rintojen pienennysleikkaus?

Arwen Undomiel

Aktiivinen jäsen
20.06.2007
7 059
0
36
Helsinki
Onko täällä ketään jolla olis kokemusta kyseisestä operaatiosta?
Olen 25v ja 10v jo kärsinyt pahoista niska-hartiaongelmista kaikista jumpista ja hieronnoista huolimatta.

Liivikoko 75H :ashamed:
En oikeastaan itse haluaisi pienennyttää mutta kai se on parempi vaihtoehto kuin tän hetkinen tilanne..
 
Tuli joku primitiivinen reaktio ja yritin klikata tuota pikkukuvaa, josko siitä näkis, että minkälaiset megahinkit on kyseessä, mutta eihän tuo kuva yhtään isontunut, vaihtui vain.

No mutta, takaisin asiaan. Multa on pienennetty rinnat jokunen vuosi sitten. Kuppikoko oli F, mutta kun sitä kokoa oli hankala löytää, niin tungin itseni monesti E kupin liiveihin.
Nyt on D/DD80 ja olen oikein tyytyväinen. Kyllähän tuosta aikaset arvet jäi, mutta lopputulos on siltikin paljon parempi kuin ennen leikkausta. Ja myönnettäköön, että ennen leikkausta rinnat riippuivat niin paljon, että nuo arvet ovat pieni kauneusvirhe niihin verrattuna.

Nyt on näpsäkät nisät. Niskakivut ovat taaksjäänyttä elämää, koko kehon asentoni on muuttunut terveempään suuntaan. Taisin kasvaa pituuttakin takaisin ne sentit, jotka kumara veti kasaan. Kävelnkin kuulemma eri tavalla nykyään. Ja vaatteitakin on ihana ostaa, kun ne istuvat paremmin päälle. Suosittelen lämpimästi.
 
Kiitos teille vastauksista, mua jännittää ajatuskin kun ei ole yhtään läheistä jolle olis tota tehty.
Arvet ei pelota, mullakin sen verran roikkuvat koirankorvat että mielummin sitten arvet.

Mun mielestä mun rinnat ei koskaan edes ole olleet mitenkään hervottomat, sopusuhtaiset vartaloon lähinnä mutta kaipa se on vaan tottumiskysymys.
 
Mene vain rohkeasti käymään lääkärissä ja kysele lisää aiheesta. Kirurgi sanoi, että yleisesti ottaen rintojen pienennysleikkauksessa käyneet naiset ovat olleet tyytyväisimpiä lopputulokseen.
 
Pienennysleikkaus edessä kahden viikon päästä. Nykyinen liivikoko 65-70 G tai H liivimallista riippuen. Viime jouluna päätin, että nyt riittää tää painolastin kantaminen ja marssin terveyskeskukseen. Siitä se lähti ja tässä ollaan, pääsen vieläpä leikkaukseen nopeammin kuin uskoin, kun otin peruutuspaikan vastaan. Jännittää kyllä jo nyt...
 
Pienennysleikkaus on pyörinyt mielessä jo muutaman vuoden, mutta mistä rahoitus, ja ensinnäkin mistä rohkeus varata lääkärille aika, kun on niin kauhea paniikki näyttää rintoja kenellekään.. Rintojeni kokoa minulla ei ole ollut kiinostusta tietää pitkään aikaan, kun olen niin halunnut vain unohtaa niiden olemassaolon. Koko on arvioilta 75 tai 80DD/E, suuret mölläkkeet pieneen kehooni nähden, tunnen itseni yleensä melko kömpelöksi. Kyllä on elämänlaatu pahasti kärsinyt noin 3-4 vuoden ajan, kun rintani kasvoivat liikaa. Mielessä on pyörinyt myös 10kilon painonpudotus, mutta ongelma on siinä että olen normaalipainoinen ja melko tyytyväinen muuhun kehoon, mutta rinnat pilaavat tyytyväisyyden. Olen selvästi melkosessa jamassa kun rinnat ovat vaikuttaneet jo mielenlaatuuni ja tuntuvat hallitsevan elämäni kulkua. Elämä tuntuu raskaalta raskaiden rintojen kanssa. Olen 20 ja joskus tulevaisuudessa hankin lapsia, mutta en halua odottaa sitä 10vuotta(raskauksien jälkeen) että elämäni tuntuisi paremmalta ja kevyemmältä. Minulla on melko jäykät hartiat, niska ja selkä, ja tunnen itseni jännittyneeksi pelkästään jo sen takia, että päivästä toiseen tunnen oloni epämukavaksi sekä itseni että muidenkin seurassa. Olen nuori ja menevä opiskelija, tai ainakin haluaisin olla, monesti vain käy niin että pelkästään pukeutuminenkin tuottaa tuskaa ja sitten mielummin vain haluisin vetäytyä omiin oloihini. Tällä hetkellä harkitsen terveyskeskukseen yhteydenottoa, mutta sekin jo tuntuu niin jännittävältä ja hirveältä ajatukselta, kun häpeää rintojaan. Minkälaisia kokemuksia teillä on?
 
Kuten edellisessä viestissäni laitoin, leikkaus edessä parin viikon päästä. Menin terveyskeskukseen, kerroin asiani ja lääkäri otti mitat. Ei mitään ongelmia, palvelu oli erittäin hyvää ja asiallista. Täytin kaikki Kelan asettamat kriteerit kirkkaasti, joten pääsy julkisen terveydenhuollon kautta onnistui ilman mitään ihmetyksiä. Eka käynti sairaalassa oli kesäkuussa, jossa kirurgi vielä arvioi, että täytänkö kriteerit... Ja täytin tietysti, kuten jo terveyskeskuksessa oli todettu. Sitten pääsin jonoon ja tässä ollaan! Olen 37 v. en ole synnyttänyt eikä sitä ole multa kertaakaan kukaan edes kysynyt. Eli se, että ei leikata, jos meinaa tehdä lapsia, ei pidä paikkaansa ainakaan mun kohdalla. Kaduttaa vaan se, että odotin ja kärvistelin sekä kärsin näistä mollukoista 20 vuotta! Ja samaa sanoi se kirurgi siellä sairaalassa, että mikset tullut jo aikaisemmin.
 

Yhteistyössä