Raskaus ja miehen haluttomuus

Heh, täällä on erinäisissä keskusteluissa sivuttu raskausajan haluttomuutta ja meillä on tuo ongelma ihan toisinpäin. Itsellä haluja riittäisi, mutta mies ei vaan voi harrastaa seksiä, kun vauva on masussa. Siis kyllähän hänelläkin haluja olisi, mutta hänen ajatuksissaan "se" on nyt vauvalle varattu paikka ja "sinne" pökkiminen on kuin lapseensa sekaantuisi, mitä hän ei tietenkään halua. Huoh!

Mies siis itsekin kärsii kovasti tästä seksittömyydestä ja kiroaa, että pitikö taas tähän vuoden selibaattiin ryhtyä (vaikka vauva on kovasti toivottu hänenkin osaltaan). Esikoisen kohdalla oli sama juttu, ja kestikin 4 vuotta ennenkuin mies suostui pikkukakkoseen... Kolmatta on kuulemma turha haaveillakaan, kun ei enää halua samaa rumbaa uudestaan. :headwall:

Ja siis tokihan tarjoilen seksiä muilla keinoin, mutta ei se kuulemma ole sama juttu. Ja itse jään sitten ihan ilman, eihän sinnepäinkään voi koskea, kun vauva on siellä... Aargh! :headwall:

Onko kohtalotovereita? Onko joku ehkä saanut miehensä järkipuheilla tai jollain kikkaviitosella muuttamaan mielensä? Oon yrittänyt selvittää, että kyllä kaikki muut sekstailee ihan normaalisti, vaikka vauva onkin kyydissä, eikä se muita kuulemma haittaa yhtään. Ja nyt en sitten kaipaa semmoisia vastauksia, joissa ylistetään, kuinka upeaa seksi on raskausaikana ja kuinka mies on himokas, tämä tilanne ketuttaa ihan tarpeeksi ilman kuittailujakin...

 

Itsellä ei ole kokemusta,mutta voin kuvitella kuinka harmillista se on. Onko raskautesi miten pitkällä?Vois olla hyvä jos saisit miehen vaikka puhumaan asiasta jonkun muun miehen kanssa jolla on kokemusta asiasta. Eihän se vauva siitä mitenkään vaurioidu eikä sitä ees tunne seksin aikana,ainakaan meillä mies ei oo ikinä sanonu et tuntisi!
Jos miehes suostuisi edes kokeilemaan niin saattaisi yllättyä,että se "vika" onkin vaan omassa päässä.

Toivottavasti saat miehesi pään kääntymään! :hug:

 

Voisit kertoa miehelle tälläisien asian että kun tuleva äiti nauttii niin samat endorfiinit ( vai mitä ne nyt olikaan) välittyy vauvaankin niin että naisen nauttiminen on myös vauvan onni. Meillä on asentoa vaihdettu niin että mies on polvillaan sängyn vieressä ja minä makaan pylly sängyn reunalla niin ei paina masua. Huomasin nimittäin että mies oli tosi varovainen kun oli norm päällä. Kokeilkaa, ehkä hän yhden kerran jälkeen uskaltautuu uudelleenkin.

Hormonihirviö 19+2

 

Kiitokset kovasti sympatioista! Ollaan vajaassa puolessa välissä raskautta ja kaksi kertaa olen saanut hänet raskausaikana houkuteltua petipuuhiin. Nyt ei enää mikään houkuttelu auta. Vauva ei siis vielä ole niin iso, että voisi mitenkään tuntua, mutta kuulemma hänen olemassaolonsa häiritsee ja on homman aikana koko ajan mielessä. Sen voisinkin ymmärtää, että ihan loppuvaiheessa kun vauvan pää on jo kookospähkinänä jalkovälissä, niin ei tekisi mieli pamputtaa vauvaa päähän , mutta nytkin siis jo pelkkä ajatus kyytiläisestä on seksin kannalta lamauttava. Suosikkiasentonsa olisi vielä pepun takaa, joten kasvava maha ei edes näkyisi tai tuntuisi miehelle ollenkaan. Mutta täytyy vielä yrittää tuota endorfiini-juttua, jos se yhtään auttaisi... Ja lisääkin vinkkejä otetaan vastaan!

