B
Broken man
Vieras
Luin tuolla erään naisen tekstin, ja itse olen samassa tilanteessa. Siis olen mies, ja raskaana oleva nainen inhoaa minua enemmän kuin mitään muuta. Ei halua olla missään tekemisissä kanssani enää.
Nainen kun huomasi olevansa raskaana, kiinostus minuun loppui heti. Oli aluksi kauhean väsynyt, ja yritin auttaa tehdä ja kysyin useasti että mitä voisin tehdä. Sanoin idioottimaisuuksia kun en aluksi tajunnut tilannetta, tyyliin ; " Ethän sinä nyt noin väsynyt voi olla". No, hän joutui hetkeksi sairaalaankin, kun ei ruoka maistunut. En tajunnut heti tilanteen vakavuutta, eikä hän maininnut että haluaisi lääkäriin. Vein heti kun hän sanoi että olisi kai syytä käydä. Nyt hän syyttää minua kuinka välinpitämätön olin, ja miksi en uskonut että hänellä on pahaolo. Olen pyytänyt anteeksi tyhmyyttäni jo usieta kertoja. Kyllä minä hänet olisin heti vienyt lääkäriin kun niin vain olisi sanonut, onko minun tehtävä arvioida milloin aikuinen on vietävä lääkäriin? Lapsien ja tajuttomien tai shokkitilassa olevien kanssa asia on käsittääkseni toinen. Tai kenties minä olen väärässä.
Mutta , ennen raskautta hän sanoi minulle usein haaveillen , että kuinka ihanaa olisi jos maha alkaisi pyöristyä. Ja että minusta tulisi hyvä isä.
Itse aina luulin etten koskaan lapsia edes saa, ja siksi oli enemmän kuin yllätys että hän edes tuli raskaaksi. Niin, nyt hän on katkaissut kaikki yhteydet, sanoo että että inhoaa kaikki miehiä, mutta minä luulen että se olen vain minä jota hän inhoaa. Yritin aluksi pitää "väkisin "yhteyttä, luulin että hänen olonsa on vain hetkellisesti se, mutta se ei ole muuttunut. En, juo , en polta ja pidän itseni kunnossa , ja olen jo noin 2 viikon ajan yrittänyt saada yhteyttä. Haluaisin auttaa, mutta tuntuu että tieto siitä että olen olemassa riittää hänelle jo inhon aiheeksi.
Hän joitain kertoja vastasi ja oli niin kylmäkiskoinen kuin vain ihminen voi toista kohtaan olla, ja minä rakastan ja välitän hänestä oikeasti. Raskaus ei ole ensimmäinen. Aiempi lapsi on hänen edellisestä suhteestaan. Olen sanonut sen hänele usein, mutta kaikki kaikuu tyhjille korville. Kerran yritin väkisin takaisin huutamalla avata keskustelun , mutta hän meni niin hysteeriseksi että katsoin paremmaksi poistua, ihan vain hänen ja kasvavan sikiön turvaa ajatellen.
Nyt olen antanut hänen olle omissa oloissaan, ja kai se on jo sitten uskottava että rakkaus kuoli raskauteen. Hän sanoi kyllä tuntevansa paljon minua kohtaan, ja rakaskin joskus. Mutta nyt one heräänyt kysymys että rakastiko häne minua oikeasti koskaan, ehkä raskau vaan nyt aukaisi hänen oikean näkemyksensä minusta. Suhde on aika tuore, mutta minä oli varma asioista, ja niin sanoi hänkin olevan. En tiedä nyt mitä tehdä, miten teen asiat oikein.
Kyllähän minä raskauden alkuaikoina sanoin sopimattomia, mutta vain siitä syystä kun hän heti alkoi empimään sitäkin että haluaako hän olla enää edes minun kanssa, vaikka ennen raskautta oli selvä sopimus ja näkemys/ halu että yhdessä eletään ja ollaan tuli lapsia tai ei.
Mitä minun tulisi tehdä, mennä vastoin hänen tahtoaan lähellä...vaiko pitää nyt tämä "ero" niin kauan kuin hän toisin haluaa. Tämä on niin rankkaa että meinaa terveys pettää..
