I
ihmeissään
Vieras
En ymmärrä yhtään vanhempia, jotka ovat muualla töissä esim. viisi päivää viikossa ja näkevät lapsiaan vain viikonloppuisin tai jopa ovat suuren osan vuodesta ulkomailla, erossa lapsestaan
Ihmettelen myös niitä, jotka ovat työssä, jossa on joka päivä niin pitkiä työpäiviä, ettei juurikaan ehdi olla perheen kanssa. Herää väkisinkin kysymys: onko raha ja työ tällaisille ihmisille tärkeämpiä kuin omat lapset? Tunnen monia isiä, jotka ovat työntakia poissa useita kuukausia vuodessa ulkomailla tai vain viikonloput kotona..äitejä paljon vähemmän. Onko äidin ja lapsen side lujempi kuin isien ja lasten? Mä en voisi kuvitellakaan olevani erossa lapsestani edes viisi päivää viikossa!! Ottaisin työn, joka tukee myös lapsen etuja. En ymmärrä työnarkomaanivanhempia, sori!