A
ahdistunut
Vieras
Tiedän ettei tämä palsta aina ole se mistä saa empatiaa ja tukea, mutta otan riskin koska tuntuu että halkean.
Joitain kuukausia sitten ystäväni sulhanen kertoi minulle raskaan asian menneisyydestään. Salaisuuden, jonka lupasin pitää.
Tämä asia järkytti ja järkyttää minua syvästi.
Kyse on teosta jonka hän on tehnyt ja jota hän katuu.
Kukaan tutuistamme ei tiedä tästä, eikä hän halua sen tulevan tietoon jotteivat ihmiset tuomitsisi häntä. Myöskään ystäväni, hänen morsiamensa ei tiedä.
Miksi ihmeessä otankin tämän näin raskaasti, en tiedä.
Asiahan ei varsinaisesti kuulu minulle. Ei ole minun asiani tuomita.
Mutta asia on niin että kyyneleet kirvelee silmissä ja ahdistaa kun asia pyörii mielessä.
Mitä minä teen?
Joitain kuukausia sitten ystäväni sulhanen kertoi minulle raskaan asian menneisyydestään. Salaisuuden, jonka lupasin pitää.
Tämä asia järkytti ja järkyttää minua syvästi.
Kyse on teosta jonka hän on tehnyt ja jota hän katuu.
Kukaan tutuistamme ei tiedä tästä, eikä hän halua sen tulevan tietoon jotteivat ihmiset tuomitsisi häntä. Myöskään ystäväni, hänen morsiamensa ei tiedä.
Miksi ihmeessä otankin tämän näin raskaasti, en tiedä.
Asiahan ei varsinaisesti kuulu minulle. Ei ole minun asiani tuomita.
Mutta asia on niin että kyyneleet kirvelee silmissä ja ahdistaa kun asia pyörii mielessä.
Mitä minä teen?