Saan nyt kakkaa niskaan, mutta en ymmärrä tällaisia äitejä/isiä!!

[Keittiönoita]

No ajatelkaapa vaikka merimiehiä tai muita pitkiä komennuksia tekeviä henkilöitä, olipa ne äitejä tai isiä. Eikö teidän mielestänne heillä ole oikeus lapsiin oman ammattinsa vuoksi??

Mutta mitä "hyötyä" on lapsesta, jota ei koskaan näe? Sama juttu lapsissa ja lemmikeissä..ei lemmikkiäkään saa ottaa, jos sitä ei ehdi hoitaa.

Mitä hyötyä on lapsesta, jota näkee pari tuntia päivässä lapsen hereillä oloaikaan? Miksi tehdä lapsia, jos aikoo käydä töissä? Ammateissa, joissa on pitkiä yhtäjakoisia aikoja poissa kotoa, on yleensä myös vastaavasti pitkät vapaat. Riittää aikaa olla niiden lasten kanssa ihan toisella tavalla kuin ne pari tuntia illasta arkisin ja viikonloppuna viikkosiivousten, kauppareissujen yms lomassa.

 

[merimiehen muija]

Olisiko sitten parempi maata kotona työttömänä ja syljeskellä kattoon? Laskea senttejä, että saa ruokaan rahaa. Ja paskaa tulisi sitten niskaan siitä, että on työtön. Kun mikään ei ole joillekin hyvä.

Jokainen perhe tekee itse omat ratkaisunsa eikä ne kuulu paskan vertaa kenellekään muulle. Ei tarvitse ymmärtää, mutta eipä kukaan muitten ymmärtämistä ja hyväksyntää haluakaan.

No tässä olen kyllä täysin samaa mieltä!! Että pakko peesailla vaikka normaalisti en sitä teekään

ja sitten omia mietteitä:
Entäs kun sen isin työ on AINA ollut reissutyötä? Entäs kun isi on rauhaa turvaamassa kutsumuksesta, siitä syystä että haluaa rauhaa maailmaan ja pelastaa ehkä jonkun hengen? Entäs jos työtä ei ole kotipaikkakunnalla isälle? Vain äiti käy alansa töissä. Äidille ei työtä isän työpaikkakunnalta. Mikä ois paras valinta?

Meillä isä on toista kertaa vuoden keikalla. Joka kuudes viikko käy viikon verran kotona. Joskus 2 viikkoa. Tähän me on sopeuduttu ja sillä hyvä. Ei tätä iän kaiken kestä. lapsilla on lämpimät ja rakastavat välit isään, eivät vierasta, viettävät isän lomat täysillä ja tiiviisti yhdessä. Ja kun isä palaa taas kotiin muutamaksi kuukaudeksi niin se onkin sitten lähes pelkkää lomaa ja yhdessäoloa. Minä en ole valmis muuttamaan ulkomaille. Ja piste.

Ihmettelenkin sitä,että miksi ihmiset tekevät lapsia jos näille ei ole aikaa? aiheuttaa vain surua sekä lapselle että vanhemmalle. Tai sitten voisi tehdä lapset vasta sitten, kun on työelämässä rauhallisempaa.

Miks ihmiset tekee lapsia ja sitten eroaa? Silloinkin näkee toista vanhempaa yleensä paljon harvemmin kuin joka päivä. Ehkä kerran kuussa tai vaan lomilla? Miks semmoset tekee lapsia?

Minä olen lasteni kanssa ympäri vuorokauden 6 viikkoa putkeen. Toisinaan käyn jossain omikseni; ostoksilla tai jumpassa mutta yleensä jumppaan kotona ja lapset käy ostosreissut kanssani. Olen täysillä lasten kanssa ja iltaisin on omaa yksin olon aikaa. ja ihan saletisti meidän lapset on ihan fiksuja ja normaaleja eivätkä kärsi mistään. Ikävä toki on joskus mutta niinhän on avierolapsillakin etävanhempaa. Ja usein kärsivät eron seurauksista, vanhempien riidoista ja pahan puhumisesta. Että meitippä sitä...