T; mies vaan
Nainen kun huomasi olevansa raskaana, kiinostus minuun loppui heti. Oli aluksi kauhean väsynyt, ja yritin auttaa tehdä ja kysyin useasti että mitä voisin tehdä. Sanoin idioottimaisuuksia kun en aluksi tajunnut tilannetta, tyyliin ; " Ethän sinä nyt noin väsynyt voi olla". No, hän joutui hetkeksi sairaalaankin, kun ei ruoka maistunut. En tajunnut heti tilanteen vakavuutta, eikä hän maininnut että haluaisi lääkäriin. Vein heti kun hän sanoi että olisi kai syytä käydä. Nyt hän syyttää minua kuinka välinpitämätön olin, ja miksi en uskonut että hänellä on pahaolo. Olen pyytänyt anteeksi tyhmyyttäni jo usieta kertoja. Kyllä minä hänet olisin heti vienyt lääkäriin kun niin vain olisi sanonut, onko minun tehtävä arvioida milloin aikuinen on vietävä lääkäriin? Lapsien ja tajuttomien tai shokkitilassa olevien kanssa asia on käsittääkseni toinen. Tai kenties minä olen väärässä.
Mutta , ennen raskautta hän sanoi minulle usein haaveillen , että kuinka ihanaa olisi jos maha alkaisi pyöristyä. Ja että minusta tulisi hyvä isä.
Itse aina luulin etten koskaan lapsia edes saa, ja siksi oli enemmän kuin yllätys että hän edes tuli raskaaksi. Niin, nyt hän on katkaissut kaikki yhteydet, sanoo että että inhoaa kaikki miehiä, mutta minä luulen että se olen vain minä jota hän inhoaa. Yritin aluksi pitää "väkisin "yhteyttä, luulin että hänen olonsa on vain hetkellisesti se, mutta se ei ole muuttunut. En, juo , en polta ja pidän itseni kunnossa , ja olen jo noin 2 viikon ajan yrittänyt saada yhteyttä. Haluaisin auttaa, mutta tuntuu että tieto siitä että olen olemassa riittää hänelle jo inhon aiheeksi.
Hän joitain kertoja vastasi ja oli niin kylmäkiskoinen kuin vain ihminen voi toista kohtaan olla, ja minä rakastan ja välitän hänestä oikeasti. Raskaus ei ole ensimmäinen. Aiempi lapsi on hänen edellisestä suhteestaan. Olen sanonut sen hänele usein, mutta kaikki kaikuu tyhjille korville. Kerran yritin väkisin takaisin huutamalla avata keskustelun , mutta hän meni niin hysteeriseksi että katsoin paremmaksi poistua, ihan vain hänen ja kasvavan sikiön turvaa ajatellen.
Nyt olen antanut hänen olle omissa oloissaan, ja kai se on jo sitten uskottava että rakkaus kuoli raskauteen. Hän sanoi kyllä tuntevansa paljon minua kohtaan, ja rakaskin joskus. Mutta nyt one heräänyt kysymys että rakastiko häne minua oikeasti koskaan, ehkä raskau vaan nyt aukaisi hänen oikean näkemyksensä minusta. Suhde on aika tuore, mutta minä oli varma asioista, ja niin sanoi hänkin olevan. En tiedä nyt mitä tehdä, miten teen asiat oikein.
Kyllähän minä raskauden alkuaikoina sanoin sopimattomia, mutta vain siitä syystä kun hän heti alkoi empimään sitäkin että haluaako hän olla enää edes minun kanssa, vaikka ennen raskautta oli selvä sopimus ja näkemys/ halu että yhdessä eletään ja ollaan tuli lapsia tai ei.
Mitä minun tulisi tehdä, mennä vastoin hänen tahtoaan lähellä...vaiko pitää nyt tämä "ero" niin kauan kuin hän toisin haluaa. Tämä on niin rankkaa että meinaa terveys pettää..
T; mies vaan
Tsemppiä kovasti että saatte ratkottua asian :hug: