Raskauden keskeytys Downin syndrooman vuoksi

Onhan se hieno jeesustella, että synnyttäisi ja kasvattaisi vammaisen lapsen ilomielin, kun ei ole koskaan nähnyt, mitä se arki vaikeasti vammaisen lapsen kanssa on.

Tottakai sitä lasta rakastaisi, mutta onko sen lapsen tosiaan velvollisuus syntyä maailmaan vain siksi. että äiti ei halua antaa armon käydä oikeudesta? Velvollisuus elää kuitenkin koko elämä autettavana ja "kakkosluokan kansalaisena".

 

Miten joku kehtaa abortoida sikiön, jolla on Downin syndrooma? Mikä perustelu se on raskauden keskeytykselle?

Olen ihmetellyt kun keskustelupalstoilla osuu useinkin vastaan naisia, jotka ovat monasti yrittäneet lasta ja sitten kun on tärpännyt ja vauva onkin osoittautunut Down-lapseksi niin sitten oonkin menty keskeytykseen. Sitten tulevaisuudessa puhutaan lapsesta Enkelilapsena ja oi voi.

Rankkaahan se on, mutta jo nyt on helvetti, että ensin halutaan lasta vaikka kuinka, mutta sitten ensimmäisen vastoinkäymisen kohdalla luovutetaan.

Niin, että jos olet kärsinyt lapsettomuudesta, sulla ei sit olekaan enää oikeutta tehdä tätä "valintaa", mikä tuosta vaan kiksauttamalla raskaaksi tulleilla on ? Huhhuh :/

 

Kaveriltani on kuollut vammainen pikkuveli. Olisittepa nähneet miten hän suuttui lukion uskonnontunnilla, kun uskovaiset jeesustelivat että 'jokainen lapsi on lahja'. Se paskan jauhaminen todella ON helppoa, kun ei ole mitään käsitystä millaista elämää vammaisen lapsen perhe ja lapsi itse elävät.

 

silloin kun oma lapseni syntyi vaikeasti sairaana, juttelin erään lääkärin kanssa. Hän kertoi, että puolet niistä jotka saavat tietää odottavansa down lasta, päätyvät aborttiin. Ne downin ihmisit joita me kanssa ihmiset yleensä tapaamme ovat lievästi kehitysvammaisia, niitä iloisia ja toimintakykyisiä ihmisiä. Osa kuolee ennen ensimmäistä elinvuottaa, sydänvika, leukemiat yms, kehityshäiriöt johtavat heillä kuolemaan.

 

Miten joku kehtaa abortoida sikiön, jolla on Downin syndrooma? Mikä perustelu se on raskauden keskeytykselle?

Olen ihmetellyt kun keskustelupalstoilla osuu useinkin vastaan naisia, jotka ovat monasti yrittäneet lasta ja sitten kun on tärpännyt ja vauva onkin osoittautunut Down-lapseksi niin sitten oonkin menty keskeytykseen. Sitten tulevaisuudessa puhutaan lapsesta Enkelilapsena ja oi voi.

Rankkaahan se on, mutta jo nyt on helvetti, että ensin halutaan lasta vaikka kuinka, mutta sitten ensimmäisen vastoinkäymisen kohdalla luovutetaan.

Niin, että jos olet kärsinyt lapsettomuudesta, sulla ei sit olekaan enää oikeutta tehdä tätä "valintaa", mikä tuosta vaan kiksauttamalla raskaaksi tulleilla on ? Huhhuh :/

Missä sanottiin, että kerran kiksauttaneilla olisi sen suurempi oikeus?

alottaja tuskin on kyllä miettinyt asiaansa läpi että mihin sudenpesään tälläsen alotuksen tyrkkää

 

Miten joku kehtaa abortoida sikiön, jolla on Downin syndrooma? Mikä perustelu se on raskauden keskeytykselle?

Olen ihmetellyt kun keskustelupalstoilla osuu useinkin vastaan naisia, jotka ovat monasti yrittäneet lasta ja sitten kun on tärpännyt ja vauva onkin osoittautunut Down-lapseksi niin sitten oonkin menty keskeytykseen. Sitten tulevaisuudessa puhutaan lapsesta Enkelilapsena ja oi voi.

Rankkaahan se on, mutta jo nyt on helvetti, että ensin halutaan lasta vaikka kuinka, mutta sitten ensimmäisen vastoinkäymisen kohdalla luovutetaan.