 

meillä mies arasteli ekassa raskaudessa varsinkin loppuvaiheessa.oikein pelkäsi mun mahaa..pelkäsi just sitä että vauvaan sattuu.oli aika tuskaa kun itsellä halut oli kovat ja mies ei antanut..ymmärsin kyllä periaatteessa miestä ettei seksi muhkean naisen kanssa ollut helppoa.välillä se oli jopa koomista kun ei meinannut taipua mihinkään suuntaan.

nyt ei ole ainakaan vielä ollut ongelmaa.kokeillaan eri asentoja ja mies kyllä nauttii kun ei mammaa tarvii paljoa houkutella.

mun mielestä ei ole kiva että vaan toinen saa nautiskella.meillä joko molemmat saa tai ei kumpikaan.

sympatiat täältä

 

Sama se on kuule täälläkin et ole ainoa. Mun mies on kanssa sanonu että sen mielestä seksi tuntuu jotenkin pervolta nyt kun olen raskaana. Ihan kun lapsi olisi petipuuhissa mukana. Mä olin kanssa alussa huolissani miten mies jaksaa olla ilman niin pitkän ja pahoillani siitä etten saa häntä tyydytettyä. Nyt loppusuoralla ollaan ja seksi ollaan korvattu läheisyydellä ja muulla hyväilyllä. Molemmat ollaan välillä ihan puutteessa :kieh: mutta asia korjaantunee ja normalisoituu kyllä.
Kannattaa luottaa toiseen ja antaa aikaa, ei se suhde siitä huonone.
Mäkin muistelen aina tiukan paikan tullen että meidän seksielämä on kyllä sen arvoista että antaa sen ajan taas koittaa kun on sen aika, ollaan sitten senkin edestä mistä nyt ollaan pidättäydytty.

 

Moi! Tiedän miten tylsää tuo miehen haluttomuus on. Itelle tuo kuvio on tuttu esikoisen odotusajalta. Poikkeamana se että itse olisin kaivannut seksiä monta kertaa enemmän kuin enne raskautta. Luulen että johtui jostain hormoneista mutta näin ihan hurjia seksiunia ja päädyin ajattelemaan tosi vinoja juttuja muista miehistä... huh huh! Mies ei tosiaan minuun harjan varrellakaan koskenut 10 kuukauteen ja se oli kamalaa kun itse oli koko ajan valmiina. Ei juurikaan mitään vaihtoehtoisia keinoja osattu etsiä. Synnytyksen jälkeen ei sitten enää minuakaan huvittanut ja vähitellen saatiin lapsen kasvaessa taas sekin puoli heräämään. Seksi muuttuikin läheisemmäksi ja nautinnollisemmaksi ja sille tulee varattua enemmän aikaa nykyään. Olemme myös avoimempia asiasta ja 10 vuoden parisuhteen jälkeen on opittu paljon toisesta uutta. Nyt odotan toista lastamme 23. viikolla ja tämä raskaus ei ole herättänyt minussa mitään himoja. Seksi on jatkunut rauhakseltaan edelleen joten mieskin taitaa olla päässyt esteidensä yli... Tsemppiä teille! Antakaa aikaa toisillenne ja luota siihen että asiat hiljalleen palaavat ennaleen...

 

Täällä kanssa yksi, joka lukeutuu joukkoon. Mieheni sanoi jo, kun lasta suunnittelimme ettei pysty yhdyntään raskauden aikana. Häntä inhottaa minun fyysinen muuttuminen ja se vaikuttaa hänen haluihinsa. Kohta synnytän esikoiseni ja 9 kuukautta selibaattia on takana. Välillä on tehnyt tiukkaa, kun minä olen aina ollut paljon aktiivisempi seksuaalisesti kuin mieheni. Kaikesta huolimatta on mieheni sanonut minun olevan seksikkäin tuntemansa raskaana oleva nainen, joka tuntui ihan kivalta. Myös hellittelyt ovat vähentyneet paljon meidän välillämme.
Nyt tietenkin jännittää miten seksielämä lähtee käyntiin synnytyksen jälkeen. Mutta voimia sinne...rakastaa toisianne kaikesta huolimatta!

 

Onpa ihanaa huomata, ettei olla yksin tämän ongelman kanssa! Koitetaan joo kaikki jaksella, meilläkin sitten imetyksen (silloin oli mun vuoroni olla haluton...) päätyttyä alkoi uusi kukoistuskausi, joka sitten katkesi tähän raskauteen. Mutta onhan se palkintokin kyllä ihana, itselleni tämä puutteessa eläminen on pientä verrattuna oman lapsen sitten tuomaan ilon ja onnen määrään. :heart: Harmittaa vaan, kun mies on puutteissaan aika kärttyisä ja hermo on kireällä ja tosiaan vannoo, että lapsiluku on nyt sitten täynnä, kolmatta kertaa ei enää lähde tähän piinaan. :/