Raskaus toiveissa mutta ongelmia matkassa

[maisa_]

Heipsan,
Tilanteeni on seuraavanlainen:
Olemme olleet yhdessä avomieheni kanssa noin 4 vuotta ja olemme noin kolmekymppinen pariskunta. Elämäntilanteemme on tällä hetkellä vakaa, asumme isossa unelma-asunnossa ja muutenkin asiat kunnossa. Haaveissa siintäisi vauva.
Olen ollut kerran raskaana mutta raskaus oli tuulimuna ja kävin läpi kaavinnat ja imut todella järkyttyneenä kun olin tietysti kuvitellut että minusta tulee äiti silloin. Tästä on vajaat 5 vuotta aikaa.
Olemme olleet nykyisen avomieheni kanssa jo muutaman vuoden,ainakin 2 vuotta, ilman mitään ehkäisyä mutta en ole tullut raskaaksi.
Tähän voi olla monta syytä, kuten se, että minulla on epäilty PCOS:sia vuosia sitten ja kaikki oireet täsmää vieläkin,esim. hyvin hyvin epäsäännölliset kuukautiset tai kuukautisten puuttuminen, liikakarvoitus ( leuan alle on alkanut kasvaa partaajota ajelen päivittäin ettei tule rumaa sänkeä ) ja aika ajoin naamani kukkii finneistä joita minulla ei edes murrosiässä koskaan ollut. Olen menossa myöhemmin syksyllä ultraan että lääkäri toteaa taudin tai sitten ei. Kuukautishäiriöitä on ollut vuosien varrella paljon ja nyt sitten viimeisimpänä se ettei menkkoja ollut noin 2 vuoteen ja viime kuussa lääkäri aloitti minulle Primolut n 5mg-lääkityksen. Viime kuussa jouduin syömään jopa 3 tabl./pvä tuota lääkettä ja minulle tuliniin kovat vatsakivut että piti päivystyksessä käydä kipupiikillä mutta lääkäri käski jatkamaan lääkettä. Söin tuota 10 päivää ja sitten pari päivää kuurin loputtua alkoi kai niin kutsuttu tyhjennysvuoto joka oli todella kamalan runsas ja kesti viikon. Nyt sitten aloitan taas huomenna Primolut:in mutta annoksella 0,5tablx2 päivässä. Tällä kai yritetään saada kierto käynnistymään luonnostaan tai jotain. Noista kuukautisten puuttumisista lääkäri sanoi myös että jossain vaiheessa tehdään endometrioosikoe mutat siihen en haluaisi kun kammoan tuollaisia tutkimuksia ja olen itse melko varma että minulla on ihan se PCOS.
Minulla on myös runsaasti ylipainoa ja olen saanut jo parinkuukauden aikana -14kg pois ja olen siis nyt parhaillaan dieetillä että laihtuisin lisää.
Jos PCOS diagnosoidaan niin voiko se lähteä pois eli voinko parantua siitä jos laihdun lähelle normaalipainoa? Miten raskaaksi tulo jos saan tuon diagnoosin?
Haluan vauvaa todella kovasti ja mieheni myös mutta ensin haluan laihtua.
Pitkän selostuksen jälkeen kysyisinkin että tietääkö joku täällä näistä asioista tai onko joku mahdollisesti itse kokenut samaa?
Jos vielä laihduttamisen jälkeen en vain tule raskaaksi niin miten ja minne hakeudutaan tutkimuksiin? Tutkimukset käsittävät varmaan miehenkin.
En tiedä yhtään mitään mistään hedelmöityshoidoista ym. vai koetetaanko ensin joillain pillereillä.
Olen kuitenkin jo melkein kolmekymppinen joten nyt olisi kohta jo kiire
Pääseekö kunnallisella eteenpäin näissä asioissa vai onko ainoa tie kallis yksityinen klinikka ym?
Kaunis kiitos jo etukäteen jos joku tuon tarinani jaksaa lukea ja vielä vastatakin:heart:

 

[lapseton myöskin...]

