Raskas joulu

Viime joulu vaan meni, se vaan meni ohi mukavasti. Mutta tänä jouluna... Miksi, miksi, miksi? Jatkuvaa kyselyä ja turhautumista.

Poika vaan ei ymmärrä, ei ymmärrä. Ei ymmärrä mikä on joulu, joulupukki, tonttu tms. Erehdyin sanomaan et juhlitaan Jeesuksen syntymää. No poika oottanu koko illan koska tulee ovesta ja huolissaan kun ei ole kakkua. Vaikka kuinka yritän selittään selkeästi, kuvia, viittomia ja kuvakommunikaatiokansiota apuna käyttäen. Ni ei, ei ymmärrä.

Ja nyt on alkanut tiedostaa myös itse ettei ymmärrä ja on siitä erittäin turhautunut ja vihainen. Mikähän sota huomen aamulla syttyy kun ei ole enää joulukalenteria.

Mä oon niin väsyny ja turhautunu itteeni. Jotenkin huono fiilis kun en osaa selittää... :'(

Sorry, oli vaan johonkin pakko purkaa fiiliksiä...

 

Voi kultapieni. :hug: Onpa hankala tilanne. Kaikkea hyvää teille. En osaa lohduttaa, jos olisin lähelläsi, silittäisin hiljaa olkaasi, etten rikkoisi sinua.

 

Siis mikä sun lapsella sit on? Varmasti rankkaa yrittää selittää, mutta älä itseäsi soimaa.

 

osaatko sanoa lapselle et selitän sinulle sit kun olet yhtä iso kuin minäkin.
Lapsi on lapsi eikä tosiaan tarvi ymmärtää kaikkea.
Rauhoitu itse,asiat ovat sinulla hyvin. Nauti joulusta ja sen sanomasta-

 

No mutta nuohan tavallisia lasten kysymyksiä, mitä raskasta noissa on....?

 

[QUOTE="bbb";25292588]No mutta nuohan tavallisia lasten kysymyksiä, mitä raskasta noissa on....?[/QUOTE]

Taito lukea rivienvälistä on näköjään kultaa.

 

[QUOTE="vieras";25292593]Taito lukea rivienvälistä on näköjään kultaa.[/QUOTE]

Joo, eritysilapsi lienee kyseessä mutta siihen on totuttava jatkossakin, ei tuo kuitenkaan niin kovin raskaalta joululta kuulosta.

 

Ehkä aapeen kannattaa jatkossa lainata / ostaa asianmukaisia kirjoja ja lukea niitä pojalle..

 

[QUOTE="bbb";25292606]Joo, eritysilapsi lienee kyseessä mutta siihen on totuttava jatkossakin, ei tuo kuitenkaan niin kovin raskaalta joululta kuulosta.[/QUOTE]

Et voi määritellä, mikä on raskasta kellekin. Minä ymmärrän erittäin hyvin erityislapsen äitinä (ja kahden perussairaan lapsen äitinä) nuo tuntemukset. Ne on niitä äitiyden kiellettyjä tunteita. Niitä se saa olla, niistä ei puhuta, niitä ei ole.

Pitää jaksaa, kestää, kasvattaa ja hymyillä, vaikka sielu itkee ja mieli haluaa lopettaa koko leikin.

Minä haluaisin välillä kirkua elämän epäreiluutta. Mutta en oikein voi, koska ympärilläni on niin hyviä äitejä.

 

[QUOTE="vieras";25292649]Et voi määritellä, mikä on raskasta kellekin. Minä ymmärrän erittäin hyvin erityislapsen äitinä (ja kahden perussairaan lapsen äitinä) nuo tuntemukset. Ne on niitä äitiyden kiellettyjä tunteita. Niitä se saa olla, niistä ei puhuta, niitä ei ole.

Pitää jaksaa, kestää, kasvattaa ja hymyillä, vaikka sielu itkee ja mieli haluaa lopettaa koko leikin.

Minä haluaisin välillä kirkua elämän epäreiluutta. Mutta en oikein voi, koska ympärilläni on niin hyviä äitejä.[/QUOTE]

No, minähän vain ilmaisin mielipiteeni että ei minun mielestä raskasta, en määritellyt kuten sinä.

Marttyyrin rooli ei pue ketään.

 

Meillä vähän sama juttu, lapsi ei ymmärrä asioita ja juuttuu omaan maailmaansa.
Toistaa tuhat kertaa samaa kaavaa. Välillä on hermot kireenä ja tekis mieli ulvoa mutta sitten taas on hetkiä jotka ovat niin hyviä että kaikki unohtuu.
Varsinkin kun tapahtuu muutoksia niin mennään kierroksilla ja sekoillaan,mikään ei saisi muuttua.
Autismi on diagnoosi. Meilä on puhelaite,kuvakortit ja kansiot sekä viittomat käytössä.
Tottuuhan sitä kaikkeen mutta!!! Ei sitä voi kieltää että olisi välillä negatiivisiä tunteita.

 

[QUOTE="bbb";25292692]No, minähän vain ilmaisin mielipiteeni että ei minun mielestä raskasta, en määritellyt kuten sinä.