Oletkos merimiehen vaimo..?

Kuulostaa juttu vain kun omasta elämästäni =). Pitkään on mies poissa, mutta vastapainoksi pitkään on myös kotona, yhtäpaljon on lomaa kuin on töitäkin.

En tiennyt että lapsentekoon olisi ap:lta lupakin hommata.. Huh huh näitä juttuja.

 

[kokemusta on]

En ymmärrä yhtään vanhempia, jotka ovat muualla töissä esim. viisi päivää viikossa ja näkevät lapsiaan vain viikonloppuisin tai jopa ovat suuren osan vuodesta ulkomailla, erossa lapsestaan Ihmettelen myös niitä, jotka ovat työssä, jossa on joka päivä niin pitkiä työpäiviä, ettei juurikaan ehdi olla perheen kanssa. Herää väkisinkin kysymys: onko raha ja työ tällaisille ihmisille tärkeämpiä kuin omat lapset? Tunnen monia isiä, jotka ovat työntakia poissa useita kuukausia vuodessa ulkomailla tai vain viikonloput kotona..äitejä paljon vähemmän. Onko äidin ja lapsen side lujempi kuin isien ja lasten? Mä en voisi kuvitellakaan olevani erossa lapsestani edes viisi päivää viikossa!! Ottaisin työn, joka tukee myös lapsen etuja. En ymmärrä työnarkomaanivanhempia, sori!

Siinä on valintana elämän arvot! Joku myös minä arvostaa yhdessäoloa, itse eronnut yrittäjämiehestä! En halunnut olla naimisissa oleva yksinhuoltaja. Rahaa tietenkin nyt vähän mutta ei se raha yksin onnelliseksi tee.
Siksi en ottaisi edes rekkakuskia ja vastaavia miehekseni tai rahan perässä juoksevia, en myös työttömiä tai työtä vieroksivia. Näinpä olen yksin lapseni kanssa! Omaan kotiin en myös ketään ottaisi nyssäköineen, yhteinen uusi koti pitäisi hommata!

 

[NC2006]

AP:LLE ku ne työt tekee jos ei ole tekijöitä?

 

[tiinu]

ap, kuuluu ryhmään; kun tulen äidiksi ,minulle elämä on sama kuin lapset.eli hän tekee kaiken lastensa kautta. ja kokee olevansa erinomainen ihminen. yhteiskunnan kannalta parhaita ihmisiä ovat ne jotka tekevät lapsia ja palaavat "ajoissa" työelämään tuomaan verorahoja yhteiskunnan pyörittämiseen. ap;n elämäntehtävä on olla äiti, hän ei ole vaimo, työntekijä,veronmaksaja tms. vain ja ainoastaan äiti. en tiedä kuinka hänen käy kun lapset kasvaa ja muuttaa pesästä ;ehkä hänen elämä loppuu tai hän roikkuu lapsien elämässä kuin takiainen.

tai sitten ap on yksinkertaisesti yhteiskunnan elätti,laiska ihminen joka tietää olevansa kotona lasten kanssa vain siitä syystä että se on "helpompaa" ja saa vielä jotain tukia ilmaiseksi. laiskuuttaan ei jaksa tylsään työhönsä palata. jottei omatunto soisi hän on keksinyt että ihmiset jotka käyt työssä, elättävät perheesnä,eivät saa yhteiskunnan tukia ovat häntä huonompia.

laiska äiti oletan!selittelee itselleen hyvyyttään.

 

[WANI]

Ja minä en jaksa mietiskellä edes koko asiaa. Mitä se mulle kuuluu miten joku toinen elämänsä elää? Jokainen tehkööt omat valintansa. Muille se ei kuulu.

 

[sarita]

kannataisiko kasvattaa laajempaa katselmusta elämältä?ei elämä ole noin musta valkoista!

 

[VIERAS]

Elämäntilanteet on erilaisia ja työtilanteet vaihtelee aloittain. Joskus on esim. uralla edetäkseen tehtävä valintoja ja työskenneltävä kauempana perheestään tilapäisesti esim. muutaman vuoden ajan. Jokainen on varmasti ratkaisuissaan pyrkinyt miettimään perheensä parasta. Näin uskoisin.

 

[vieras]

No mutta hei, ei sun tarviikkaan ymmärtää. Ei sitä voi kauhalla ottaa jos lusikalla on annettu...

 

[Madicken04]

En jaksanut lukea koko ketjua, mutta eiköhän näissäkin asioissa ole puolensa. Joku perhe pystyy miehen parempipalkkaisen reissutyön turvin takaamaan lapsilleen pidemmmän kotihoidon kun äidille jää varaa olla poissa töistä.

Sitä paitsi moniin tuollaisiin kotonapoissaolo-työputkiin liittyy vastaavasti pidemmät vapaat, jolloin vanhempi saa vietettyä lasten kanssa paremmin aikaa mitä normaalityöpäivien jälkeen kerkeäisi/jaksisi. Meillä mies tekee yötyötä 5 yötä putkeen - 5 vapaata jne. Toki nuo työputket ovat vähän tuollaista "kunhan selvitään" aikaa (eli suurin piirtein samaa kuin työviikot päivätyötä tekeville), mutta sitten taas kun on vapaat miehelle jää se 5 vuorokautta aikaa tehdä lasten kanssa mitä ikinä haluaa.

 

[Rieputarallaa]

"Mitä hyötyä on lapsesta...?" Pitäisikö lapsesta olla jotakin hyötyä muka ?

 

[MorbidMama]

Sehän se tässä se elämisen kauneus on, että lapsia saa tehdä kaikki jotka siihen fyysisesti kykenevät.
Tää ketju oli kuin puskafarssi..taas on tehty tikusta asiaa ja ollaan niin äärettömän huolissaan siitä ettei joku vanhempi vietäkään 24h/vrk tiukassa katsekontaktissa lapsen kanssa jokaista hänen tarvettaan toteuttaen...ooooh!
Onkohan tällästä keskustelua käyty koskaan esim. kolmannen maailman maissa...

 

[Scarlett O Harava]

"Mitä hyötyä on lapsesta...?" Pitäisikö lapsesta olla jotakin hyötyä muka ?

Lapsityövoimaa

 

[Scarlett O Harava]

Onkohan tällästä keskustelua käyty koskaan esim. kolmannen maailman maissa...

Tuskin, siellä varmaan jotenkin kummasti halutaan saada edes jotain ruokaa itselle ja perheelle...

 

[aino]

meillä isi tekee reissutöitä.eli on aina jaksoja poissa n.3-11vkoa.me käydään sitten maailmalla katsomassa isiä ja ihailemassa maailman muita maita. mieheni työn ansiosta olen voinut olla kotirouva viimeiset 14vuotta,eikä töihin palkan takia tarvitse mennä.mies nauttii työstään ja minä kotona olosta. hänen hyvän palkkansa takia lapsemme saavat harrastaa mitä haluavat, saavat uusia vaatteita,leluja,välineitä,pääsevät ulkomaille,asuvat isossa OMASSA talossa,isolla pihalla,eivätkä ole koskaan joutuneet olemaan yksin kotona. minusta lastemme elämä on varsin mukavaa.ja isi suhde on oikein hyvä. kun isi saa tehdä mieluista työtä,hän ei ole väsynyt kotiin tullessa,eikä tuo töitä kotiin vaan keskittyy perheeseemme. voi,voi,olemme kamala reissuperhe!lapsi parat!

 

[hellu]

meilläkin matkustetaan paljon työn takia!viime vuosi meni näin; new yorkissa asuttiin 7kk ,sitten 4kk sveitsissä ja nyt lomaillaan suomessa 3kk.lapset 7kk, ja 2v.

