saakelin ämmä!

\

No,tietämättä alkuperäisen tapausta sen enempää,mutta yleisesti tähän kauppa-asiaan...ja huutaviin lapsiin.
Miksi on aina muka pakko mennä lapsen kanssa tekemään suurostokset,jos lapsi on sellainen,ettei kaupassa viihdy?
Käy kaupassa kun mies on kotona tai jos yh,niin pyytää vaikka jotain hoitamaan lasta sen aikana,kun itse on kaupassa.Pikaostokset voisi tehdä lapsen/lasten kanssa.
Itselläni on neljäs tulossa syksyllä ja lasten kanssa olen joutunut käymään kaupassa monen monta kertaa...
Kun oli kaksi lasta,tai vielä aikaisemmin kun oli yksi lapsi,en ottanut yksinkertaisesti lasta ruokakauppaan ollenkaan.Kävin aina illalla yksin,kun mies oli kotona.Kolmannen synnyttyä harjoittelin lasten kanssa kaupassa käyntiä päivällä sillä tavalla,että mulla oli yks 14v lapsenlikka mukana,joka sitten viihdytti lapsia kaupassa tai otti vauvan syliin sen huutaessa...Joskus otin tädin mukaan kauppareissulle.
Sittne aloin tekemään kauppareissut isomman ollessa eskarissa ja keskimmäisen kerhossa.Eli yhden lapsen kanssa.
En ole ikinä edes opettanut alle 15 kg lapselle,että hän voisi kävellä kaupassa.Eli niin kauan kun kärryssä saa istua,niin lapsi ei ole edes tajunnut pyytää pois.Ja autokärryjä en ole edes kertonut olevankaan,paitsi ehkä 3-4 vuotias on saanut tietää,että silloin pääsee autokärryyn jos käy äidin kanssa kahdestaan kaupassa.

Ja nyt olen käynyt myös kaikkien kolmen kanssa kaupassa,mutta isommille luen joka kerta lakia,että jos kärryn vieressä ei kuljeta nätisti,lähden viemään autoon kesken kauppareissun.Näin ei ole tarvinut tehdä,mutta toteuttaisin sen jos tarvii.
Isommat saa ottaa jo pikkukärryt ja hakea pyynnöstä hyllystä tavaroita omiin kärryihin.Pienin ei tiedä vielä,että hänkin voisi saada työntää pikkukärryjä.
ja pillimehut tai makupalat saa palkkioksi hyvästä kauppareissusta...

Hyvä kun tuli tämmöinenkin kommentti välillä. tässä kun on saanut tuntea olevansa hirviö, kun ei ymmärrä miksi se lapsi pitää aina raahata sinne kauppaan huutamaan. Jollain lapsettomallakin saattaa olla hono päivä ja kauhea huutaminen ja kitinä hermostuttaa, varsinkin jos äiti ei yritä lasta rauhoitella. Minulla on kuusi lasta ja toimin suurinpiirtein kuin sinäkin kauppareissuilla (viis poikaa ja yksi tyttö)

 

Uskon, että kaikilla keillä on lapsia tulee joskus sellainen tilanne eteen, että lapsi huutaa, itkee tai raivoaa juulkisella paikalla. Luulen myös, että kaikkeen tuollaiseen vaikuttaa kokonaisuus, ei vain se yksi tapahtuma. Eli se täti on saattanut seurailla muutenkin miten toimit jne. Ja olen samaa mieltä ton haistattelun kanssa, että vanhemmathan näyttää esimerkkiä miten erinäisissä tilanteissa toimitaan ja ei kauhean hyvä esimerkki ole alkaa haistattelemaan.........

 

Minulla, jolla on se kookas kaksivuotias on myös nyt jo kouluikään ehtinyt lapsi jolla on kielen kehityksen erityisvaikeus sekä aktiiviisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö.

Uskotte varmaan, että tuolla yhdistelmällä on tullut ja varmasti tulee vielä olemaan, konflikteja kaupassa minun ja lapsen välillä.

Ja uskotteko, että minä joka elän lapsen kanssa, olen mukana lapsen hoitotiimissä, osallistun aktiivisesti lapsen terapioihin, imen itseeni kaiken mahdollisen tiedon kyseisistä diagnooseista ja ennen kaikkea TUNNEN OMAN LAPSENI, osaan ja tiedän miten näissä konfliktitilanteissa toimitaan jotta tilanne saadaan laukaistua mahdollisimman pian ja mahdollisimman helposti ilman vahinkoja.

Siihen ei totta totisesti ole ulkopuolisella kukkahattu- tädillä paljon neuvoja antaa, olkoon vaikka 100-vuotias kymmen lapsen äiti. Päinvastoin, ulkopuolisen sekaantuminen tilanteeseen vain pahentaa sitä. Ja huuto yltyy..

Olen minäkin yrittänyt olla kohtelias mutta kyllä minä välillä nämä sekaantujat toimitan matkoihinsa aika suorin sanoin, olkoon minkä ikäisiä hyvänsä.

Joten kiltit kanssaihmiset, antakaa jokaisen hoitaa omat lapsensa itse älkääkä sekaantuko tilanteisiin joiden taustoja ette kertakaikkiaan tunne ja joiden ratkaisemiseen teillä ei ihan oikeasti ole mitään annettavaa. Se mikä toimii teillä, ei toimi kaikilla.

Vaikka olisitte minkälaisia pro äitejä kuuden lapsen kokemuksella
tai muuten vaan niin hyviä. Ja osaisitte, ainakin omasta mielestänne, kaiken mitä vanhemman tulee osata ja tietäisitte ihan kaiken. Toisten lapsille ette ole kovinkaan tärkeitä ettekä osaavia.

Näin se vaan on.

 

\

Minulla, jolla on se kookas kaksivuotias on myös nyt jo kouluikään ehtinyt lapsi jolla on kielen kehityksen erityisvaikeus sekä aktiiviisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö.

Uskotte varmaan, että tuolla yhdistelmällä on tullut ja varmasti tulee vielä olemaan, konflikteja kaupassa minun ja lapsen välillä.

Ja uskotteko, että minä joka elän lapsen kanssa, olen mukana lapsen hoitotiimissä, osallistun aktiivisesti lapsen terapioihin, imen itseeni kaiken mahdollisen tiedon kyseisistä diagnooseista ja ennen kaikkea TUNNEN OMAN LAPSENI, osaan ja tiedän miten näissä konfliktitilanteissa toimitaan jotta tilanne saadaan laukaistua mahdollisimman pian ja mahdollisimman helposti ilman vahinkoja.

Siihen ei totta totisesti ole ulkopuolisella kukkahattu- tädillä paljon neuvoja antaa, olkoon vaikka 100-vuotias kymmen lapsen äiti. Päinvastoin, ulkopuolisen sekaantuminen tilanteeseen vain pahentaa sitä. Ja huuto yltyy..

Olen minäkin yrittänyt olla kohtelias mutta kyllä minä välillä nämä sekaantujat toimitan matkoihinsa aika suorin sanoin, olkoon minkä ikäisiä hyvänsä.

Joten kiltit kanssaihmiset, antakaa jokaisen hoitaa omat lapsensa itse älkääkä sekaantuko tilanteisiin joiden taustoja ette kertakaikkiaan tunne ja joiden ratkaisemiseen teillä ei ihan oikeasti ole mitään annettavaa. Se mikä toimii teillä, ei toimi kaikilla.

Vaikka olisitte minkälaisia pro äitejä kuuden lapsen kokemuksella
tai muuten vaan niin hyviä. Ja osaisitte, ainakin omasta mielestänne, kaiken mitä vanhemman tulee osata ja tietäisitte ihan kaiken. Toisten lapsille ette ole kovinkaan tärkeitä ettekä osaavia.

Näin se vaan on.

Tämä on sinun mielipide oikeutetusti. Minulla kuuden lapsen äitillä on myös erityislapsi. Kirjoituksesi oli ihan ok. mutta kertoo myös paljon. Hyvää jatkoa.