Hei! Luin äskettäin hyvä kirjan jossa ohjeita karppauksesta eli vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta. Ja toki tästä ruokavaliosta on hyötyä moneen muuhunkin asiaan. Tästä ruokavaliosta kirjan mukaan on erityisesti apua, jos on PCOS todettu ja haluaa raskautua. Sinällään tämä ruokavalio auttaa myös laihtumaan, itse en koskaan uskonut laihtuvani, mutta niin vain tammi-huhtikuussa lähti 9 kg pois... ihan vain jättämällä leivät, makaroonit ym. pois, eikä nälkää tarvinnut nähdä.

 

[maisa_]

Kiitos tiedosta =) Olen kuullut itse asiassa monelta tutulta että ovat aloittaneet tuon karppauksen mutta itse en ole oikein aiemmin innostunut. Enkä tosiaan tiennyt että olisi vaikutusta raskautumiseen jos PCOS..:O Olen nyt vähäkalorisella dieetilla jonka olen todella toimivaksi todennut itselleni mutta täytyypä tutustua karppauksen saloihin tässä pikku hiljaa ja jossain vaiheessa vaihtaa sitten tuohon. Saako udella kirjan nimeä?

 

["Anna"]

PCOS voi olla myös normaalipainoisella ihmisellä eli pelkkä laihdutus ei takaa raskautumista, mutta se parantaa raskauden mahdollisuutta. ylipaino lisää riskiä ihan raskausaikanakin. PCOS:stä ei periaatteessa parane koskaan mutta se voidaan saada hallintaa. Metformiini olisi sinulle varmaan hyvä lääke.
Kun menet seuraavaksi gynelle niin meneppä jollekkin lapsettomuuteen erikoistuneelle. Sieltä saat eniten tietoa.
Ensin tehdään perustutkimukset, hormonimääritykset, siemennesteanalyysi ja munajohtimien aukiolotutkimus. Niiden pohjalta edetään ja päätetään hoito. Joko hormoni tabletti tai pistokset, kotikonstein, inseminaatio tai jopa ivf. Riippuen paljolti mitä kokeissa selviää.
Saanko kysyä miksi annoit menkkojen olla pois 2 vuotta?
Kunnallisella pääset asioissa eteenpäin, vaikka heti. Pyydät vain lähetteen ja pääset jonoon. Toki reilu ylipaino voi olla "este" hoidoille eli lääkäri voi haluta että laihdutat ensin.
Tsemppiä laihduttamiseen

 

[maisa_]

Kiitos vastauksesta =)
Puhuin kyllä lääkärille ettei kuukautiset ole tulleet ja kerran söin tuon 2 vuoden aikana yhden Terolut-kuurin mutta lääkäri ei määrännyt enempää ja kuukautisethan loppui sitten taas siihen. Jotenkin sitten totuin siihen ettei minulla ole kuukautisia kun silloinen omalääkäri vakuutteli ettei siitä haittaa ole ja että laihduttelet vaan, kyllä ne alkaa ja jos ei ala niin sitten joskus tulevaisuudessa olisi pistänyt lähetteen jonnekin. joten, asia vaan jäi. minulta otettiin itse asiassa verikokeita noin kuukausi sitten ja kuulemma hormoneissa ei ole mitään vikaa, olivat normaalit. en tiedä mistä hormoneista oli kyse mutta jotain tähän menkattomuuten liittyvää..en sittent iedä mitä tuo merkitsee jos hormonit ovat kuulemma normaalit. ei niissä ainakaan sitten mitään vikaa ole kai :|

 

[-matilda-]

