Säärikarvojen ajelu raskaana ollessa?

  • Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti
"hih"
Olen jotenkin onnistunut niitä kaapimaan... varmaan kyllä aika paljon mennyt ohi :D
Lasken sen varaan, että kaikkien huomio kiinnittyy mahaan, eikä säärikarvoja huomata. Onneksi la on jo muutaman viikon päästä :D
 
istu tuolille/pytylle, jalat haralleen sen verran että maha mahtuu niiden väliin ja sitten kumarrut. Mulla on joka raskaudessa ollut ihan älyttömän iso maha ja noin on onnistunut sukkien laitto, kenkien sitominen ja noiden karvojen ajelu.
 
adsf
Mä istuin suihkussa jakkaralla ja ajelin sen minkä pystyin. Ei tosin muutamana loppuviikkona kauheesti jaksanut säärikarvat kiinnostaa, enemmän mua häiritsi viidakkomainen alapää.. :D Jota ei todellakaan kyennyt ajelemaan ja miehen en antanut auttaa asiassa.

Ja tuolle joka ihmetteli että miten niin ei taivu, niin uskoisitko jos sanon että joillain voi olla jopa niin kovat kivut ettei pysty kumartumaan :eek:
 
Non compos mentis
Ja tuolle joka ihmetteli että miten niin ei taivu, niin uskoisitko jos sanon että joillain voi olla jopa niin kovat kivut ettei pysty kumartumaan :eek:
Ehkä en pysty uskomaan, koska oma kipukynnykseni on ilmeisesti hyvin poikkeava. Itse sain kyllä alapäänikin raakattua, vaikka molemmat raskaudet menivät yliajallekin. Suosittelen ihmisille sohvista ja sängyistä luopumista paremman selän kunnon saavuttamiseksi. (selänkunnon?)
 
Ehkä en pysty uskomaan, koska oma kipukynnykseni on ilmeisesti hyvin poikkeava. Itse sain kyllä alapäänikin raakattua, vaikka molemmat raskaudet menivät yliajallekin. Suosittelen ihmisille sohvista ja sängyistä luopumista paremman selän kunnon saavuttamiseksi. (selänkunnon?)
tuskin se selkäkipu ainoa ongelma on.. Mulla ainakin liikkumista haittaa liitoskivut, joille ei voi mitään vaikka hävittäis kaikki sohvat ja sängyt, koska se on hormoniperäistä
 
"hmmmmm"
Ehkä en pysty uskomaan, koska oma kipukynnykseni on ilmeisesti hyvin poikkeava. Itse sain kyllä alapäänikin raakattua, vaikka molemmat raskaudet menivät yliajallekin. Suosittelen ihmisille sohvista ja sängyistä luopumista paremman selän kunnon saavuttamiseksi. (selänkunnon?)
Joskus tällaisesta tulee melkein kurja olo. Olen liikunnallinen, hoikka ja hyvin notkea nainen. Mutta raskaus aiheuttaa kummallisen tunteen, sellaisen etten saa happea ja pyörryn, jos kumarrun. Siis taivun, mutta en voi olla kumarassa hetkeäkään. Nyt on jo yli lasketun ajan, ja mukaan on tullut kipu. Ei ollut oma valintani tämä, että kiitos vain.
 
Non compos mentis
[QUOTE="hmmmmm";23772361]Joskus tällaisesta tulee melkein kurja olo. Olen liikunnallinen, hoikka ja hyvin notkea nainen. Mutta raskaus aiheuttaa kummallisen tunteen, sellaisen etten saa happea ja pyörryn, jos kumarrun. Siis taivun, mutta en voi olla kumarassa hetkeäkään. Nyt on jo yli lasketun ajan, ja mukaan on tullut kipu. Ei ollut oma valintani tämä, että kiitos vain.[/QUOTE]

Eihän sitä kumartua tartte, jos nostaa jalan tarpeeksi ylös? Esim. pöydälle. Toisaalta, en pidä karvanpoistoa minään oleellisenä toimenpiteenä, mutta jos joku sellaista haluaa tehdä, konstit on olemassa.
 
"hmm"
Ehkä en pysty uskomaan, koska oma kipukynnykseni on ilmeisesti hyvin poikkeava. Itse sain kyllä alapäänikin raakattua, vaikka molemmat raskaudet menivät yliajallekin. Suosittelen ihmisille sohvista ja sängyistä luopumista paremman selän kunnon saavuttamiseksi. (selänkunnon?)
Voi että tällaiset tyypit ovat rasittavia. Mitä luulet auttavan, että siellä ihmettelet, että "miten niin ei onnistu, kyllä minullakin onnistui"... todella rasittavaa.

Aloittajalle sanoisin, että jollain lady shaver-tyyppisellä laitteella saa ainakin pahimmat pois, vaikkei muuten kunnolla taipuisikaan. Nostaa jalan jonkun jakkaran päälle, sen verran kun saa, ja sitten sivu kautta vetelee siitä. Tai toinen vaihtoehto on istua sohvalla ja siinä nostaa jalka ristiin toisen päälle, ja ajella siten.