 

[

no just joo. pieni patukka ja trippi kenties, lahjontaa sanon minä. ja lasta ei tarvitse ottaa syliin. ja lasten kanssa saa käydä kaupassa, ei niitä tartte kotiin jättää. kodin ulkopuolellakin opetetaan niitä käytöstapoja, etteivät ihan mettäläisiksi rupea. joo toimii tuo juttu sun kohdalla, mutta kaikki eivät valjasta sukulaisiaan kauppareissuille tai kotiin
[/quote]

Oikeasti lapsenlikka oli kahdella kauppareissulla ja täti kahdella,silloin kun vauva oli vielä niin pieni,että ei viihtynyt missään muualla kuin sylissä tai omassa sängyssä...sen jälkeen kävinkin ihan ite..
ja tosiaan mummi asuu 300 km:n päässä ja alkoholistiäitiäni en ottaisi apuuni hinnastakaan...eli ei ole tätiä kummempaa sukulaista mulla.
Lapsenlikkakin tuli vapaaehtoisesti mukaan,koska on tyttö joka tykkää vauvoista.... Eli aloitinkin tuon alkuperäisen tekstini TIETÄMÄTTÄ AP:n TAUSTOISTA SEN ENEMPÄÄ,ja SINÄ nyt sitten lauoit juttua mulle aivan kuin tietäisit MINUN taustani.Ja meidän lapset osaavat olla nykysin kaupassa,tai oikeastaan aina ovat osanneet,eli ei ne mettäläisiä ole,vaikka mettän keskellä asutaankin

 

multa meinasi myös päästä eilen kaupassa muutama ärräpää. Eilinen oli muutenkin jälleen niitä päiviä mitkä olisi saanut jäädä kokonaan välistä. Lapset olivat jo niin yliväsyneitä että kävivät koko päivän hiukan ylikierroksilla.... Kauppaan sitten 3 lapsen kanssa,yksi kälättää taukoomatta,toinen kiukkuu ja kitisee kaikesta ja hypeltää ja näpeltää joka ikistä tavaraa ja nuorin kiukkunen koska kipeenä ja näin ollen kitisee ja vääntelehtii kärryissä...Kommentoida saa koko ajan älä mene sinne,ei oteta sitä, älä koske,eikä oteta sitäkään, älkää tapelko, pois edestä että muut mahtuu kulkemaan jne jne.....Sit keskimmäinen sai kilarit kun ilkee ja tyhmä äiti ei ostanut jäätelöö...kassalla sain jotenkin maksettuu ostokset ja pakattuu 3 kassii ja yrittänyt paimentaa lauman pysymään kasassa ja mummot tuijottaa paheksuvasti ja seisovat liuku-oven edessä vain katsoen kun keskimmäinen karkaa ovesta eivätkä tee elettäkään että yrittäisivät estää sen menon :headwall: Näin ollen jouduin jättää ostokset tiskille ja ryntäämään keskimmäisen perään ja hakee sen takas....tässä tiivistettynä meidän kauppareissu ja myöskin LOISTAVA syy miksi käyn normaalisti isommat ostokset hoitamassa yksin tai sitten vain yksi lapsi mukanani

Mutta siis jos itse nään kaupassa vastaavanlaisen tilanteen ja lapsi/lapset livahtamassa kaupasta niin kyllä minä heitä toppuuttelen että -"odotelkaas äitiänne" tai vastaavaa,mut tuntuu että muut nykyisin vai tuijottaa että voivoi ja tulevat sitten aukomaan päätänsä....

 

OHO!

Miksi ihmeessä huudattaa tahallaan vielä? koitat kiinnittää itkevän huomion muuhun. On mukavampi reissu kaupassa sinulla ja lapsilla ja muilla kanssa ihmisillä. Sulla taitaa olla pipo kireellä 2 lapsen kanssa. :\| <br><br>

 

Kaupassa pienen lapsen paikka on kärryissä, ei äidin sylissä eikä lattioilla juoksemassa. Jos tuolle tielle lähtee että palkitsee kiukuttelun ottamalla lapsen syliin, niin sillä tiellä kyllä sitten pysyykin. Lapsi oppii niin helposti, että äiti ei näköjään kestä kaupassa kiukuttelua ja sillä saa hyvin tahtonsa periksi. Niin kauan kuin lapsella ei ole mitään hätää, niin meillä ei ainakaan siitä kärrystä nosteta pois.

