Rakastan liikaa

[Raastavaa rakkautta]

Rakastan miesystävääni niin, NIIN valtavasti, että tuntuu että pakahdun. Ja hän ei sitä ymmärrä. Väittää vain, että en tarkoita sitä mitä sanon ja joskus aina vaatii, että kerron hänelle kuinka paljon rakastan. Itse ei kuitenkaan koskaan sano rakastavansa minua. Pikku hiprakassa korkeintaan voi vihjaista jotain sellaista.

 

[love me tender]

kyllä minäkin rakastan muutamaa ihmistä niin paljon että tuntuu että pakahtuu, mut ei se kyllä minusta ole raastavaa. tuntuuko susta sitten että te ette kohtaa, että mies ei samalla lailla avaa sulle sydäntään, et voisitte kohdata siellä "rakkauden puutarhassa" ?

 

[Raastavaa rakkautta]

Välillä kohdataan,välillä ei. Mies aivan kuin salaisi tunteensa. Kaipaa huomiotani ja sitä, että kerron kuinka paljon rakastan. Mutta itse vaikenee.

 

[€]

Välillä kohdataan,välillä ei. Mies aivan kuin salaisi tunteensa. Kaipaa huomiotani ja sitä, että kerron kuinka paljon rakastan. Mutta itse vaikenee.

Luulen että hänellä on ollut elämässään suuria pettymyksia.

 

[RJV]

Rakastaminen on tahdonasia, joten rakastakaa kohtuullisesti. Mieskin siitä voisi pitää enemmän, kun ette näytä liian innostuneelta.

 

[karismaako.]

Rakastaminen on tahdonasia, joten rakastakaa kohtuullisesti. Mieskin siitä voisi pitää enemmän, kun ette näytä liian innostuneelta.

Meinaatko siihen malliin, että nyt alat rakastamaan kohtuullisesti tai korkeintaan melkostapaljon, noin vaan
päättämällä.
Tunteet ei ole tahdon asia, niiden näyttäminen paremminkin.

 

[luuloako vain]

Kummastakohan on kyse AP:n tapauksessa, siitäkö, että ihan oikeasti rakastaa miestä vai siitä, että janoaa rakkautta ja haluaa tulla epätoivoisesti rakastetuksi. Sitä voi nimittäin olla vaikea erottaa ja myönnän itsekin, että olen kerran luullut rakastuneeni ihan yltiöpäisesti ja kyseessä olikin enemmänkin se, että hullaannuin rakastumisen tunteeseen. Tosin sellainen rakkaus taitaa sammua aika nopeasti, koska yksipuolinen rakkaus näivettyy, jollei sitä ruoki.

Joskus rakkauden tunnustaminen voi aiheuttaa toisessa osapuolessa ahditusta, jos rakastava osapuoli on yltiörakastunut ja se toinen osapuoli vielä epäröi tunteitaan. Jos hokee rakastamista jatkuvasti, toinen voi kokea olonsa ahdistetuksi, että hänenkin pitäisi rakastaa.

 

[RJV]

Rakastaminen on tahdonasia, joten rakastakaa kohtuullisesti. Mieskin siitä voisi pitää enemmän, kun ette näytä liian innostuneelta.

Meinaatko siihen malliin, että nyt alat rakastamaan kohtuullisesti tai korkeintaan melkostapaljon, noin vaan
päättämällä.
Tunteet ei ole tahdon asia, niiden näyttäminen paremminkin.

No sanotaan sitten, tunteiden näyttämistä voi säädellä, jos vaan haluaa.

 

[Raastavaa rakkautta]

Kummastakohan on kyse AP:n tapauksessa, siitäkö, että ihan oikeasti rakastaa miestä vai siitä, että janoaa rakkautta ja haluaa tulla epätoivoisesti rakastetuksi. Sitä voi nimittäin olla vaikea erottaa ja myönnän itsekin, että olen kerran luullut rakastuneeni ihan yltiöpäisesti ja kyseessä olikin enemmänkin se, että hullaannuin rakastumisen tunteeseen. Tosin sellainen rakkaus taitaa sammua aika nopeasti, koska yksipuolinen rakkaus näivettyy, jollei sitä ruoki.

Joskus rakkauden tunnustaminen voi aiheuttaa toisessa osapuolessa ahditusta, jos rakastava osapuoli on yltiörakastunut ja se toinen osapuoli vielä epäröi tunteitaan. Jos hokee rakastamista jatkuvasti, toinen voi kokea olonsa ahdistetuksi, että hänenkin pitäisi rakastaa.

Olemme olleet yhdessä viisi pitkää vuotta. Valitettavasti rakastan häntä todella paljon ja haluan sen hänelle myös sanoa ja näyttää. Aina silloin tällöin hän suorastaan "kerjää", että kerron kuinka paljon rakastan häntä ja on tyytyväinen siihen, että sen hänelle sanon. Joskus kun kysyn, että mitenkäs sinä, kuinka paljon sinä välität minusta, kommenttina on vain, että kyllä sinä tiedät. Joskus harvoin kun on ottanut alkoholia ja on humalassa, kertoo välittämisestään enemmän. Ja kun on mennyt "vahingossa" paljastamaan tunteensa minulle, hänen täytyy viimeistään seuraavalla viikolla tehdä jotain sellaista, että joudun taasen epäilemään hänen tunteitaan. Aivan kuin hän haluaisi pitää minut varpaillaan ja sellaisessa tilanteessa, että en vain luule itsestäni liikoja.

