Rakkaus on hirveä asia.

[ov]

Rakkaus on siitä hirveä asia, että kun rakastaa toista ihmistä ja sitten jostain syystä menettää tämän, niin ne suru, tuska ja kaipuu ovat hirvittävän raskaita kokea ja siitä menetyksestä on todella vaikea, usein lähes mahdoton päästä yli. Minä tiedän sen siitä, että olen menettänyt erään ihmisen, jota rakastin enemmän kuin ketään toista täällä maan päällä, enemmän kuin itseänikin. En halua kokea sitä hirvittävää menetystä enää ikinä, toista kertaa en sellaista kestäisi. Siksi olen päättänyt, että en ikinä tule rakastamaan ketään toista enkä halua, että minuakaan tulee kukaan koskaan rakastamaan. Se on kaikkien kannalta parempi etten minä joudu kokemaan enään kokemaan sitä rakkaan ihmisen menettämisen tuskaa tai että kukaan joutuu kokemaan samaa asiaa minun vuokseni.

 

[helminkäinen]

Itse olen monta kertaa elämässä pettynyt ja kokenut ikäviä asioita että olen nyt mieluummin yh kuin eläisin parisuhteessa. Eli :hug:

 

[niin]

Rakastumiseen todella liittyy omat riskinsä. Toisaalta, entä jos olisitkin löytänyt jonkun ihmisen, jonka kanssa onni olisi kestänyt loppuelämän? Haluaako sellaista jäädä miettimään. Aikansa vie toipua, mutta on myös aika, jolloin sydän tahtoo uutta elämää eikä silloin saa jarrutella.

 

[Onnellinen Villasukka]

Oletpa ihanan tunteellinen ihminen.
Todella ikävää, että olet noin surullinen nyt. Tiedän hyvin mistä puhut, itsekin olen ollut tuota mieltä vakaasti.
Monesti näin raskaissa tunteissa on kyse tämän menetyksen lisäksi myös aiemmat, paljon syvemmät jäljet jättäneisiin menetyksiin.
Tarkoitan lapsuudenajan käsittelemättömiin menetyksiin ja hylätyksitulemisiin.
Niitä on todella rankka käsitellä jälkeenpäin muttei se ole lainkaan mahdotonta.

Mitä sulle on oikein tapahtunut? :hug:

 

[Nellah]

sit ei kannata tehdä lapsiakaan. niitäkin ainakin enimmistö vanhemmista rakastaa ja niiden menettäminen sattuu joten en mä ainakaan haluis olla ilman niitä vain siksi että mua voi sattua joskus.. nyt mulla on mies ja lapset ja olen onnellinen että mulla on ne :heart:

 

[helminkäinen]

sit ei kannata tehdä lapsiakaan. niitäkin ainakin enimmistö vanhemmista rakastaa ja niiden menettäminen sattuu joten en mä ainakaan haluis olla ilman niitä vain siksi että mua voi sattua joskus.. nyt mulla on mies ja lapset ja olen onnellinen että mulla on ne :heart:

ole onnellinen siitä.

 

[helminkäinen]

Oletpa ihanan tunteellinen ihminen.
Todella ikävää, että olet noin surullinen nyt. Tiedän hyvin mistä puhut, itsekin olen ollut tuota mieltä vakaasti.
Monesti näin raskaissa tunteissa on kyse tämän menetyksen lisäksi myös aiemmat, paljon syvemmät jäljet jättäneisiin menetyksiin.
Tarkoitan lapsuudenajan käsittelemättömiin menetyksiin ja hylätyksitulemisiin.
Niitä on todella rankka käsitellä jälkeenpäin muttei se ole lainkaan mahdotonta.

Mitä sulle on oikein tapahtunut? :hug:

Jotkut ei niitä ole käsitellyt ikinä.

 

[eevin äiti]

Rakkaus sattuu sillon, jos ei ole mahdollista jatkaa