 

\

Kaupassa pienen lapsen paikka on kärryissä, ei äidin sylissä eikä lattioilla juoksemassa. Jos tuolle tielle lähtee että palkitsee kiukuttelun ottamalla lapsen syliin, niin sillä tiellä kyllä sitten pysyykin. Lapsi oppii niin helposti, että äiti ei näköjään kestä kaupassa kiukuttelua ja sillä saa hyvin tahtonsa periksi. Niin kauan kuin lapsella ei ole mitään hätää, niin meillä ei ainakaan siitä kärrystä nosteta pois.

Täysin samaa mieltä. Kattokoon kanssaeläjät kieroon, mutta noin toimitaan meilläkin, jos kiukkukohtaus sattuu kaupassa... Tosin niitä on ollut ihan muutama vain, eikä pahoja, mutta aion toimia samoin vastaisuudessakin.

Ja lapset istuvat kärryssä, jos isompi tahtoo kävellä kärryistä samalla kiinnipitäen, niin se on ok, kunhan hän tosiaan kävelee siinä kärryjen vierellä eikä hulinoi pitkin kauppaa, jos hulinoi niin takaisin kärryihin...

 

\

OHO!

Miksi ihmeessä huudattaa tahallaan vielä? koitat kiinnittää itkevän huomion muuhun. On mukavampi reissu kaupassa sinulla ja lapsilla ja muilla kanssa ihmisillä. Sulla taitaa olla pipo kireellä 2 lapsen kanssa. :\|

Just näin. että oikeen tahallaan arsytetään muita ihmisiä ja lapsi huutaa ja äiti mulkoilee muita ihmisiä. Kaupassa ollaan kaupassa ja kotona ollaan kotona. Kaks eri asiaa.

 

En ole koskaan tullut ajatelleeksikaan, että minun olisi pitänyt kuskata lapsi mummolaan hoitoon kauppareissujeni ajaksi. Ja jos miehen työaikojen mukaan kävisin kaupassa, olisimme jo kuolleet nälkään (mies aina muutaman viikon kerrallaan töissä ja saman ajan kotona).

Ja voin sanoa, että en kyllä ikipäivänä aio palkata lapsenlikkaa, joka tulisi mukaamme kauppareissulle viihdyttämään lasta/lapsia siksi aikaa kun minä kasaan tavaraa kärryyn.

Eli: teen kauppareissuni lapsen (tulevaisuudessa ehkä useammankin lapsen) kanssa, enkä kiinnitä huomiota mahdollisiin paheksuviin katseisiin. Kukaan ei ole tähän mennessä uskaltautunut kommentoimaan päin naamaa. Mutta jos niin kävisi, pyytäisin ehkä, voisiko arvon rouva/neiti/herra sitten kulkea kanssamme kauppareissun ajan ja viihdyttää lasta sillä aikaa, kun teen ostoksia. :saint:

 

Ap:lle :hug: Itse täällä lääkäri/kauppareissu/huonekaluliikkeen ja kahden lapsen jäljiltä.....huh

 

\

Miksi on aina muka pakko mennä lapsen kanssa tekemään suurostokset,jos lapsi on sellainen,ettei kaupassa viihdy?
Käy kaupassa kun mies on kotona tai jos yh,niin pyytää vaikka jotain hoitamaan lasta sen aikana,kun itse on kaupassa.Pikaostokset voisi tehdä lapsen/lasten kanssa.

Voi herran jumala näitä kommentteja!

Minun ON PAKKO mennä kauppaan lapseni kanssa ja vaikka ei olisi pakkokaan, menen silti hänen kanssaan, sillä en halua sulkea lasta kotiin siksi, että sillä sattuu olemaan uhmaikä. Miten hän muuten oppii koskaan olemaan ihmisten ilmoilla???

Sitä paitsi kyse ei ole siitä, etteikö minun lapseni viihtyisi kaupassa. Ongalma on juurikin siinä, että hän viihtyy siellä vähän liiankin hyvin, vaikka koko illan!

Ja sanoi kuka tahansa mitä tahansa, minun kiukutteleva lapsi saa huutaa rattaissa enkä päästä häntä vain siksi juoksentelemaan kauppaan, että joku ei jaksa huutoa kuunnella. Minulle riittää, että minä jaksan sitä kuunnella. Muut sulkekoot korvansa tai poistukoon kaupasta. Ehkä pitäisi jopa perustaa erilliset kaupat lapsellisille ja lapsettomille niin ei tarvi kenenkään kärsiä lapsen itkusta, joka ei sitä kestä.