Hei! Täällä myös yksi ylipainoinen pco:lainen. Vähähiilihydraattisella painoa pudotettu n.15kg 5kk:den aikana. Toimii todella. Minulla ongelmana ollut kiertojen epäsäännöllisyys ja ovuloimattomuus, välillä kp jopa 80. Vhh:lla kierrot ovat tasaantuneet 30-34 kieppeille. Pikkukakkosta toivotaan täällä, yritystä takana n. 2vuotta. Esikoinen sai alkunsa aivan luomusti yk3, enkä silloin koko pco:sta tiennytkään. Nyt paino n.5kg vähemmän kun esikkoraskauden alkaessa. Mielialat on heitellyt viimeaikoina laidasta laitaan, välillä itseinhoa ja epätoivoa myöten. Toisaalta murehdin myös sitä että esikoisen 4v. synttärit olivat ja menivät, tahtoisimme niin saada hänelle pikkusisaruksen. Toisaalta taas olen hyvin onnellinen tuosta yhdestäkin "lottovoitosta". Toisaalta elättelen toiveita että ei se voi olla niin mahdotonta jos on yhden jo saanut. Tässä kahden vuoden aikana on kokeiltu terolutit - auttoivat kiertoa säännöllistymään mutta ilman teroja ei kierto pysyny yhtään. Clomifenit kokeiltu myös, mutta lääkityksen tehoa ei seurattu ultralla, raivostuttaa kun jälkeenpäin kuulin että ehdottomasti olisi pitänyt ultrata, mutta minkäs teet kun lääkäreihin vaan luottaa eikä asioista tiedä itse... Alkuvuonna siis karppailtu tuo -15kg, kesä on mennyt miten on, ei ole riittänyt rahkeet mihinkään ja syötyä on tullut miten sattuu. Paino ei ole onneksi noussut, mutta heti kierto pidentynyt ja ovulaatiot jääneet pois. Lomat loppui ja oli pakko ottaa itseä niskasta kiinni, eilen alkoi taas karppailu, eikait se autakun keskittyä siihen ja kunhan painoa on toiset 15kg pois nii vois alkaa jo harkitsemaan että josko sitä uskaltautuis taas gynen kanssa juttelemaan kuinka tästä eteenpäin... Kova tsemppi pitäis saada jostaki vielä että jaksaa taas keskittää ajatukset itseensä

 

[-matilda-]

Pahoittelen jos tämä tuli lapsettomuuspalstalle (melkein ensikertalainen näissä palstailuissa) sillä sitähän en todellisuudessa ole vaan sekundäärisesti lapseton. Muiden mutkien kautta eksyin kommentoimaan Pco:hon liittyen...

 

[....]

Kiitos vastauksesta =)
Puhuin kyllä lääkärille ettei kuukautiset ole tulleet ja kerran söin tuon 2 vuoden aikana yhden Terolut-kuurin mutta lääkäri ei määrännyt enempää ja kuukautisethan loppui sitten taas siihen. Jotenkin sitten totuin siihen ettei minulla ole kuukautisia kun silloinen omalääkäri vakuutteli ettei siitä haittaa ole ja että laihduttelet vaan, kyllä ne alkaa ja jos ei ala niin sitten joskus tulevaisuudessa olisi pistänyt lähetteen jonnekin. joten, asia vaan jäi. minulta otettiin itse asiassa verikokeita noin kuukausi sitten ja kuulemma hormoneissa ei ole mitään vikaa, olivat normaalit. en tiedä mistä hormoneista oli kyse mutta jotain tähän menkattomuuten liittyvää..en sittent iedä mitä tuo merkitsee jos hormonit ovat kuulemma normaalit. ei niissä ainakaan sitten mitään vikaa ole kai :|

Sinuna menisin lapsettomuuteen erikoistuneelle lääkärille, niinkuin joku jo suositteli. Ei todellakaan ole normaalia eikä hyväksi että kuukautiset on poissa vuosia. Eikä kaikki hormoniarvot voi olla kunnossa, ainakaan et ovuloi eli et edes voisi tulla nyt raskaaksi. Pyydä sieltä missä olit lääkärillä niin verikokieden tulokset ja marssi niiden kanssa lääkärille jokam ihan oikeasti tietää mistä puhuu!

 

[Dow]

Ai niin. Ja jos sinulla on varaa mennä yksityiselle gynekologille, valitse lapsettomuuden hoitoon ja/tai endokriinisiin sairauksiin erikoistunut gynekologi.

 

["joo"]

Ennen koeputkihedelmöitystä hoitona on kylläkin keinohedelmöitys eli inseminaatio. Suurimmassa osassa siis, ellei siittiöissä oli esim niin paljon vikaa/ niitä ei ola.

 

[Sennay]

Kannattaa myös varalta tutkituttaa kilpirauhasarvot, sillä kilpirauhasen vajaatoimintakin aiheuttaa kuukautishäiriöitä. Itselläni todettiin PCOS kesäkuussa, samat oireet kuin sinulla. Perään todettiin myös tuo vajis ja lääkäri sanoi, että tämä voi PCOS ohella olla syy lihomiseeni, laihtumisen vaikeuteen ja kuukautishäiriöihin.

