saakelin ämmä!

Pakko nyt tunkea lusikka soppaan...

Luetteko ikinä Kaksplussaa tai neuvolan oppaita?

Just luin vanhempaa kaksplus-lehteä, jossa oli aiheena uhma. Lehdessä luki, että kauppareissuilla usein tulee huutoa ja uhmakohtauksia ja niihin pitäisi vaan kylmänä olla puuttumatta. Ei alkaa lahjomaan tai kiristämään, koska se vaan jatkuu tai muuttu pahemmaksi. Ne menee ohi, kun lapsi huomaa ettei huudollaan saa mitään aikaiseksi. Mikäli Kaksplussan lehteen on uskomista.

Meillä käydään aina yhdessä kaupassa ja rattaissa istutaan ainakin vielä nätisti. Joskus tietty menee hermot, kun kestää pojan mielestä liian kauan mut ikinä en ole ottanut enkä ota pois rattaista, koska kauppareissu vaan venyisi.

Olen yh ja tällä hetkellä pojalla paha eroahdistus eli en voisi hoitajaa edes ajatella pelkän kauppareissun takia.

Olisin kyl käskeny kommentin esittäjän pitää huolen omista asioistaan ja mä tuskin olen mikään nuori äiti ellei yli 30 vuotiaat kuulu siihen ryhmään.

 

\

Uskon, että kaikilla keillä on lapsia tulee joskus sellainen tilanne eteen, että lapsi huutaa, itkee tai raivoaa juulkisella paikalla. Luulen myös, että kaikkeen tuollaiseen vaikuttaa kokonaisuus, ei vain se yksi tapahtuma. Eli se täti on saattanut seurailla muutenkin miten toimit jne. Ja olen samaa mieltä ton haistattelun kanssa, että vanhemmathan näyttää esimerkkiä miten erinäisissä tilanteissa toimitaan ja ei kauhean hyvä esimerkki ole alkaa haistattelemaan.........

Myönsin jo että asian oisin nätimmin voinu hoitaa mutta ei se toinenkaan asiaansa hienosti esittäny, suorastaan hyökkäili irvistellen siihen aina uudestaan. :kieh:
En todella jää kuuntelemaan vaan annan samalla mitalla takasi.

Mitenhän mun toimet nyt olis poikennu muista, kävelen kauppaan otan listan ja nakkailen tavaroita koriin.
Juttelen lapselle ja näytän mitä laitan koriin.

 

Meillä kaupassakäynti helpottu tossa vaiheessa, kun laitoin ostoskärryihin. Oli uutta ja ihmeellistä. Nyt ei enää suostu kärryihin mielellään ikää kolme vuotta. Pari kertaa olen joutunut kantamaan lapsen pihalle ja sanomaan että ostosreissu päättyi tähän, jos et ole kunnolla. Neuvottelun jälkeen sujunut suht hyvin. Tässä oli nyt kylläkin kyseessä pienemmät lapset.

 

\

Tiedän tunteen, kerroinkin täällä eräänä päivänä kun tyttömme (9kk) istui ostoskärryissä, yritti laittaa suuhunsa sitä kärryketjua ja ei sitä annettu tehdä niin oli ehtinyt muutaman sekuntin sanoa että byää kun eräs täti tuli takaa lässyttämään että "tykkyyn, tykkyyn, tykkyyn hän haluaa" ja muisti vielä mainita että on neljä lasta kasvattanut ja jotain asioista tietää \|O Enkä tietenkään osannut mitään nasevaa sanoa heti siinä tilanteessa!!

Tottakai jos lapsella olisi joku "oikea" hätä johon tarttee lohdutusta, mutta jos se itku johtuu siitä ettei ole saanut tehdä jotain tuollaista ja loppuu yhtä pian kuin on alkanut (no ehkä isommilla sitten ei, sitä en ole omalla kohdalla vielä nähnyt) niin ei ole kumma jos lapset eivät vanhempiaan tottele ja huutavat aina tahtonsa läpi, jos periksi annetaan. Pienet pettymykset kuuluvat normaaliin kasvamiseen!