 

Mä oon kuullu tähän tilanteeseen sopivan neuvon: Äiti voi tyynesti sanoa
"meidän perhe tarjoaa huudot tällä kertaa" ja hymyillä valloittavasti (jos saa tekohymyn irti). Siis kaikkien lapset huutaa joskus... nyt sattu olemaan teidän vuoro. Ei se oo vaarallista kenellekään jos laps kiukkuaa!

 

\

\

Minulla, jolla on se kookas kaksivuotias on myös nyt jo kouluikään ehtinyt lapsi jolla on kielen kehityksen erityisvaikeus sekä aktiiviisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö.

Uskotte varmaan, että tuolla yhdistelmällä on tullut ja varmasti tulee vielä olemaan, konflikteja kaupassa minun ja lapsen välillä.

Ja uskotteko, että minä joka elän lapsen kanssa, olen mukana lapsen hoitotiimissä, osallistun aktiivisesti lapsen terapioihin, imen itseeni kaiken mahdollisen tiedon kyseisistä diagnooseista ja ennen kaikkea TUNNEN OMAN LAPSENI, osaan ja tiedän miten näissä konfliktitilanteissa toimitaan jotta tilanne saadaan laukaistua mahdollisimman pian ja mahdollisimman helposti ilman vahinkoja.

Siihen ei totta totisesti ole ulkopuolisella kukkahattu- tädillä paljon neuvoja antaa, olkoon vaikka 100-vuotias kymmen lapsen äiti. Päinvastoin, ulkopuolisen sekaantuminen tilanteeseen vain pahentaa sitä. Ja huuto yltyy..

Olen minäkin yrittänyt olla kohtelias mutta kyllä minä välillä nämä sekaantujat toimitan matkoihinsa aika suorin sanoin, olkoon minkä ikäisiä hyvänsä.

Joten kiltit kanssaihmiset, antakaa jokaisen hoitaa omat lapsensa itse älkääkä sekaantuko tilanteisiin joiden taustoja ette kertakaikkiaan tunne ja joiden ratkaisemiseen teillä ei ihan oikeasti ole mitään annettavaa. Se mikä toimii teillä, ei toimi kaikilla.

Vaikka olisitte minkälaisia pro äitejä kuuden lapsen kokemuksella
tai muuten vaan niin hyviä. Ja osaisitte, ainakin omasta mielestänne, kaiken mitä vanhemman tulee osata ja tietäisitte ihan kaiken. Toisten lapsille ette ole kovinkaan tärkeitä ettekä osaavia.

Näin se vaan on.

Tämä on sinun mielipide oikeutetusti. Minulla kuuden lapsen äitillä on myös erityislapsi. Kirjoituksesi oli ihan ok. mutta kertoo myös paljon. Hyvää jatkoa.

Minulla riittää suvaitsevaisuutta ja kunnioitusta toisia äitejä, heidän valintojaan ja kasvatustapojaan kohtaan vaikkeivät ne vastaisikaan omiani, elleivät ne sitten uhkaa lapsen terveyttä tai kehitystä. Sellaiseen en ole vielä törmännyt.

Myönnän, että erityilapseni on ollut suuri "kasvattajani" tässä asiassa. Todennäköisesti olisin kapeakatseisempi ja jyrkempi mielipiteissäni mikäli kaikki lapseni olisivat terveitä.

En silti ole koskaan pitänyt itseäni täydellisenä kasvattajana ja "joudun" (eli oikeasti saan) vastaanottamaan neuvoja hyvin monelta taholta etenkin erityislapseni että epoleptikko lapseni kohdalla. Mutta on neuvojia ja "neuvojia"....

Vaikka olen perehtynyt paljon, jo koulutuksenikin puolesta, lapsen psykologiseen kehitykseen, en pidä itseäni niin pro:na, että katsoisin olevani oikeutettu puuttumaan toisten arkielämään ja lapsen uhmakohtauksiin kaupassa. Uskon, että lapsen omalla äidillä on keinot, kokemusta ja ennen kaikkea oman lapsensa tuntemusta niin paljon, että selviytyy tilanteesta ilman minuakin vallan mainiosti. Vaikka hän olisi minua nuorempikin....