Marttyyrin rooli ei pue ketään.[/QUOTE]

Ei ikimaailmassa voi uskoa, kuin paha mieli tuosta voi tulla. Poistun nyt, ennenkuin itku räjähtää ilmoille. Hyvää Joulua sinullekin.

 

[QUOTE="vieras";25292649]Et voi määritellä, mikä on raskasta kellekin. Minä ymmärrän erittäin hyvin erityislapsen äitinä (ja kahden perussairaan lapsen äitinä) nuo tuntemukset. Ne on niitä äitiyden kiellettyjä tunteita. Niitä se saa olla, niistä ei puhuta, niitä ei ole.

Pitää jaksaa, kestää, kasvattaa ja hymyillä, vaikka sielu itkee ja mieli haluaa lopettaa koko leikin.

Minä haluaisin välillä kirkua elämän epäreiluutta. Mutta en oikein voi, koska ympärilläni on niin hyviä äitejä.[/QUOTE]

Jotenkin vaan tänään niin tyhjä takki olo. Yrittää ja sit samalla näkee toisen pahan olon kun ei ymmärrä. Nää on ilmeisesti vaan sellaisia asioita joita ei ymmärrä kuin vain e-lasten vanhemmat, ehkä...

 

Meillä vähän sama juttu, lapsi ei ymmärrä asioita ja juuttuu omaan maailmaansa.
Toistaa tuhat kertaa samaa kaavaa. Välillä on hermot kireenä ja tekis mieli ulvoa mutta sitten taas on hetkiä jotka ovat niin hyviä että kaikki unohtuu.
Varsinkin kun tapahtuu muutoksia niin mennään kierroksilla ja sekoillaan,mikään ei saisi muuttua.
Autismi on diagnoosi. Meilä on puhelaite,kuvakortit ja kansiot sekä viittomat käytössä.
Tottuuhan sitä kaikkeen mutta!!! Ei sitä voi kieltää että olisi välillä negatiivisiä tunteita.

Niinpä, tottuuhan sitä..

 

[QUOTE="vieras";25292705]Ei ikimaailmassa voi uskoa, kuin paha mieli tuosta voi tulla. Poistun nyt, ennenkuin itku räjähtää ilmoille. Hyvää Joulua sinullekin.[/QUOTE]

:hug:

 

minkä ikäinen tämä lapsonen on?

 

[QUOTE="vieras";25292705]Ei ikimaailmassa voi uskoa, kuin paha mieli tuosta voi tulla. Poistun nyt, ennenkuin itku räjähtää ilmoille. Hyvää Joulua sinullekin.[/QUOTE]

Ei varmaan kannata noin herkässä mielentilassa tulla keskustelupalstoille kun ei vastausta kestä itse aloittamaan kritiikkiin, hyvää joulua.

 

[QUOTE="vieras";25292732]minkä ikäinen tämä lapsonen on?[/QUOTE]

neljä

 

:hug:
Ihan kaikille tän ketjun e-lasten vanhemmille.
Raskastahan se on ja etenkin toinen ei ymmärrä - en voi edes itse sitä tajuta, meillä oli yhellä aikoinaan puheen tuotttamisen kanssa ongelmia ( dg: viivästynyt puheenkehitys pro os hienomotoriikka) ja se lapsen turhautuminen kun ei saanut kerrottua asioitaan...

 

:hug:
Ihan kaikille tän ketjun e-lasten vanhemmille.
Raskastahan se on ja etenkin toinen ei ymmärrä - en voi edes itse sitä tajuta, meillä oli yhellä aikoinaan puheen tuotttamisen kanssa ongelmia ( dg: viivästynyt puheenkehitys pro os hienomotoriikka) ja se lapsen turhautuminen kun ei saanut kerrottua asioitaan...

Meidän poika on alkanut vetäytyä kuoreensa. Kotona näyttää kaikki tunteensa. Ennen nukkumaan menoa karju naama punaisena ettei tykkää joulusta, mutta kävi levollisin mielin nukkumaan.

 

[QUOTE="vieras";25292649]Et voi määritellä, mikä on raskasta kellekin. Minä ymmärrän erittäin hyvin erityislapsen äitinä (ja kahden perussairaan lapsen äitinä) nuo tuntemukset. Ne on niitä äitiyden kiellettyjä tunteita. Niitä se saa olla, niistä ei puhuta, niitä ei ole.

Pitää jaksaa, kestää, kasvattaa ja hymyillä, vaikka sielu itkee ja mieli haluaa lopettaa koko leikin.

Minä haluaisin välillä kirkua elämän epäreiluutta. Mutta en oikein voi, koska ympärilläni on niin hyviä äitejä.[/QUOTE]

On se varmaankin raskasta olla sairaan tai vammaisen äiti. Onneksi itsellä kaikki normaaleja ja niin helppoja, mutta ymmärrän.
Niin hyvää Joulua teille kuitenkin! Meillä oli niin ihana aatto, aikuiset lapsetkin mukana, kera kuouksen. Yksi vain puuttui, oli perheineen, mutta tulee käymään.