 

[Dow]

[QUOTE="joo";24321528]Ennen koeputkihedelmöitystä hoitona on kylläkin keinohedelmöitys eli inseminaatio. Suurimmassa osassa siis, ellei siittiöissä oli esim niin paljon vikaa/ niitä ei ola.[/QUOTE]

Inseminaatiohoidossa (IUI) siittiöt siis ruiskutetaan naisen kohtuonteloon. Jotta raskaus olisi mahdollinen, ovulaation on tapahduttava ennen inseminaatiota. Koska ovulaation puuttuminen nimenomaan on tässä tapauksessa ongelmana, inseminaatio ei tule kyseeseen. Sitä käytetään lievissä spermavioissa, eikä sillä voi hoitaa ovulaation puuttumisesta johtuvaa lapsettomuutta.

Ovulaation puuttuessa täytyy käyttää lahjoitettuja munasoluja, koska pulmana on nimenomaan se, ettei nainen itse kykene niitä ovulaation stimuloimisyrityksistä huolimatta tuottamaan.

 

[Huh huh!]

Inseminaatiohoidossa (IUI) siittiöt siis ruiskutetaan naisen kohtuonteloon. Jotta raskaus olisi mahdollinen, ovulaation on tapahduttava ennen inseminaatiota. Koska ovulaation puuttuminen nimenomaan on tässä tapauksessa ongelmana, inseminaatio ei tule kyseeseen. Sitä käytetään lievissä spermavioissa, eikä sillä voi hoitaa ovulaation puuttumisesta johtuvaa lapsettomuutta.

Ovulaation puuttuessa täytyy käyttää lahjoitettuja munasoluja, koska pulmana on nimenomaan se, ettei nainen itse kykene niitä ovulaation stimuloimisyrityksistä huolimatta tuottamaan.

Tiedätkö lainkaan mistä kirjoitat vai kopioitko vain kaiken suoraan netistä?!?
Inseminaatiossa tosiaan tarvitaan ovulaatio, mutta luulitko ettei koeputkihedelmöityksessä tarvita ovulaatiota?!? Vaikka munasolu ei irtoa vapaasti, tulee sen kasvaa kypsäksi jolloin otetaan irrotuspisto jonka jälkeen tehdään punktio. Eikä alkuperäinen ole kykenemätön tuottamaan munasoluja. Lääkityksellä ne follit saadaan kasvamaan, joko tbl tai pistoshormoneilla. Ei inseminaatiota käytetän vain lievissä spermavioissa! Minulla on PCOS ja esikoinen sai alkunsa inseminaatiolla. Toinen taas koeputkihedelmöityksellä. Yhteensä on tehty 6 inseminaatiota, joista lähti 3 raskautta joista kaksi meni kesken. Minulla oli ennen esikoista kuukautiset pois 10kk. Laparoskopiassa todettiin PCOS. Tämänjälkeen kuukautiset käynnistettiin Terolutilla ja munasolua alettiin kasvattamaan Clomifenillä. Kuitenkaan tämä ei minulla auttanut vaan aloitettiin pistoshormonit inseminaatiossa, sama lääkitys koeputkihedelmöityksessä mutta isommalla annoksella.
Eikä alkuperäisen ongelma ole ovuloimattomuus vaan kuukautisten puuttuminen jonka johdosta ei ovuloi ja epäpätevä lääkäri joka ei ole asiaan puuttunut!
Eikä lahjasoluhoitoa käytetän tapauksissa joissa ovulaatio puuttuu!!

 

[Dow]

^ Suotta noin kiihdyt. Jos nainen ei kykene tuottamaan munasoluja itse, tarvitaan luovuttajamunasolu, jolloin tarvitaan koeputkihedelmöitys. (Tällä en siis viittaa ketjun aloittajaan, vaan puhun yleisesti.) Jos ovulaatio jollakin keinolla (klomifeenilla tai pistoshoidolla) saadaan aikaan, hedelmöittymistä voidaan tietysti auttaa inseminaatiolla, mikäli edelleen ovuloimisesta huolimatta on ongelmia.