Ymmärrän kyllä aloittajan ärtymyksen ja sen, että hän toimitti tadin tiehensä. Tosin suoria sanojakin voi sanoa monella tavalla, esim. kiroilu ei mielestäni ole suotavaa....

 

\

\

\

\

\

Käy tekemässä isot kauppaostokset ilman lasta, niin kaikki on niin paljon helpmpaa eikä kellekkään tule paha mieli. Ei sulle, ei lapselle eikä "saakelin ämmällekkään"

Että jätän yksin kotiin, no ei ihan onnistu.

missäs sun mies luuhaa!?

ei sen tarvii kuule missään luuhata, kaikille ei se elämä ole yht yksinkertaista kuin sinulle ja mies käytettävissä. meillä mies on töissä kello 5.30 ilta 22. joskus myöhempäänki, kyllä siinä jäis kauppareissu meilläkin tekemättä, jos häntä aina olisin lapsenvahdiksi odottamassa.

No on sulla kans mies ja työnsä valinnu. Meillä onneks mieskin käy kaupassa töiden jälkeen, se ei ole minun heiniäni ainoastaan. Onhan tässä näitä kauppa-apulaisia kun on kuusi lasta. Hyvin sujuu lastenkin kanssa.

No voi hyvänen aika, varmaan on ihan hyvä mies vaikka työaika ei ole sitä 8-16!

 

\

\

\

\

\

\

Käy tekemässä isot kauppaostokset ilman lasta, niin kaikki on niin paljon helpmpaa eikä kellekkään tule paha mieli. Ei sulle, ei lapselle eikä "saakelin ämmällekkään"

Että jätän yksin kotiin, no ei ihan onnistu.

missäs sun mies luuhaa!?

ei sen tarvii kuule missään luuhata, kaikille ei se elämä ole yht yksinkertaista kuin sinulle ja mies käytettävissä. meillä mies on töissä kello 5.30 ilta 22. joskus myöhempäänki, kyllä siinä jäis kauppareissu meilläkin tekemättä, jos häntä aina olisin lapsenvahdiksi odottamassa.

No on sulla kans mies ja työnsä valinnu. Meillä onneks mieskin käy kaupassa töiden jälkeen, se ei ole minun heiniäni ainoastaan. Onhan tässä näitä kauppa-apulaisia kun on kuusi lasta. Hyvin sujuu lastenkin kanssa.

No voi hyvänen aika, varmaan on ihan hyvä mies vaikka työaika ei ole sitä 8-16!

missä vaiheessa kerkee olla hyvä mies / isä, jos on töissä vähintään 16,5 tuntia?

 

\

\

\

Luulin, että kutsuit minua otsikossa!

Mutta ihan oikeasti, en minä ymmärrä, miksei sitä tenavaa voi nostaa vaikka lonkalle killumaan ja yhdellä kädellä kerätä ostoksia... Mutta en mene sitä kenellekään kaupassa sanomaan.

pitäis muuten olla melkoinen muskeli mamma, joka riiputtaa lasta lonkalla ja vielä tekee viikon ostokset kymmenelle hengelle. ei onnistuis minulta ainakaan.

Kuudelle tai seitsemälle onnistuu! Ei niitä ostoksia tarvitse kädessä pitää, ne voi heivata kärryyn... Mutta kuten sanoin, en mene ketään kaupassa neuvomaan. *enkä taida kohta täälläkään ääneen ihmetellä*

Kiva että joillain onnistuu. =)

Itse tunnustan heti olevani ihan liian laiska tuohon ylimääräiseen sylissä roikottamiseen, näissä muksuissa on kanniskelemista muutenkin ihan kiitettävästi. Eli en ota kaupassa syliin kuin ääritilanteissa, säästän mielummin selkääni kuin muiden ostosrauhaa. :ashamed: Onneksi nuo ovat kuitenkin siitä rauhallisemmasta päästä rataslapsia, eli normaalisti kauppareissut menee hyvin rattaissa istuen.