Niin, että jos olet kärsinyt lapsettomuudesta, sulla ei sit olekaan enää oikeutta tehdä tätä "valintaa", mikä tuosta vaan kiksauttamalla raskaaksi tulleilla on ? Huhhuh :/

Missä sanottiin, että kerran kiksauttaneilla olisi sen suurempi oikeus?

alottaja tuskin on kyllä miettinyt asiaansa läpi että mihin sudenpesään tälläsen alotuksen tyrkkää

Ja missä mä sanoin, että KERRAN??

 

Miten joku kehtaa abortoida sikiön, jolla on Downin syndrooma? Mikä perustelu se on raskauden keskeytykselle?

Ei ole olemassakaan "pelkkää downia". Huomaa, ettet ole joutunut asian kanssa kasvotusten ja et tiedä faktoista mitään. Tämän on jokaisen oma asia.

 

Surullista lukea joitain tekstejä.. Vaikka en kovin uskonnollinen ihminen ole, silti sitämieltä että jokainen lapsi on lahja ihmiselle, ja jumala antaa ihmiselle sen minkä hän jaksaa kantaa :heart: Aamen.

Jumala on myös tehnyt ihmisestä niin viisaan että on antanut lääketieteen kehittyä. Hyväksynet kuitenkin itselläsi elinsiirron yms?

Hmm.. Nyt en oikein hoksaa miten elinsiirto tähän liittyy. Kyllä, jos voin ihmisen hengen pelastaa omalla elimelläni, sen hänelle suon.

Jos sulle on annettu surkea elin joka tarvitsee päivitystä niin varmaan Jumalan tahdon mukaisesti hyväksyt kuoleman.

 

Miten joku kehtaa abortoida sikiön, jolla on Downin syndrooma? Mikä perustelu se on raskauden keskeytykselle?

Olen ihmetellyt kun keskustelupalstoilla osuu useinkin vastaan naisia, jotka ovat monasti yrittäneet lasta ja sitten kun on tärpännyt ja vauva onkin osoittautunut Down-lapseksi niin sitten oonkin menty keskeytykseen. Sitten tulevaisuudessa puhutaan lapsesta Enkelilapsena ja oi voi.

Rankkaahan se on, mutta jo nyt on helvetti, että ensin halutaan lasta vaikka kuinka, mutta sitten ensimmäisen vastoinkäymisen kohdalla luovutetaan.

Minusta Enkelilapsi on vain kuollut lapsi, ei tapettu.
Tyhmää tehdä abortti ja sitten alkaa puhua Enkelilapsesta.

 

Luin juuri Kari Honkasen kirjan Oikeus elää - isän raskauspäiväkirja.
Perheeseen odotettiin down-lasta ja päättivät pitää lapsen ja nyt tuo lapsi on aivan ihana 5-vuotias poika, oikea päivänpaiste. Tänään viimeksi hänet näin.

 

Miten joku kehtaa abortoida sikiön, jolla on Downin syndrooma? Mikä perustelu se on raskauden keskeytykselle?

Olen ihmetellyt kun keskustelupalstoilla osuu useinkin vastaan naisia, jotka ovat monasti yrittäneet lasta ja sitten kun on tärpännyt ja vauva onkin osoittautunut Down-lapseksi niin sitten oonkin menty keskeytykseen. Sitten tulevaisuudessa puhutaan lapsesta Enkelilapsena ja oi voi.

Rankkaahan se on, mutta jo nyt on helvetti, että ensin halutaan lasta vaikka kuinka, mutta sitten ensimmäisen vastoinkäymisen kohdalla luovutetaan.

Minusta Enkelilapsi on vain kuollut lapsi, ei tapettu.
Tyhmää tehdä abortti ja sitten alkaa puhua Enkelilapsesta.

Mikäs sinä olet sitä määrittelemään? Ei ole tullut mieleesi, että raskaudenkeskeytys on varmasti elämän kauheimpia päätöksiä?

 

Miten joku kehtaa abortoida sikiön, jolla on Downin syndrooma? Mikä perustelu se on raskauden keskeytykselle?

Olen ihmetellyt kun keskustelupalstoilla osuu useinkin vastaan naisia, jotka ovat monasti yrittäneet lasta ja sitten kun on tärpännyt ja vauva onkin osoittautunut Down-lapseksi niin sitten oonkin menty keskeytykseen. Sitten tulevaisuudessa puhutaan lapsesta Enkelilapsena ja oi voi.

Rankkaahan se on, mutta jo nyt on helvetti, että ensin halutaan lasta vaikka kuinka, mutta sitten ensimmäisen vastoinkäymisen kohdalla luovutetaan.

Minusta Enkelilapsi on vain kuollut lapsi, ei tapettu.
Tyhmää tehdä abortti ja sitten alkaa puhua Enkelilapsesta.

Mikäs sinä olet sitä määrittelemään? Ei ole tullut mieleesi, että raskaudenkeskeytys on varmasti elämän kauheimpia päätöksiä?

Se on kato niin helppo puhua siihen saakka kun ei oo sitä omaa kokemusta. Pätee asiaan kuin asiaan.

 

Miksi Down-lapsista sanotaan aina että he ovat maailman ihanimpia ja päivänsäteitä ja aina iloisella päällä yms? Onko se vain muiden tapa kehua lasta ja taas vanhempien tapa koittaa perustella itselleen kuinka ihana lapsi hän on vaikka onkin vammainen?

 

Se on kato niin helppo puhua siihen saakka kun ei oo sitä omaa kokemusta. Pätee asiaan kuin asiaan.

Tosi surullista että joku jaksaa tuomita. Ainakin minulta irtoaa kaikki sympatiat ihmisille, jotka ovat tuon kamalan hirveän päätöksen joutuneet tekemään.


:hug:

 

Kyllähän suomessa tehdään abortteja paljon heppoisemmistakin syistä, kuin downin takia. Onko sitten oikein abortoida lapsi, vaikkapa siksi, että äidin opiskelut kesken tai että ajankohta ei ole sopiva??? Ei nekään mun mielestä ole mitään kovin päteviä perusteluja. En ketään lähde tuomitsemaan. Mielestäni jokaisella lapsella niin down kuin terveilläkin on oikeus elämään. Aborttia tulee käyttää vain ääritapauksissa (lapsi kuolemansairas (menehtyisi heti syntymään), äiti vakavasti sairas tai raiskauksesta seurannut raskautuminen). Mutta kuten sanoin en kuitenkaan voi ruveta ihmisiä tuomitsemaan.

 

Surullista lukea joitain tekstejä.. Vaikka en kovin uskonnollinen ihminen ole, silti sitämieltä että jokainen lapsi on lahja ihmiselle, ja jumala antaa ihmiselle sen minkä hän jaksaa kantaa :heart: Aamen.

Jumala on myös tehnyt ihmisestä niin viisaan että on antanut lääketieteen kehittyä. Hyväksynet kuitenkin itselläsi elinsiirron yms?

Hmm.. Nyt en oikein hoksaa miten elinsiirto tähän liittyy. Kyllä, jos voin ihmisen hengen pelastaa omalla elimelläni, sen hänelle suon.

Jos sulle on annettu surkea elin joka tarvitsee päivitystä niin varmaan Jumalan tahdon mukaisesti hyväksyt kuoleman.

Ei, tarkoitan sitä että jumala on siis antanut jokaiselle ihmiselle lapsen kenelle hän on sen suonut. Se, mitä tapahtuu sitten elämällä on jokaisen päätettävissä. Olisihan maailma hyvä paikka asua jos Eeva ei olis haukannut omenaa.. Elikkäs se että maailmassa pahaa tapahtuu, on jokaisen ihmisen päätettävissä omalla järjellään. Tosi epäselvää, mutta en tiedä käykö tästä ilmi mitä tarkoitan.

 

Itse en tällä taustalla tekisi. Ainoa kriteeri on, että lapsi olisi ELÄVÄ (minulla takana km:ja).
Mutta en kritisoi toisin päättäneitä.

 

Kyllähän suomessa tehdään abortteja paljon heppoisemmistakin syistä, kuin downin takia. Onko sitten oikein abortoida lapsi, vaikkapa siksi, että äidin opiskelut kesken tai että ajankohta ei ole sopiva??? Ei nekään mun mielestä ole mitään kovin päteviä perusteluja. En ketään lähde tuomitsemaan. Mielestäni jokaisella lapsella niin down kuin terveilläkin on oikeus elämään. Aborttia tulee käyttää vain ääritapauksissa (lapsi kuolemansairas (menehtyisi heti syntymään), äiti vakavasti sairas tai raiskauksesta seurannut raskautuminen). Mutta kuten sanoin en kuitenkaan voi ruveta ihmisiä tuomitsemaan.

Vaan vois monne sosiaalisinkin syin abortoidun lapsen elämä olla kaikkea muuta ku elämisen arvosta, jos niiden äidit pakotettas synnyttään.

 

Miten joku kehtaa abortoida sikiön, jolla on Downin syndrooma? Mikä perustelu se on raskauden keskeytykselle?

Olen ihmetellyt kun keskustelupalstoilla osuu useinkin vastaan naisia, jotka ovat monasti yrittäneet lasta ja sitten kun on tärpännyt ja vauva onkin osoittautunut Down-lapseksi niin sitten oonkin menty keskeytykseen. Sitten tulevaisuudessa puhutaan lapsesta Enkelilapsena ja oi voi.

