Sain muksut 18- ja 22-vuotiaana

["vieras"]

Haluatko kysyä tai kommentoida jotain nyt kun aihe on ollut tapetilla. Nyt ikää 28

 

[MarieHos]

Suunnittelitko lapset?

Itsekkin sain lapset 18v ja 19v. Kolmaskin olisi jo syntynyt ollessani 20v jos meistä olisi kiinni.

 

[---]

Mikä koulutus sinulla on?

 

["a p"]

Suunnittelitko lapset?

Itsekkin sain lapset 18v ja 19v. Kolmaskin olisi jo syntynyt ollessani 20v jos meistä olisi kiinni.

Eka oli puolivahinko, oli tervetullut mutta ei silti todellakaan pitkäjänteisesti suunniteltu enkä sitä suosittele vaikka itse olen hyvin pärjännytkin. Toinen oli monta vuotta suunniteltu ja odotettu, siis odotettu että elämäntilanne sellainen että saattoi ehkäisyn jättää pois

 

[DuskyLeDoux]

Mua kanssa kiinostaa sun koulutus. Itse sain esikoiseni (toistaiseksi ainokaiseni) kanssa 22 vuotiaana, ei ollu viel ammattia. Mutta kävin sit myöhemmin ammatin lukemassa

 

["a p"]

Mikä koulutus sinulla on?

Ammattikoulu Aiemmin ajattelin hankkia tämän alan amk-tutkinnon ja sitten opettajan pätevyyden mutta loppui kiinnostus alaan välillä. Sitten hain amk:hon toiselle alalle ja pääsin sisään, olin vuoden poissaoleva ja kipinä entiseen alaan syttyi ja jäinkin töihin

 

["a p"]

Mua kanssa kiinostaa sun koulutus. Itse sain esikoiseni (toistaiseksi ainokaiseni) kanssa 22 vuotiaana, ei ollu viel ammattia. Mutta kävin sit myöhemmin ammatin lukemassa

Kun sain esikoisen niin koulutusta ei ollut. Valmistuin esikoisen ollessa 3.

 

[Lalalala]

Mä sain 16 ja 19 vuotiaana

Kiva et on muitakin nuoria äitejä, itellä ikää nyt 27v

 

[Akaatti]

Oletko nyt jälkikäteen tyytyväinen, kun olet vasta 28-vuotias ja lapset ovat jo isoja. Vai tekisitkö nyt toisin? Tai mitä ajattelet heistä, jotka hankkivat lapsia vasta kolmekymppisenä.

 

["a p"]

Oletko nyt jälkikäteen tyytyväinen, kun olet vasta 28-vuotias ja lapset ovat jo isoja. Vai tekisitkö nyt toisin? Tai mitä ajattelet heistä, jotka hankkivat lapsia vasta kolmekymppisenä.

Olen tyytyväinen Ihan vilpittömästi, vaikkakaan kellekään en suosittele lapsen tekemistä noin nuorena kun ekan tein. Ihan siitä syystä että elämä oli kuopuksen kanssa huomattavasti helpompaa ihan sen takia kun oli jo koulutus, työpaikka ja vakiintunut paikkakunta ja asunto ja suhde toki entistä vakaampi. En ajattele ytään mitään, jokainen "tekee" silloin kun parhaaksi näkee ja tyhmäähän se on nuorena tehdä esimerkiksi huonoon suhteeseen. Sitä paitsi kolmekymppinenhän on tosi nuori! Miehellä taitaa olla yksi kaveri joka on nyt kolmekymppisenä isä eli ennemmin me ollaan vieläkin se "poikkeus"

 

[nnn]

mä sain lapset 18-19-21 ja 24 vuotiaana nyt on lapset tehty

 

["a p"]

mä sain lapset 18-19-21 ja 24 vuotiaana nyt on lapset tehty

Nopea tahti

 

[Tönt]

minäkin sain ekan 18v ikäisenä. toka kun olin 19v, kolmas 22v ja neljäs 25v. nyt mullakin ikää 28v ja lapset tehty.

 

[Coffee Break]

Kiesus, viitsi edes ajatella nuoruuden "rakkautta" isänä mun lapselle :x

 

[as if]

Mä olen saanut lapsen 19-, 22-, 23-, 28-, 31- ja 33-vuotiaana.
Mietin just yks päivä että näiden nuorempien kanssa oon jo ihan sellainen vanha äiti; kamala identiteettikriisi kun tottunut olemaan vanhempainilloissa aina nuorimmasta päästä

Kummassakin on puolensa, nuorempana ei heti näkynyt naamasta yksi valvottu yö. Ja nuorempana synnytykset oli helpompia.