 

\

\

\

\

\

\

\

Käy tekemässä isot kauppaostokset ilman lasta, niin kaikki on niin paljon helpmpaa eikä kellekkään tule paha mieli. Ei sulle, ei lapselle eikä "saakelin ämmällekkään"

Että jätän yksin kotiin, no ei ihan onnistu.

missäs sun mies luuhaa!?

ei sen tarvii kuule missään luuhata, kaikille ei se elämä ole yht yksinkertaista kuin sinulle ja mies käytettävissä. meillä mies on töissä kello 5.30 ilta 22. joskus myöhempäänki, kyllä siinä jäis kauppareissu meilläkin tekemättä, jos häntä aina olisin lapsenvahdiksi odottamassa.

No on sulla kans mies ja työnsä valinnu. Meillä onneks mieskin käy kaupassa töiden jälkeen, se ei ole minun heiniäni ainoastaan. Onhan tässä näitä kauppa-apulaisia kun on kuusi lasta. Hyvin sujuu lastenkin kanssa.

No voi hyvänen aika, varmaan on ihan hyvä mies vaikka työaika ei ole sitä 8-16!

missä vaiheessa kerkee olla hyvä mies / isä, jos on töissä vähintään 16,5 tuntia?

Eikös kyseessä ole viljelijäpariskunta? Mies on varmasti tilalla kiinni tuon 16 tuntia mutta eiköhän tuo ehdi käydä pirtissäkin aina silloin tällöin päivän aikana. Tuo maalaisura poikkeaa tuosta 8-16 toimistotyöstä jossa työpöydän äärestä saa poistua vain kahvi- ja ruokatauoilla....

 

\

OHO!

Miksi ihmeessä huudattaa tahallaan vielä? koitat kiinnittää itkevän huomion muuhun. On mukavampi reissu kaupassa sinulla ja lapsilla ja muilla kanssa ihmisillä. Sulla taitaa olla pipo kireellä 2 lapsen kanssa. :\|

Mistäs sait päähäs että huudatan tahallani, kaupassa on käytävä ja ostokset tehtävä.
Aina se lapsi ei kiinnostu mitä käteen antaa ja ei ympäristökään.
Varsinkaan jos haluaa vain ja ainoastaan juokseen pitkin kauppaa.
Oletko kuullu sellasesta sanasta kun kiire, sillon ei ole aikaa jäädä päiväks kauppaan sylittelemään ja juokseen lapsen perässä.
Miksi minun pipo kiristäis, ainoastaan turhanpäiväiset valittajat saa pinnan kiristyyn. :kieh: <br><br>

 

\

\

\

\

\

\

\

\

Käy tekemässä isot kauppaostokset ilman lasta, niin kaikki on niin paljon helpmpaa eikä kellekkään tule paha mieli. Ei sulle, ei lapselle eikä "saakelin ämmällekkään"

Että jätän yksin kotiin, no ei ihan onnistu.

missäs sun mies luuhaa!?

ei sen tarvii kuule missään luuhata, kaikille ei se elämä ole yht yksinkertaista kuin sinulle ja mies käytettävissä. meillä mies on töissä kello 5.30 ilta 22. joskus myöhempäänki, kyllä siinä jäis kauppareissu meilläkin tekemättä, jos häntä aina olisin lapsenvahdiksi odottamassa.

No on sulla kans mies ja työnsä valinnu. Meillä onneks mieskin käy kaupassa töiden jälkeen, se ei ole minun heiniäni ainoastaan. Onhan tässä näitä kauppa-apulaisia kun on kuusi lasta. Hyvin sujuu lastenkin kanssa.

No voi hyvänen aika, varmaan on ihan hyvä mies vaikka työaika ei ole sitä 8-16!

missä vaiheessa kerkee olla hyvä mies / isä, jos on töissä vähintään 16,5 tuntia?

Eikös kyseessä ole viljelijäpariskunta? Mies on varmasti tilalla kiinni tuon 16 tuntia mutta eiköhän tuo ehdi käydä pirtissäkin aina silloin tällöin päivän aikana. Tuo maalaisura poikkeaa tuosta 8-16 toimistotyöstä jossa työpöydän äärestä saa poistua vain kahvi- ja ruokatauoilla....

onpas täytyny ehtiä kun on noita lapsiakin siunaantunut. ja voi sitä olla hyvä mies ja isä vaikka nyt pitkää päivää tekeekin. se yhteinen hyvä aika kun ei välttämättä mielestäni tarkoita sitä, että pitää nyhjätä koko ajan toisen kupeessa kiinni. nää työt kun ei tule tehtyä siinä kahdesassa tunnissa. ei voi aatella niin, että jaha nyt on kello kuustoisa, pistänpä ovet kiinni ja traktorit sammuksiin, kyllä sillä menolla loppuu se ruokapöydästä ja ulosottomies kolkuttelee ovella.