 

[maisa_]

Kiitos vastauksista. Tässä yritän laihduttaa samalla ja todella ihanaa että olette jaksaneet vastailla ja olen saanut uuttakin tietoa Kysymys tuosta Laparoskopiasta? Eli mikä se on/ miten tehdään? Muistelisin että on tähystys ja minua henkilökohtaisesti pelottaa kaikki nuo tutkimukset tosi paljon. Varsinkin tähystykset ym..:ashamed:
Kilpirauhasarvoja otettiin kanssa niissä viime verikokeissa koska äidilläni on kilpirauhasen vajaatoiminta mutta itselläni kuulemma arvot normaalit. Sitten kun kysyin lääkäriltä noista hormoneista jotka oli ottanut verikokeista niin sanoi ettei niissä ollut mitään, että olivat normaalit..en sitten oikien nyt ymmärrä miten ne voi olla normaalit..Plääh. Kunhan saa tätä painoa vielä enemmän pois niin varmasti otan asian kunnolal esille lääkärissä ja vaadin päästä asiantuntijalle koska olen kuitenkin jo melkein kolmekymppinen ja haluaisin raskautua piakkoin.
Jos joku täällä tietää niin kyselisin sellaista vielä että jos joudutaan turvautumaan lääkkeisiin ym hoitoihin ( eli pelkkä laihdutus ei auta raskautumiseen ) niin kuinka suurella todennäköisyydellä yleensä nainen tulee raskaaksi ja miten nopeasti? Huh Huh- nimimerkki kirjoitti että kolme raskautta lähti inseminaatioista joista 2 meni kesken. Kuinka kauan ja monta kertaa noissa hoidoissa käydään ja onko todella kallista? Luin jostain että kun käytetään lääkkeellisiä ym. apukeinoja raskautumisessa niin kaksosraskauksien todennäköisyys on suurempi. Onkohan tämä kuinka yleistä että hoidoilla tulee kaksoset? =)

 

["Sanna"]

Kaksosriski on kohonnut, mutta esim koeputkihedelmöityksessä yleensä siirretään vain 1 alkio. Hinnat riippuvat täysin siitä missä olet hoidoissa (yksityinen, kunnallinen) ja mitä tehdään. Lääkkeet maksaa aina saman verran. Yksi koeputkihedelmöitys niin kela lääkekatto on täynnä. Mutta meillä on kaksi lasta hoidoilla ja olemme käyneet yksityisellä. Esikoista yritimme 6 vuotta, toista 2 vuotta ja rahaa paloin noin 10000€. Meissä ei kummassakaan ole mitään "vikaa" löytynyt, raskaudet alkaa helposti mutta menevät jostain syystä kesken. Ei ole mitään tarkkaa aikaa mitä hoitoihin menee, se on yksilöllistä ja riippuu tilanteesta.

Laparoskopia on tosiaankin tähystyt, sitä ei automaattisesti tehdä ellei siihen ole jotain tarvetta. Aukiolotutkimus tehdään kyllä, eli varjoainetta ruiskutetaan emättimen kautta kohtuonteloon ja kuvataan että aine tulee tuubeista ulos.

Sinun tulisi nyt soittaa sinne missä olit lääkärissä ja kysyä (vielä parempi, hae tulostettuina) mitä kokeita otettiin. Hormoniarvoja on todella monia, siis niitä on paljon, eli pelkkä hormoniarvot ovat ok ei kerro mitään. Myöskin kilpirauhasarvot voivat olla viitearvojen sisällä ja siltikin naisen olisi hyvä syödä thyroxinia, tapauskohtaista.
Sinulle on jo moni kirjoittanut, että mene lapsettomuuteen erikoistuneelle lääkärille. Käynti maksaa noin 100€. Saat vastauksen kysymyksiisi, ultrataan ja lääkäri sanoo sinulle miten homma etenee. Ota mukaan tulostettuina labrat jotka sinulla on nyt otettu. Lääkäri osaa sanoa niistä sinulle ja kertoa myös mitä pitäisi vielä tutkia. Turha on täältä kysyä apua, koska kroppasi on selvästi sekaisin. Tuskinpa kuukautiset palaa ilman lääkitystä, vaikka laihtuisit kuinka.
tsemppiä jatkoon!