 

[Tönt]

Mä olen saanut lapsen 19-, 22-, 23-, 28-, 31- ja 33-vuotiaana.
Mietin just yks päivä että näiden nuorempien kanssa oon jo ihan sellainen vanha äiti; kamala identiteettikriisi kun tottunut olemaan vanhempainilloissa aina nuorimmasta päästä

Kummassakin on puolensa, nuorempana ei heti näkynyt naamasta yksi valvottu yö. Ja nuorempana synnytykset oli helpompia.

onnea muuten pikkuisesta!! :flower: ei hän ollut niin iso sittenkään.

 

["meee"]

Mitäs täällä on taas jauhettu?

Itse oon saanut ekan sarjan 16- ja 20-vuotiaana ja toisen sarjan 29- ja 31-vuotiaana. Ja ihan sama on välillä käynyt mielessä kuin as if:llä

 

["a p"]

Nuoriahan te reilu kolmekymppiset vielä olette Mutta jollain lailla voin ymmärtää teitä kun itsekin tottunut että pysyy vaan nuorena vaikka lapsilla ikä kasvaa (ja itsellä muka ei)

 

[Akaatti]

Minusta olisi ihanteellisinta saada lapset parikymppisenä. Olisin itsekin halunnut olla nuori äiti.

 

[LeGu]

Mä olen 19 ja pienen lapsen äiti, olen ajatellut hankkivani nyt ammatin ja sitten lisää lapsia

 

[fasd]

Ja nuorena varmaankin jaksaa hyvinkin opiskella ammatin työn ohessa. Kuvittelen ainakin, kun itse näin "vanhana" (lapset tehty 37 v), nyt 47v olen jaksanut kokoaikatyön ja lasten ohella opiskella yhteensä ainakin 120 opintopisteen verran, niin voin vaan kuvitella, kuinka paljon enemmän olisi jaksanut opiskella "nuorena" äitinä.

 

[fasd]

niin ja se vauva-ajan yövalvominen valmensi hyvin opiskelun yövalvomisiin

 

["a p"]

Ja nuorena varmaankin jaksaa hyvinkin opiskella ammatin työn ohessa. Kuvittelen ainakin, kun itse näin "vanhana" (lapset tehty 37 v), nyt 47v olen jaksanut kokoaikatyön ja lasten ohella opiskella yhteensä ainakin 120 opintopisteen verran, niin voin vaan kuvitella, kuinka paljon enemmän olisi jaksanut opiskella "nuorena" äitinä.

Totta kai ikä ja fysiikka vaikuttaa myös mutta minä uskon kyllä ennemmin siihen että se on ihan ihmistyypistä kiinni mitä jaksaa ja milloinkin Vaikka olen vasta 28 niin en kyllä enää jaksaisi opiskelu-työrumbaan lähteä. Onneksi nykyään on niin monenlaista opiskelumahdollisuutta ettei tarvitse istua 8-16 tunneilla pelkällä opintotuella

 

[Mummeliisa]

Minä olen saanut lapseni
18, 19, 21, 23, 27, 29, 31, 39 ja 41-vuotiaana.
Ken jokaisen olleen hyvinkin sopiva ikä - ja iltatähdestä yhä haaveilen.

 

[uik]

Mä olen saanut omani 22-, 25- ja 29-vuotiaana. Saman miehen kanssa olen edelleen (olin 19-vuotias seurustelumme alkaessa), yhteisiä vuosia takana nyt reilut 15, joista reilut 12 aviossa. Enkä mä jotenkin osaa ajatella ikää kynnyskysymyksenä lapsiasiassa, kun tässä kerran nyt kuitenkin täysi-ikäisistä, eli aikuisista, ihmisistä puhutaan. Kyllä ne omassa mielessäni on ihan toiset asiat, jotka ratkaisevat.

Mä ehdin aikanaan valmistua sairaanhoitajaksi ennen esikoisen syntymää, tosin alanvaihto nyt menossa ja vuoden päästä saan maisterin paperit yliopistosta ulos. En mäkään tätä opiskelurumbaa kovin helppona pidä lasten kanssa, on siinä kuitenkin omat lisämutkansa matkassa. Silti kannustan kyllä ehdottomasti äitejä opiskelujen pariin, jos on päässä kirkkaana ajatus tietystä alasta ja tahtoa sekä intoa löytyy tuon unelman toteuttamiseen.