Juuri näin,eli ei aina anneta periksi,myös totuttava istumaan niissä rattaissa ja nätisti,eriasia jos oikeasti joku hätä.
Mä olen sanonut tytölle että jos ei käyttäydytä paikoissa joissa minun mielestä käyttäydytään niin jatkossa ei tule mukaan,meillä tyttö 2v ja ymmärtää tämän.
Jos on ollut hienosti esim.lääkärireissulla tai muulla reissulla kun joutuu rattaissa olemaan,niin kehutaan kovasti että hienosti jaksoit.
Kyllä pientäkin lasta voi,pystyy ja pitääkin tapakasvattaa.
Mun ei ole tarvinnut kertaakaan hävetä oman lapsen käytöstä missään kylässä ym,koska uskoo vanhempiaan,eri asia jos alkaa olee väsynyt ja uniaika lähellä mut sillon me menemmekin kotiin nukkumaan.

 

\

\

on täällä mahdottomia 1-vuotiaita! miten se arki sujuu kun kaupassa käyminen on noin hankalaa!!!???

Ihan samaa mietin minäkin

Näyttäkää mulle se uhmaikäinen joka ei koskaan koettele rajoja! Lämpimät onnittelu teille, jos teidän lapset tottelevat aina teitä kaikessa. :flower: Vaikka melko huolestuttavana pidän sitäkin, jos lapsi ei uskalla lainkaan koetella vanhempiaan. Täytyy olla todella hyvin peloteltu lapsi. Uskallan väittää, että suurin osa lapsista koettelee vanhempiaan ja etsii rajoja jossain vaiheessa ja varmasti lähes jokainen vanhempi on kokenut lapsensa kiukuttelua julkisella paikalla.

 

Äh, jaksanu lukea kaikkia tarinoita... mut mitä se haittaa, jos lapsi parkuu vähän aikaa siellä rattaissa? :kieh:
Ja täydellisiä äitejä tuntuu taas olevan liikkeellä. Mie tunnustan avoimesti olevani aivan hukassa noitten meijen terminaattoreitten kanssa tuolla cittarissa ja prismassa. Vaikka meillä nuorin tulee huomenna jo 3v, niin meno on välillä aivan mahdotonta \|O :/ Nyt en enää suostu ottamaan niitä autokärrejä ollenkaan, kun nää pienimmät (3 ja5v) vaan kiipeilee ja hilluu niissä...
Nykyään käyn vain lähikaupassa nopeesti ja isossa marketissa silloin kun on jostain syystä pakko...

 

\

\

Jotakuinkin tohon tyyliin olisin mäkin sanonut ko. ihmiselle. Mulla ei riittä pinna, jos tuntemattomat arvostelee. :ashamed:

Ei mullakaan vaikka oisin tietty nätimmin voinu asian hoitaa mutta eipä tuo häävisti hommaansa hoitanu toinenkaan. :kieh:
Alko niin ottaa pattiin että olis tehny mieli huitasta lättyyn

Huh,huh ...No pienestä pitäen kantsii hyville tavoille opettaa

 

taitaa olla mielipidettä puolin ja toisin.

:hug: ap.lle. oli varmasti rankka kauppareissu.

ja voishan siinä tehdä yhtä ja toista että lapsen sais rauhoittumaan, mutta mulla ainaki tekee aina mieli äkkiä pois kaupasta. teen ostokset aina suunnilleen lentäen olin lasten kans tai en. en tiä johtuuko tosi matalasta verenpaineestani vai mistä, mutta mulle tuntuu että happi loppuu ja pyörryn jos joutuu seisoskelemaan ja hidastelemaan kaupassa. se alkoi raskausaikana, ja paheni jokaisen raskauden myötä ja kolmannen jälkeen ei enää lähtenykään pois.

niin ja joku vissiin neuvoi että ap.n olis pitäny ottaa kaupan kärryt. mutta sillähän oli omat rattaat mukana. kaikilla ei ole varaa riskeerata että joku pöljä saa päähänsä varastaa rattaat jos ne jättää ulos. minun lähikaupassa käy hullujen huoneen potilaitakin, niistä ikinä tiä mitä ne saa päähänsä..