 

[Kerttu-Kaisa]

^ Suotta noin kiihdyt. Jos nainen ei kykene tuottamaan munasoluja itse, tarvitaan luovuttajamunasolu, jolloin tarvitaan koeputkihedelmöitys. Jos ovulaatio jollakin keinolla (klomifeenilla tai pistoshoidolla) saadaan aikaan, hedelmöittymistä voidaan tietysti auttaa inseminaatiolla, mikäli edelleen ovuloimisesta huolimatta on ongelmia.

Tiedätkö kuinka harvinaista on ettei nainen ovuloisi lainkaan? Ei edes lääkkeillä. Se on todella harvinaista ja yleensä lahjasoluhoitoja käytetään koska munasolut ovat huonolaatuisia tai eivät sisällä lainkaan sukusoluja.
Hienoa, että kirjoitit faktaakin, mutta osa on kaukan faktasta. Toivottavasti ap ei niellyt sinun kirjoitustasi siitä että seuraava vaihe olisi ivf...

 

[Dow]

On harvinaista, ettei ovulaatiota saada stimulaatiohoidoista huolimatta aikaiseksi. Mikäli tarkemmat luvut ja prosenttiosuudet kiinnostavat sinua, sinun kannattaa kysellä niitä gynekologiltasi. Pcos-potilaat saavat useimmiten avun ovulaation stimuloimisesta. (Munasolu on muuten yhtä kuin naisen sukusolu.)

Muokkasin ensimmäisen viestini viimeistä kappaletta, koska se oli selvästi liian suoraviivaisesti muotoiltu ja herätti tätä voimakasta pahennusta. Yleisestä mielenkiinnosta tarkistin, miten asia on Lääkärin käsikirjassa ilmaistu, tässä suora lainaus pcos-luvusta: "Ellei raskautta saada aikaan ovulaation induktiolla, harkitaan koeputkihedelmöitystä." Muutoinkin ensimmäinen viestini vastasi sisällöllisesti Lääkärin käsikirjan tietoa aiheesta. Olet siis väärässä arvellessasi, että kirjoittamani oli "kaukana faktasta". Totta kai jokaista meistä hoidetaan yksilöllisen tilanteemme mukaisesti, eikä suoraviivaisesti minkään käsikirjan ohjeita noudattaen. Minun pyrkimykseni oli kertoa yleisellä tasolla yleisimmistä hoitotavoista.


On joka tapauksessa ikävää, että kirjoitukseni aiheutti sinulle mielipahaa. Tasapuolisuuden nimissä niin aiheuttivat sinunkin kirjoituksesi minulle. En tiedä, miksi koit tarvetta reagoida tekstiini niin hyökkäävästi ja miksi sinun piti kirjoittaa niin ikävään sävyyn. Joka tapauksessa minulle tuli tästä ketjusta paha mieli, eikä minua enää ollenkaan huvita jatkaa lyhyttä visiittiäni tällä foorumilla. Luovun suosiolla kauniista ajatuksesta täältä saatavasta vertaistuesta tässä tylsässä tilanteessa, jossa itsekin olen.

edit. kirjoitusvirhe

 

[Kätilön näkökulma]

On harvinaista, ettei ovulaatiota saada stimulaatiohoidoista huolimatta aikaiseksi. Mikäli tarkemmat luvut ja prosenttiosuudet kiinnostavat sinua, sinun kannattaa kysellä niitä gynekologiltasi. Pcos-potilaat saavat useimmiten avun ovulaation stimuloimisesta. (Munasolu on muuten yhtä kuin naisen sukusolu.)

Muokkasin ensimmäisen viestini viimeistä kappaletta, koska se oli selvästi liian suoraviivaisesti muotoiltu ja herätti tätä voimakasta pahennusta. Yleisestä mielenkiinnosta tarkistin, miten asia on Lääkärin käsikirjassa ilmaistu, tässä suora lainaus pcos-luvusta: "Ellei raskautta saada aikaan ovulaation induktiolla, harkitaan koeputkihedelmöitystä." Muutoinkin ensimmäinen viestini vastasi sisällöllisesti Lääkärin käsikirjan tietoa aiheesta. Olet siis väärässä arvellessasi, että kirjoittamani oli "kaukana faktasta". Totta kai jokaista meistä hoidetaan yksilöllisen tilanteemme mukaisesti, eikä suoraviivaisesti minkään käsikirjan ohjeita noudattaen. Minun pyrkimykseni oli kertoa yleisellä tasolla yleisimmistä hoitotavoista.


