Ristiriitaisia ajatuksia

Itsellä kova vauvakuume päällä ja myös mies osoittaa lämpenemisen merkkejä. Lapsia on jo ennestään kaksi, nuorinkin jo yli kolmen. Ongelmana on ajoittain tuleva masennus, joka on ollut pahimmillaan lasten syntymien jälkeen. Molempien synnytysten jälkeen ollut myös fyysisiä ongelmia mm. verensiirrot yms. Melko nopeasti mieliala on kuitenkin jo kohentunut synnytysten jälkeen (muutamassa kuukaudessa). Ihan normaali arjessakin on välillä ollut uupumusta, mutta aina on kuitenkin arki pyörinyt, eikä lapset ole kärsineet äidin väsymyksestä/ saamattomuudesta. Nyt on tilanne ollut jo pitkään hyvä ja kovasti vauvakuume on noussut. Ajatus on mielessä päivittäin, tuntuu siltä, ettei meidän perheestä puuttuu vielä yksi. Samalla kuitenkin mietin, että jos kahden kanssa on välillä raskasta, niin ei se vauva varmasti tilannetta helpota. Miestä jarruttelee samat ajatukset. Muilla samanlaisia tuntemuksia/kokemuksia?

 

No täällä kans yks joka soutaa ja huopaa vauva-ajatuksen kanssa. Ennestään 2 lasta ja nuorimmainen meilläkin yli 3v. Lähinnä mietityttää oma ikä. Sitä alkaa olla jo sen verran että päätös pitäisi ehdä pian. 35 raja tulee pikkuhiljaa lähemmäksi ja se on itelläni se deadline, jonka jälkeen vauvatouhut saa jäädä.
Mietityttää oma jaksaminen kolmen kans, työn ja perheen yhdistäminen, ajan riittäminen kaikkeen... Ajattelen asiaa päivittäin ja monta kertaa päivässä, huoh. Kun joku vain antaisi vastauksen tähän.

 

Ihan on samat kuviot, kiva kuulla että joku muukin samassa veneessä. Mä toivon, että joku päivä se päätös vaan tulee kirkkaana mieleen ilman mitään epäilystä. Sitä odotellessa pähkäillään :/