 

[Porsse]

Kumpikohan on parempi se että vanhemmat tuo työllään rahaa perheeseen jonka kautta saadaan turvattua lasten kasvuympäristö niin ettei joka euroa tarvitse laskea. Tämän kautta lapsi oppii myös arvostamaan työtä! Suomessa on ihan tarpeeksi köyhistä ja vaatimattomista olosuhteista olevia lapsia joiden vanhemmat elää sosiaali apujen turvin jolla antavat lapsilleen sellaisen esimerkin että yhteiskunnan verovaroilla voi elää tekemättä päivääkään kunnon töitä.
Näistä nuorista kasvaa yhteiskunnan elättejä jotka ei koskaan opi tekemään töitä ja sitä kautta ansaitsemaan rahaa.
Omat vanhempani on ain atehneet töitä ja olleet paljon pois kotoa enkä koskaan ole kokenut sitä huonona! Päinvastoin se mahdollisti perheellemme paljon yhteisiä lomamatkoja, oman kesämökin jne.
saman haluan tarjota omille lapsilleni eikä se suinkaan ole heiltä pois.

 

[vieras]

Arvokysymys. Me haluamme tarjota lapsillemme muutakin kuin rakkautta, kaurapuuroa ja kirpputorivaatteita. Haluamme antaa mahdollisuuden harrastuksiin miettimättä harrastuksen hintaa, haluamme saada lapsemme nopeasti lääkärin hoitoon lapsen sairastuessa, haluamme matkustaa ulkomailla ja kotimaassa, haluamme syödä hyvin ja terveellisesti, haluamme asua riittävän tilavasti, haluamme ajaa turvallisella autolla ja haluamme tarjota lapsillemme mahdollisuudet opiskella.

 

[Porsse]

Arvokysymys. Me haluamme tarjota lapsillemme muutakin kuin rakkautta, kaurapuuroa ja kirpputorivaatteita. Haluamme antaa mahdollisuuden harrastuksiin miettimättä harrastuksen hintaa, haluamme saada lapsemme nopeasti lääkärin hoitoon lapsen sairastuessa, haluamme matkustaa ulkomailla ja kotimaassa, haluamme syödä hyvin ja terveellisesti, haluamme asua riittävän tilavasti, haluamme ajaa turvallisella autolla ja haluamme tarjota lapsillemme mahdollisuudet opiskella.

:flower: Hyvin sanottu :flower:

 

[tytsi-89]

Kumpikohan on parempi se että vanhemmat tuo työllään rahaa perheeseen jonka kautta saadaan turvattua lasten kasvuympäristö niin ettei joka euroa tarvitse laskea. Tämän kautta lapsi oppii myös arvostamaan työtä! Suomessa on ihan tarpeeksi köyhistä ja vaatimattomista olosuhteista olevia lapsia joiden vanhemmat elää sosiaali apujen turvin jolla antavat lapsilleen sellaisen esimerkin että yhteiskunnan verovaroilla voi elää tekemättä päivääkään kunnon töitä.
Näistä nuorista kasvaa yhteiskunnan elättejä jotka ei koskaan opi tekemään töitä ja sitä kautta ansaitsemaan rahaa.
Omat vanhempani on ain atehneet töitä ja olleet paljon pois kotoa enkä koskaan ole kokenut sitä huonona! Päinvastoin se mahdollisti perheellemme paljon yhteisiä lomamatkoja, oman kesämökin jne.
saman haluan tarjota omille lapsilleni eikä se suinkaan ole heiltä pois.

Totta, mutta ei tarvitse olla kohtuuttomat työajat ja silti voi olla töissä ja tienata. Kyllä munkin isä on yrittäjä ja hän menee kuudeksi aamulla töihin ja tulee kuudelta illalla kotiin ja sillon jää vielä paljon aikaa perheelle...sunnuntait on vapaita ja kesäisin myös lauantait.

 

[maija]

Arvokysymys. Me haluamme tarjota lapsillemme muutakin kuin rakkautta, kaurapuuroa ja kirpputorivaatteita. Haluamme antaa mahdollisuuden harrastuksiin miettimättä harrastuksen hintaa, haluamme saada lapsemme nopeasti lääkärin hoitoon lapsen sairastuessa, haluamme matkustaa ulkomailla ja kotimaassa, haluamme syödä hyvin ja terveellisesti, haluamme asua riittävän tilavasti, haluamme ajaa turvallisella autolla ja haluamme tarjota lapsillemme mahdollisuudet opiskella.