Rankkaahan se on, mutta jo nyt on helvetti, että ensin halutaan lasta vaikka kuinka, mutta sitten ensimmäisen vastoinkäymisen kohdalla luovutetaan.

Minusta Enkelilapsi on vain kuollut lapsi, ei tapettu.
Tyhmää tehdä abortti ja sitten alkaa puhua Enkelilapsesta.

Mä kyllä puhun enkelilapsesta pikkuveljeni abortoidun vauvan kohdalla, koska veli ei halunnut aborttia, mutta tyttöystävä teki silti. Vietettiin pikkuveljen kanssa enkelille hautajaisetkin.

 

Miksi Down-lapsista sanotaan aina että he ovat maailman ihanimpia ja päivänsäteitä ja aina iloisella päällä yms? Onko se vain muiden tapa kehua lasta ja taas vanhempien tapa koittaa perustella itselleen kuinka ihana lapsi hän on vaikka onkin vammainen?

Tää on muuten jännä ilmiö koska itse seurasin nuorena naapurissa asuvaa vanhaa äitiä ja hänen Down-tytärtään ja olivat aina kiukkuisia toisilleen. Kävivät joka päivä kävelyllä kylillä, mutta milloin äiti viuhtoi kiukkuisena edellä, milloin tytär. Tai muuten vaan tiuskivat toisilleen matkalla...

 

Olisi varmasti rankkaa hoitaa millään lailla sairasta lasta. Mutta itselleni on täysin mahdoton ajatus, että minä kestäisin katsella lapseni jatkuvia fyysisiä kärsimyksiä. Miksi aina vaan jankutetaan siitä, jaksaako hoitaa sairasta lasta vai ei? Minä en vain kestäisi sitä, että lapseni joutuu jatkuvasti kärsimään.

Vastineita tähän? Eikä muka kukaan muu ajattele, miten kauheaa olisi nähdä oman lapsen kärsivän?

 

Miksi Down-lapsista sanotaan aina että he ovat maailman ihanimpia ja päivänsäteitä ja aina iloisella päällä yms? Onko se vain muiden tapa kehua lasta ja taas vanhempien tapa koittaa perustella itselleen kuinka ihana lapsi hän on vaikka onkin vammainen?

Tää on muuten jännä ilmiö koska itse seurasin nuorena naapurissa asuvaa vanhaa äitiä ja hänen Down-tytärtään ja olivat aina kiukkuisia toisilleen. Kävivät joka päivä kävelyllä kylillä, mutta milloin äiti viuhtoi kiukkuisena edellä, milloin tytär. Tai muuten vaan tiuskivat toisilleen matkalla...

Mä luulen, että ne on vauvoina ja pikkulapsina iloisiaja aurinkoisia, mut vanhemmiten muuttuvat jopa agressiivisiksi; ja vaikuttaahan siihen sen vanhemman jaksaminenkin. Varmasti on rankkaa, kun kehitys jää jollekin tietylle tasolle, eikä toivoa paremmasta ole.

 

Olisi varmasti rankkaa hoitaa millään lailla sairasta lasta. Mutta itselleni on täysin mahdoton ajatus, että minä kestäisin katsella lapseni jatkuvia fyysisiä kärsimyksiä. Miksi aina vaan jankutetaan siitä, jaksaako hoitaa sairasta lasta vai ei? Minä en vain kestäisi sitä, että lapseni joutuu jatkuvasti kärsimään.

Vastineita tähän? Eikä muka kukaan muu ajattele, miten kauheaa olisi nähdä oman lapsen kärsivän?

Kyllä se on mulle paha. Kuten alkupäässä kirjoitin, mulla on jo sairas lapsi ja sääli on hirvittävä, kun mietin miten toinen tuskin koskaan saa puolisoa, oppii ajamaan autoa yms.

 

toi on tosi vaikee päätös. Mä sain tän pienimmän yli 40 vuotiaana ja kävin lapsivesipunktiossa. Edellisenä iltana tunsin lapsen liikkeet. En tiedä mitä olisin tehnyt jos olisi Down ollut, jaksaminen oli jo esikoisen kanssa tosi tiukalla. Onneks on terve tyttö. Mut kun tutkitaan niin saahan siinä aikaa miettiä ja valmistautua tulevaan.

 

jos sikiöseulontoja ei saisi tehdä ollenkaan. Pian tämä maailma menee siihen, että valitaan geenit ja seulotaan sikiöt jotka SAAVAT syntyä ja ne huonommat abortoidaan. Tällaista on täydellisyyteen tavoitteleva maailma.