 

En mäkään koko ketjua nyt jaksanu käydä läpi, mut pakko sanoa, et tosiaan joskus ne lpaset vaan on sillä päällä et nyt huudetaan. Meidänkin 2vuotias poika on välillä sillä päällä, et vaan huutaa eikä tosiaan lopeta vaikka mitä tekisin. Paitsi siis jos annan periksi ja just esim kaupassa päästän sinne juoksemaan ympäriinsä. Lapsia on niin montaa sorttia; jotkut jaksaa olla aina nätisti jokasen kauppareissun joko sylissä tai kärryissä tai rattaissa ja toiset taas eivät millään suostu yhteistyöhön. En mäkään usko, että niitä lapsia sillä ainasella hyssyttämisellä kasvatetaan mihinkään suuntaan. Kuten moneen otteeseen todettu, maailmaan mahtuu meteliä (ja sinne kauppaankin) ja pitää vaan osata tunnistaa millon lapsi huutaa hätäänsä ja millon vaan kiukkuaan.

Meidän poika usein yrittää nousta kärryissä seisomaan ja sitten pois ja suuttuu mahottomasti kun estetään tämmöset temput. Lisäks ne autokärryt on meillä pannassa vielä jonkun tovin kun tuo AINA jossain vaiheessa sieltä kiipeää pois ja on sitten siellä juoksemassa ympäriinsä..

Aina ei voi voittaa. Joskus kaupassa voi käydä ilman itkuja ja joskus taas ei. Koitetaan vaan selvitä hengissä.

Ja muuten minäki odotan innolla, että koskas mua/meitä tullaan kaupassa neuvomaan kun poika kiukkuaa.

 

Mullapa onkin sellainen mies, joka ei ole juurikaan kotona ja vielä vähemmin lasten kanssa, joten yksin se on pienten kanssa kauppahommat tehtävä.

Tiedän monta konstia, jolla lapseni hiljennän, mutta joskus on vain parempi antaa uhmakkaan kiukutella kiukkunsa loppuun ja kunhan se on loppunut niin saadaan rauhassa tehdä loput ostokset. Eli puolet ajasta saattaapi 4v huutaa marketin läpi käsi kädessäni, mutta se lapsikaan kauaan jaksa (yleensä) ja seuraavalla kerralla ei viitsi enään sirkusta aloittaakkaan. Minimoin kyllä riskit huutoon ja monta keinoa on takataskussani, jolla saan alkavan huudon loppumaan, mutta aina vain ei onnistu.

Meidän lähikaupassa on kiva, kun sielä saa huutaa. Myyjät on sanoneetkin, kun joskus karkkihyllyn edessä parku alkoi. Joka paikassa vain näin ei ole.

 

kannattas totuttaa ne pennut kävelyynki ettei aina tarvis rattaissa pitää ja muutenki opettaa käyttäytymään kaupassa.

 

juu ymmärrän... meillä oli kaksosten rattaat rikki tos talvella ja jouduin menee kauppaan sit niin et isompi 2v oli kävellen ja sanoin ukolle kauppareissun jälkeen et jos ei ala rattaat korjaantuu ni en mee enää kauppaan ollenkaa.... mielummin annan kiukuta (jos sille päälle 2v sattuu) kaksosten rattaissa ku et se huitelee pitkin kauppaa ties missä ja vetää tavaroita hyllyltä alas, tee siinä sit ostoksia ja pidä pienemmästä huolta ku istuu rattaissa.... yleensä neiti vetää pultit ku ei saa omia kärrejä mutta ku niitä ei jaksa koko kauppa reissua kuitenkaa työntää ni saapi istua kyydissä sit koko ajan ja vaik huutaa jos niin tahtoo... aina ei voi valita sitä helpointa kauppareissua ilman lapsia, pakko mennä sen kiukkuavan muksun kanssa.... :/