NÄIN ON: itse olen elänyt lapsuuden jossa vanhemmat oli 8-16 töissä,huonolla palkalla.sain siskojen kierräteyt vaatteet, lomat oltiin kotona tai mummolassa-ei koskaan matkoilla. harrastaa sai jos ne ei paljon maksanut.olin aina se tyylitiedoton nuori jolla ei ollut varaa mihinkään.ja mä häpesin vanhempia.nyt vanhempana haluan tarjota lapsilleni kaiken mitä itse jäin paitsi.mutten silti joudu tekemään ympäripyöreätä pvää,matkustamaan kylläkin.lapseni osaavat käyttäytyä niin ulkomailla,hienoissa ravintoloissa ja puhuvat sujuvasti kolmea kieltä. eivät ole koskaan joutuneet hintalappuja tuijottamaan ,mutta tietävät ttä elintasomme on sidoksissa vanhempiensa työhön.olen varma että heistä kasvaa myös hyvä työsukupolvi,joka ei halua elää köyhyydessä.

 

[frank]

En todellakaan ymmärrä sitä että ihmiset tekevät lapsia ja eroavat kun lapset ovat pieniä. Ei mene jakeluun ei. Jos se puoliso ei ole mieleinen niin pitääkö alkaa lapsia vääntämään ja sitten kun erotaan niin lapset siinä eniten kärsivät. Siis ihan hirveetä. Ja näitä tapauksiahan riittää.

Tietysti eri tilanne, jos on joku OIKEA syy erota, esim. ukko juo ja on väkivaltainen niin sitten tietysti lasten turvallisuuden kannalta on viisaampi vaihtoehto. Mut siis nää "kasvoimme erillemme"-tyypit, joille ruoho käy yht'äkkiä näyttämään vihreältä toisella puolen, niin sanat ei riitä kuvaamaan että kuin paljon voi raivostuttaa. Mikä on suurempaa itsekkyyttä, kun erota vaan jos ei enää "huvita" olla yhessä, ni haloo!!!

 

[Scarlett O Harava]

En todellakaan ymmärrä sitä että ihmiset tekevät lapsia ja eroavat kun lapset ovat pieniä. Ei mene jakeluun ei. Jos se puoliso ei ole mieleinen niin pitääkö alkaa lapsia vääntämään ja sitten kun erotaan niin lapset siinä eniten kärsivät. Siis ihan hirveetä. Ja näitä tapauksiahan riittää.

Tietysti eri tilanne, jos on joku OIKEA syy erota, esim. ukko juo ja on väkivaltainen niin sitten tietysti lasten turvallisuuden kannalta on viisaampi vaihtoehto. Mut siis nää "kasvoimme erillemme"-tyypit, joille ruoho käy yht'äkkiä näyttämään vihreältä toisella puolen, niin sanat ei riitä kuvaamaan että kuin paljon voi raivostuttaa. Mikä on suurempaa itsekkyyttä, kun erota vaan jos ei enää "huvita" olla yhessä, ni haloo!!!

Haloo kuule ittelles vain. Ei ole sun asiasi alkaa setvimään toisten ihmisten erojen syitä.

Sä et voi mitään sille tosiasialle, että mulla on lapsi ja erosin hänen isästään tytön ollessa alle 2v. Mun ja exän ero ei tee tytöstä yhtään sen vähempää rakastettua eikä hänellä ole turvatonta. Hänellä on kaksi rakastavaa ja huolehtivaa vanhempaa. Mulla ja exällä on paremmat välit nyt kun ei olla pari. Ei se vanhempien riitelykään mitään hyvää ole lapselle.

Ja kun lasta alettiin exän kanssa yrittämään, niin kyllä mä luulin että yhdessä pysytään. Mutta toisin kävi, ei voi mitään.