 

\

\

\

\

\

\

\

Käy tekemässä isot kauppaostokset ilman lasta, niin kaikki on niin paljon helpmpaa eikä kellekkään tule paha mieli. Ei sulle, ei lapselle eikä "saakelin ämmällekkään"

Että jätän yksin kotiin, no ei ihan onnistu.

missäs sun mies luuhaa!?

ei sen tarvii kuule missään luuhata, kaikille ei se elämä ole yht yksinkertaista kuin sinulle ja mies käytettävissä. meillä mies on töissä kello 5.30 ilta 22. joskus myöhempäänki, kyllä siinä jäis kauppareissu meilläkin tekemättä, jos häntä aina olisin lapsenvahdiksi odottamassa.

No on sulla kans mies ja työnsä valinnu. Meillä onneks mieskin käy kaupassa töiden jälkeen, se ei ole minun heiniäni ainoastaan. Onhan tässä näitä kauppa-apulaisia kun on kuusi lasta. Hyvin sujuu lastenkin kanssa.

No voi hyvänen aika, varmaan on ihan hyvä mies vaikka työaika ei ole sitä 8-16!

missä vaiheessa kerkee olla hyvä mies / isä, jos on töissä vähintään 16,5 tuntia?

Peesi!
On kyllä super mies jos jaksaa osallistua lasten hoitoon tämän jälkeen. Eihän se mitään, jos äiti jaksaa eikä tule marttyyriksi. Kyllähän ihminen venyy mitä huikeinpiin suorituksiin kun on pakko, itseään säästämättä. Jotkut naiset ottavat sankarin roolin itselleen, hoitamalla kaiken, valittamatta. Isä on tärkeä. Olen itse kotiäiti kuusi lasta, mutta kyllä asiat hoituu mieheltäkin vaikka on töissä 6-17.

 

\

on täällä mahdottomia 1-vuotiaita! miten se arki sujuu kun kaupassa käyminen on noin hankalaa!!!???

Ihan samaa mietin minäkin

 

\

Itse kuuden lapsen äitinä oon just samanmoinen kuin tuo "saakelin ämmä", että mua säälittää kun vanhemmat ovat aina niin kiireisiä, että ne ei kerkee pysähtyä edes hetkeksi esim. kaupassa ja ottaa syliin sitä lasta. Tämä nyt vaan tämmönen vielä ärsyttävämpi kommentti. Tais olla sulla vaan huono päivä ja ens kerralla taas sujuu! Tsemppiä!
(Jo muutaman minuutin rauhoittelu auttaa lasta ja sitten voi keksiä jotain mukavaa käteen annettavaksi, niin lapsen mielenkiinto on muualla kuin äitissä.)

Juupa juu.
Jos ei meidän poika viihdy rattaissa niin ei siinä rauhottelut auta. Todella ainut asia minkä voi tehdä on ottaa syliin, mutta kun ei siinäkään jaksa olla vaan haluaa liikkua.
Ei osaa kävellä vielä kengät jalassa, konttaamaanko pitäis laskea? Ja miten työnnän rattaita, pidän sylissä kiemurtelevaa lasta ja kerään vielä ostoksia?
Rattaisiinko alaosaan kyykkään jok`ikisen ostoksen, minulla kun tapana kantaa koria samalla kun työnnän rattaita? Korin kantaminen, lapsen kantaminen ja rattaidentyöntö kun ei ainakaan mun logiikalla onnistu mitenkään. :flower: niille joilta onnistuu...

 

\

\

on täällä mahdottomia 1-vuotiaita! miten se arki sujuu kun kaupassa käyminen on noin hankalaa!!!???

Ihan samaa mietin minäkin

Minulle ei kaupassa käynti ole yhtään hankalaa, eikä vielä ole yhenkään lapsen itku häirinny.
Joillekin se tuntuu olevan.