On joka tapauksessa ikävää, että kirjoitukseni aiheutti sinulle mielipahaa. Tasapuolisuuden nimissä niin aiheuttivat sinunkin kirjoituksesi minulle. En tiedä, miksi koit tarvetta reagoida tekstiini niin hyökkäävästi ja miksi sinun piti kirjoittaa niin ikävään sävyyn. Joka tapauksessa minulle tuli tästä ketjusta paha mieli, eikä minua enää ollenkaan huvita jatkaa lyhyttä visiittiäni tällä foorumilla. Luovun suosiolla kauniista ajatuksesta täältä saatavasta vertaistuesta tässä tylsässä tilanteessa, jossa itsekin olen.

edit. kirjoitusvirhe

Munasolu ei ole yhtä kuin sukusolu. Voi irrtota mysö munasolu (oikeasti folli) jonka sisällä ei ole lainkaan sukusoluja. Joillai voi puuttua kokonaan sukusolu ja siltikin ovuloi normalaisti mutta tietenkään raskaus ei ole mahdollinen.
Sinun ehkä pitäisi niitä prosenttilukuja tutkia. Kirjoitat kovin tietävästi, vaikka tietosi on väärää. Se, että lukee lääkärin käsikirjasta ei tarkoita että ymmärrät lukemasi oikein. Ovulaation induktiokin on jo itsessään laaja käsite. Hoito tosiaankin räätälöidään jokaisen tarpeiden mukaan. Ovulaation induktio voidaan toteuttaa useammalla tavalla ja siihen voidaan yhdistää myös hoitoja. Toki, jos iui on tulokseton niin sitten ivf voisi olla seuraava vaihtoehto. Kirjoitit kuitenkin, että jos ei ovuloi niin hoitona on suoraan ivf. Tämähän ei pidä paikkaansa. Alkuperäisen tapauksessa ei voida puhua ettei hän ovuloi siinä mielessä mitä sinä tarkoitit. Hän ei ovuloi tällä hetkellä, mutta se ei tarkoita etteikö tilanne voisi korjautua. Moni PCO/ PCOS potilaista raskautuu ilman apuja tai "kevyillä" hoidoilla, moni on myös täysin tietämätön koko "sairaudestaan". Hoidon valintaan vaikuttaa myös moni muukin asia kuin naisen terveys. Täytyy ottaa huomioon muutkin lapsettomuutta aiheuttavat asiat. Minä työskentelen naistentautien osastolla, tiedän mistä puhun. Lääkärin käsikirjaa ei kannata lukea ilman koulutusta. Ihan jo siksi, että tieto lisää tuskaa. Myöskin kannattaa ottaa huomioon miltä vuodelta painettu teos on. Vielä sekin, että PCO ja PCOS ovat kaksi eri asiaa.

Ei sinun kannata lopettaa palstailua vain siksi, että koet yhden kirjoituksen loukanneen sinua. Jatkossa sinun kannattaa miettiä ennen kuin alat tietävästi toisia neuvomaan.

 

[Dow]