Itselläni on tässä raskaudessa ollut todella vaikeaa kaikki kumartuminen, vauva on ollut jotenkin oudossa asennossa, niin että on jo puolen välin jälkeen vauva on painanut keuhkoja niin, että kumartuminen ei ole onnistunut. OIkeasti kenkien jalkaan laittaminenkin oli jo 20 viikon tienoilla melkoinen operaatio. Ja kyse ei ole siitä, että olisi mitään ylipainoa, kaikki vauvakilot ovat todellakin vain tuossa mahan seudulla.
 
ap.
istu tuolille/pytylle, jalat haralleen sen verran että maha mahtuu niiden väliin ja sitten kumarrut. Mulla on joka raskaudessa ollut ihan älyttömän iso maha ja noin on onnistunut sukkien laitto, kenkien sitominen ja noiden karvojen ajelu.
Kiitos tästä vinkistä. Testasin (en tosin vielä ajellut) ja hyvin onnistui. En tiedä onko mulla normaalia leveämpi maha vai miksei enää onnistu entiseen tapaan. Mutta tää asento onnistuu. :)
 
Non compos mentis
[QUOTE="hmm";23772436]Voi että tällaiset tyypit ovat rasittavia. Mitä luulet auttavan, että siellä ihmettelet, että "miten niin ei onnistu, kyllä minullakin onnistui"... todella rasittavaa.
[/QUOTE]

Mähän kerroin, että minulla on poikkeavuus, jonka tähden esim. kiputuntemukseni eroavat valtaväestöstä. En siis odota, että muilla olisi samoin, koska tiedän, ettei heillä on yleensä samaa "vaivaa" kuin minulla. Se sohva-juttu oli yleinen kommentti siihen, että olen huomioinut ihmisten selkien olevan järkyttävässä kunnossa jo nuorelta iältä alkaen.
 
suurenmoinenelämä harmaana
Ehkä en pysty uskomaan, koska oma kipukynnykseni on ilmeisesti hyvin poikkeava. Itse sain kyllä alapäänikin raakattua, vaikka molemmat raskaudet menivät yliajallekin. Suosittelen ihmisille sohvista ja sängyistä luopumista paremman selän kunnon saavuttamiseksi. (selänkunnon?)
Ei se aina ole siitä kiinni missä kunnossa Selkä on..

terveisin kovat liitoskivut 6kk synnytyksestä ja si-vyö edelleen käytössä..
 
ap.
Ehkä en pysty uskomaan, koska oma kipukynnykseni on ilmeisesti hyvin poikkeava. Itse sain kyllä alapäänikin raakattua, vaikka molemmat raskaudet menivät yliajallekin. Suosittelen ihmisille sohvista ja sängyistä luopumista paremman selän kunnon saavuttamiseksi. (selänkunnon?)
Pidät sitten itseäsi muita parempana? En kyllä ymmärrä yhtään miten ne sohvat ja sängyt liittyy mahan kokoon ja taipuisuuteen. Mä liikun aika paljon (kuntosali- ja juoksutreenit jouduin läääkärin määräyksestä lopettamaan) ja liikkumisesta huolimatta maha kasvaa! :O ohhoh!
Pitää varmaan lopettaa sängyssä nukkuminen ja sohvalla iltaisin istuskelu. Oisko sulla vinkkejä miten meistä muista tulis melkein yhtä hyviä kuin sä oot, vai haluatko edelleen olla muita parempi ja jättää vinkit jakamatta?
 
"heips"
Mulle tuli koko raskaudessa kiloja vain 6 vaikka olin ennestään hoikka ja hyvässä kunnossa. Silti oli selkäkipuja ja jo viikolla 20 alkoi kenkien sitominen olla vaikeaa. Loppuvaiheessa vauva oli niin alhaalla etten voinut edes kävellä kunnolla (kävelin kuin pingviini :D ). Sääriä en kai edes ajellu kun oli talvi, ja bikinirajaan en olisi yltänyt mitenkään kun en edes nähny sinne kun maha oli edessä.
 
"asdf"
Ehkä en pysty uskomaan, koska oma kipukynnykseni on ilmeisesti hyvin poikkeava. Itse sain kyllä alapäänikin raakattua, vaikka molemmat raskaudet menivät yliajallekin. Suosittelen ihmisille sohvista ja sängyistä luopumista paremman selän kunnon saavuttamiseksi. (selänkunnon?)
Kannattaisko joskus miettiä kaks kertaa mitä skeidaa sieltä näppikseltään päästää??? Ehkä ei pitäis lähteä näihin sun selkeisiin provoiluyrityksiin ja riidan haastamisiin mukaan mutta toi sun asentees pistää oikeasti vihaksi.

Kerrotko vielä miten esim liitoskivut ja iskiaskipu liittyy mitenkään tulevan äidin selän tai muuhun kuntoon?
 
"hmmmmm"
Voisko ajatella että menis ihan hoitolaan vaikka sokeroitavaksi, niin pääsis helpoimmalla jos siis oikeesti on niin kipuileva ettei kykene itse. Joskus tuntuu siltä ettäjotkut naiset on niin raskaana, niin raskaana....
 

Yhteistyössä