Karjalanpaisti on
karjalainen perinneruoka, alun perin nimeltään pelkästään paisti tai tarkemmin määriteltynä ruukkupaisti, uunipaisti tai pätsiliha. Karjala-etuliitteen ruoka sai levitessään koko maahan sotien jälkeen
evakkojen mukana
[1].
Karjalanpaistiin kuuluu pelkkää lihaa kuutioina ja juhlavaan versioon useita lihalajeja, kuten sian-, naudan- ja lampaanlihaa. Muina aineksina käytetään vettä, sipulia, suolaa ja pippuria ja
laakerinlehtiä. Perusohjeesta on lukuisia muunnelmia. Raaka-aineena saatettiin käyttää myös
sisäelimiä, kuten
maksaa ja
munuaisia, tai juureksia,
sipulia,
perunaa tai
porkkanaa. Myös
ryynejä tai
papuja, lähinnä härkäpapua,
[1] voitiin käyttää. Yleensä karjalanpaistin lisukkeena tarjotaan keitettyjä
perunoita tai
perunasosetta. Karjalanpaisti, jossa on myös juureksia tai pelkkiä juureksia, on arkisempaa ruokaa ja perinteiseltä nimeltään
lohko. Pelkästään lihasta tehty versio on juhla- ja pyhäruokaa, arkipataa jatkettiin kasviksilla
[1]. Luut antavat ruoalle makua, joten niitä on syytä panna mukaan.
[2]
Oleellista valmistuksessa on matala lämpötila (alle 100 astetta) ja pitkä kypsymisaika, mieluummin yön yli, mutta joissakin ohjeissa neuvotaan mikrobien lisääntymisen estämiseksi korkeampia lämpötiloja.
[1]
Karjalanpaisti nousi suosioon
1950-luvulla, kun evakkoon ja asutustiloille hajautuneet karjalaiset alkoivat järjestää kylä- ja heimojuhliaan.
lähde?
Vuonna 2007
Iltalehden lukijat äänestivät karjalanpaistin Suomen kansallisruoaksi.
[3]Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiön ELO:n,
MTK:n ja
maa- ja metsätalousministeriön järjestämässä äänestyksessä kansallisruoasta syksyllä 2016 karjalanpaisti tuli toiseksi ruisleivän jälkeen.
[4]