No voihan hyvänen aika! :O En ymmärrä, miksi ihmeessä minun kirjoitukseni oli "tietäväistä toisten neuvomista" sen enempää kuin jokin muu kommentti aiemmin tässä ketjussa tai ylipäätään kommentit täällä foorumilla? Miksen saisi kirjoittaa tänne omia kokemuksiani, lukemiani ja saamiani ohjeita ja tietoja siinä missä kuka tahansa muukin? Esim. tässä ketjussahan joku on suoranaisesti jo ehdottanut ketjun aloittajalle todennäköisesti sopivaa lääkettäkin - mitä ilmeisimmin ilman mitään alan koulutusta tai aloittajan terveyshistorian tuntemusta - ilman että kukaan on puuttunut asiaan. En totisesti tajua, miksi minä sitten aiheutin niin suuren ongelman. Ehkä ongelmana on kirjoitustyylini. Selkeästi ilmaisen itseäni eri tavalla kuin olisi tarkoitus ja varmaan myös jätän liikaa vastuuta lukijalle. Varmaa mua ois helpompi ymmärtää ja mä oisin täski topicis ärsyttäny vähemmä jos mä kirjottasin jotenki vähän eritaval tai sillee ja sit viel oisin muistanu aina joka viestis sanoo et muista nyt varmasti et en mä kyl oikeest tiiä näist jutuist tai et tää on siis se miten mä oon ymmärtänyt sen, tälläst mun gynekologi sano mut tietty kaikil on sillee kuitenkin eri tavoin nää jutskat ja kandee kuitenki viel kysyy omalt lääkäriltä ettei välttis kande aatella, et mä täs viestis oisin kertonu kattavasti kaikist mahollisist hoitopoluist?

Jotenkin arviointini meni ihan pieleen, kun kirjoitin tähän ketjuun alun perin. Tarkoitukseni ei millään muotoa ollut pahoittaa kenenkään mieltä. Niinpä palasin nyt vielä poistamaan ensimmäisen viestini, niin voin sitten jäädä näistä keskusteluista pois. Toivottavasti nyt helpottaa. Samalla toivotan kyllä vielä kovasti onnea ja jaksamista kaikille omissa tilanteissaan!

 

[maisa_]

Käyn taas päivittämässä kuulumisiani tänne eli söin tuota Primolut n 5mg siis ekassa Primo-avusteisessa kierrossa 3 tabl./pvä ja kuukautiset tuli 3 päivä kuurin lopetuksesta. Nyt on toinen Primolut-kierto menossa ja söin taas lääkärin ohjeen mukaisesti Primolut n 5mg mutta tällä kertaa 0,5tabl. x 2/pvä. Nyt on kuurin lopettamisesta taas 3 päivää kulunut mutta menkkoja ei näy missään ja ahdistaa. Onko muille käynyt niin että kun annostusta on laskettu niin menkat ei tulekaan? Ehkä hätäilen ( kierto kestänyt tänään tasan 28 päivää ) mutta ajattelin että kuukautiset alkaisivat vähän niinkuin kellontarkkuudella tai jotain :headwall:
Nyt ei ole ollut edes mitään kipuja kuten ekassa Primolut-kierrossa kun söin isolla annostuksella niin luulin välillä että oksennan kivusta mutta nyt ei mitään. Tai, no, pieniä sellaisia nopeita "viiltoja" on alamahassa välillä tuntunut mutta niitä ei voi periaatteessa kivuiksi sanoa. Tosi väsynyt olen ollut mutta olen yrittänyt silti liikkua edes vähän ulkona. Laihdutus tuntuu olevan vähän vastatuulessa mutta yritän ottaa taas huomen aamulla tiukasti itseäni niskasta kiinni, lihonut en tosin ole mutta en laihtunutkaan..
Primolut:in ohjeissa lukee että normaalisti kuukautisten tai siis tyhjennysvuodon pitäisi alkaa 2-4- päivässä kuurin loputtua mutta jotenkin ei tunnu yhtään että ne nyt alkaisi. ei tosiaan ole mitään pms-vaivoja tai mitään :|
vähän nyt pelottaa et kerkesin "iloita" yhdessä kierrossa kun vuoto tuli ja loppui ajallaan mutta taasko nyt käy niin ettei vuoto alakaan..milloinkohan kannattaa soitella lääkärille jos vuoto ei nyt ala vaikka juuri Primo-kuurin söin.. Plääh ja voih..:|

 

["..."]

Mulla on vuoto alkanut vasta 7pv kuurin loppumisesta. Kyllä lääkäriin kannattaa soittaa jos ei viikon kuluttua ole merkkiäkään vuodosta. Sieltä kyllä kehoitetaan tekemään raskaustesti.

 

[maisa_]

Kiitos vastauksesta jospa sitten odottelen sen viikon..tuli vaan niin kova ahdistus kun viimeksi alkoi vuoto tämän saman 3 päivän päästä ja kun ei ole ollut 2 vuoteen menkkoja niin tuli pelko että taas käy kuten ennenkin..