en oo vähään aikaan käynyt täällä kun olin akkuja lataamissa isän luona
Onhan tuon miehen kanssa tullu juteltua,viimeksi eilen...ja ihan naamatusten.päätettiin että mies muuttaa nyt tavaroinensa takasin kotiin (äidin luokse),ei nyt heti erota kuitenkaan vaan tekee ehkä hyvää asua erillään.
mies saa rauhassa nyt koota ittensä sekä miettiä tosissaan ollakko isä vai poika.
ymmärsi tehneensä väärin silloin kun mut sinne prismaan jätti.Nyt siten pelkää menettävänsä mut ja lapsen kokonaan,joka hyvinkin mahdollista jos ei tyyli muutu.
Nyt jo tuntuu heti paremmalta kun on saanut hengähtää ja olla rauhassa.
Sovittiin että käydää syömässä tai kahvilla sillontällön mutta pidetään pienesti etäisyyttä aluksi koska muutenhan mikään ei muutu.
Kauhee ikävähän tässä heti tuli mutta eroahdistusta tai jotain semmostahan se.
Katsotaan miten tästä eteenpäin.
Mun hyvän ystävän kanssa sovittiinkin jo että hän auttaa ja tulee mukaan synnytykseen jos on tarvis,hän ite ehdotti joten turvallisin mielin saan olla =)
Joku tuolla joku mainitsi "isäksi tulemisen kriisistä",tätä olen miettinyt myös itse..ja mies sen myönsikin että hänelle on jotenkin outoa ajatella itseään isänä,eli hän ei ole käsitellyt asiaa itsekseen loppuun.
Kuitenkin päätös pitää lapsi on yhdessä tehty.
jospa tämä tästä lähtis rullaamaan,jos ei niin ei.Asiat on nyt jokatapauksessa puhuttu halki (aivan kaikki),ja jos ei onnistu niin sitten ei.
Vahvaksi olen varmaankin kasvanut ajanmittaan,jotkut asiat on vaan kohdattava eikä niitä voi muuttaa.ja on mullakin ne heikot hetket
Kiitos kaikille ja yv:tä laittaneille!! :hug: