olen kuullut monesti sen tarkoittavan lämmintä ja kosteaa keliä. Sellaista, josta ennenvanhaan käytettiin määritelmää "ilma on kuin lehmän henki."
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
Muistelen jo 90-luvun alussa (tai saattoi olla 80-luvun puoltakin) ekan kerran kuulleeni tämän sanonnan mutta vaan muodossa "nopeampi kuin sata jänistä". Kertojana oli tamperelainen pikkuserkkuni, jota minä kavereideni kanssa odotettiin aina maalle kyläilemään, sillä silloin saimme kuulla aina parhaat jutut, mitä isommalla kirkolla liikkui. Ja hauskahan tuo sanonta on ja siinä on kyllä ideaa, nimenomaan tuossa ilmeisen näennäisviisaassa muodossaan. Olivatko Tampereella sitten tuunanneet jonkin vanhan kalevalalaisen hölmiskön sanonnan paremmaksi vai onko tässä käynyt niin, että alkuperäinen sanonta on joidenkin ymmärtämättömien suussa kääntynyt tuohon "enemmän kuin sata jänistä" -muotoon", jossa ei ole kyllä mitään kuvaavaa tai hauskaa, ainakaan nykyajassa.
V
