Saisinko neuvoja tilanteeseen?

["neuvoton"]

Mieheni on vuorotyössä, minä saatan aloittaa sellaisen myös. Jos näin käy, 5-vuotiaamme joutuu vaihtamaan päiväkotia ja jättämään kaverinsa. Mitä tekisitte? Minulla on kaksijakoinen olo; toisaalta tarvitsisin tämän työn ihan jo elintasomme takia (rahat tiukilla ja se kiristää välejämme) sekä siksi, että työttömänä oleminen on henkisesti aivan kamalaa ja masennus vaanii nurkan takana...toisaalta mietin, että mitä tuo päiväkodin vaihtaminen tekisi 5-vuotiaallemme. Hän käy erityisryhmässä impulsiivisuuden ym. vuoksi enkä ole varma, mitä muutoksesta tulee. Sitten taas...no, erityisryhmässä ei suju mitenkään hienosti ja työntekijöiden vaihtuvuus on suurta, on kiusaamisongelmaa jne. Pari kaveria lapsella on, mutta ryhmässä olevat haastavat lapset ovat harmittaneet häntä näin kesälomallakin ja puhuu viikottain siitä kuinka x ja y kiusaavat (näin oikeasti tekevätkin, ihan fyysistä kiusaamista).

 

["vieras"]

Onko uudessä päikyssä erityisryhmää? Mulla on fiilis että ei se tuosta ainakaan huonone

Jos teillä molemmilla ont yötä ja rahat ei enää niin paljoa kiristä tunteita, ilmapiiri kotona paranee niin kai sekin vaikuttaa positiivisesti lapseen?

 

["vieras"]

Kyllä vaihtaisin päiväkotia ja varsinkin nyt, kun ei edes eskari ole vielä alkanut!

 

[Töihin vaan]

Jos kerran erityisryhmä on suorastaan laaduton, en hetkeäkään miettisit moista. Perheen tilanne paranee huomattavasti kun menet töihin ja saat oman mielialasi kohenemaan. Jaksatte pariskuntana paremmin ja siten myös jaksatte vanhempina paremmin.

 

["neuvoton"]

En tiedä onko, pitää selvitellä asiaa..olemme siis hakemassa paikkaa vasta, kun (vuoro)työni varmistuu. Joo, sanotaanko näin että tuo erityisryhmä ei ole ollut ihan sellainen mitä oletimme...ongelmat siellä ovat pahempia kuin muuten ja koska lapsi perusluonteeltaan kiltti, ihan ns. taviskin voi vahtia häntä hetken vaikkapa puistossa ongelmitta (toki impulsiivisuus näkyy, mutta iän karttuessa järkeä on tullut myös). Tuntuu oudolta, että päiväkoti antaa negatiivista viestiä lapsen olemisesta ja pelkää tämän itsetunnon puolesta samalla, kun esim. nyt lomalla ollessaan lapsi on sitä mieltä että hän on hyvä tuossa ja tässä, muttei kovin hyvä siinä ja noissa (eli aika normaalilta itsetunnolta kuulostaisi?) eikä käyttäydy älyttömästi, kuten päiväkodissa ollessaan. Päiväkodin selitys on aistikuormitus, mutta miksi sellaista syntyy ainoastaan pienessä ryhmässä eikä esim. kauppakeskuksen vilinässä tai juostessa kaupungilla paikasta toiseen (asumme Helsingissä)? Jotenkin epäilyttää.

 

["neuvoton"]

Kiitos vastauksista. Päätin nyt että teen kaikkeni saadakseni työn ja etsin sitten vaikka yksityisen hoitajan, jossei muu auta! Vuoropäiväkotipaikka pitäisi kuulemma saada kahdessa viikossa, jos lakia noudatetaan. Eli eiköhän tämä tästä.