En minä hoe hänelle jatkuvasti, että rakastan sinua ja plää plää plää. Enkä myöskään purista ja puserra häntä väkisin. Tämä on vain niin rasittavaa, kun hän ei varmaan toisaalta ymmärrä sitä kuinka rakas hän on minulle. Eniten tämä tilanne raastaa minua. Eilen tuli yksi juttu taasen esille ja en enää oikeastaan jaksa olla tässä suhteessa. Hän on minulle rakas ja tärkeä, mutta en tiedä miksi hänen tunteensa vaihtelee niin nopeaa ja miksi hän ei voi sanoa minulle rehellisesti mitä mieltä on minusta. Tätä tilannetta mitä me elämme nyt, ei voi täällä selittää eikä kertoa, mutta olen miettinyt asioita ja päättänyt jättää hänet. Ajatus tuntuu aivan hirvittävältä, mutta muuta keinoa ei ole, en jaksa enää.

 

[onnenlabyrintti]

Jotenkuten ymmärrän millainen tilanne voi olla.. tuntuu tosiaan että hän on kokenut pettymyksiä, ehkä sellaisia että on tunnustanut toiselle rakkauden ja lopulta saanut lokaa naamalle. Sen takia hän haluaa varjella tunteensa itsellään, koska tietää kuinka heikoilla sitä voi olla jos toinen tietää.

Suhteen päättäminen ei ehkä ole ollenkaan huono veto. Joskus asiat ymmärretään vasta kun on liian myöhäistä. Hän luulee että voi elää suhteessa paljastamatta sisintään, tajuamatta kuinka sinä säryt sellaisesta. Jos hän lopulta tajuaa itsekin rakkautensa ja sinun tunteesi, palaatte melko varmasti onnellisempana yhteen ja voitte rakentaa jotain paljon kestävämpää.

 

[yksinkö aina]

Saisipa joskus rakkautta, mulla sitä ei ole koskaan ollu liikaa.

 

[Antti Pajakka]

Tätä tilannetta mitä me elämme nyt, ei voi täällä selittää eikä kertoa, mutta olen miettinyt asioita ja päättänyt jättää hänet. Ajatus tuntuu aivan hirvittävältä, mutta muuta keinoa ei ole, en jaksa enää.

Mitäpä jos oletkin antirakastunut..
=olet todella rakastunut yli, joka mielestäni tarkoittaa aina sitä että haluamalla haluaa polttaa siipensä. Se ei ole siis oikeaa rakkautta, vaan jotain itsensä pyhistämistä ja läheistä sukua säälinkerjuulle. Olisiko jopa läheisriippuvuutta. Oletko kokenut joutuneesi uhrautumaan paljon elämässäsi muiden edestä?
sijoitat suhteeseen enemmän henkisiä voimavaroja, kuin mitä sinulla on varaa menettää. Se ei ole järkevää, mutta siihen voi olla syynsä.

Siis varma nakki: rakasta toista niin paljon, että hän ei voi vastata siihen ja tulet varmasti pettymään. Sinun ei tarvitse olla ikinä syyllinen mihinkään, koska olet se joka rakastaa "eniten" ja "puhtaimmin". Nyt vielä jättipotti: rakastat häntä niin paljon, että sinun täytyy jättää hänet.

Ei kuulosta siltä että mies voi ainakaan sinun varaan laskea mitä järjenkäyttöön tulee, jos elät pelkästään tunteiden ylikierroksien tuottamalla energialla. Jos vielä mies sattuu olemaan kylmää tyyppiä, hän ei varmaankaan kykene laittamaan rakkauttasi päässään järkeviin raameihin, tai tulkitsemaan sitä hyvällä vaan pelkää jotain.

 

[Antti Pajakka]

Jos ihminen rakastaa toista liikaa, se voi olla keino nähdä hänet ruusunpunaisten lasien läpi. Kerroit että miehesi tekee jotain vastaiskun kaltaisia temppuja, jotta pitäisi sinut varpaillaan.
Mitä jos hän ei teekään niitä mistään erikoisesta syystä. Mitä jos hän onkin kusipää, ja sin et vain halua joutua miettimään kohteleeko hän sinua oikein, koska samalla joutuisit ehkä huomaamaan että olet joutunut sivuosaan koko parisuhteessa.
Jos rakastat toista huolimatta siitä mitä p*skaa hän sulle tekee, tai jos rakkaus ei mitenkään perustu mihinkään kuinka toinen olisi sen ansainnut, vaan se on kokonaan silkkaa pyhää rakastamista joka perustuu esim. siihen mille toinen tuoksuu nukkuessaan, ja kuinka hän heiluttaa varpaitaan saunassa, kuinka hän hymyilee poikamaisesti päästettyään emäpierun keittin pöydässä, on vaarassa että jätkällä on eväät pitää sua kynnysmattonaan.

 

[Raastavaa rakkautta]

Jos ihminen rakastaa toista liikaa, se voi olla keino nähdä hänet ruusunpunaisten lasien läpi. Kerroit että miehesi tekee jotain vastaiskun kaltaisia temppuja, jotta pitäisi sinut varpaillaan.
Mitä jos hän ei teekään niitä mistään erikoisesta syystä. Mitä jos hän onkin kusipää, ja sin et vain halua joutua miettimään kohteleeko hän sinua oikein, koska samalla joutuisit ehkä huomaamaan että olet joutunut sivuosaan koko parisuhteessa.
Jos rakastat toista huolimatta siitä mitä p*skaa hän sulle tekee, tai jos rakkaus ei mitenkään perustu mihinkään kuinka toinen olisi sen ansainnut, vaan se on kokonaan silkkaa pyhää rakastamista joka perustuu esim. siihen mille toinen tuoksuu nukkuessaan, ja kuinka hän heiluttaa varpaitaan saunassa, kuinka hän hymyilee poikamaisesti päästettyään emäpierun keittin pöydässä, on vaarassa että jätkällä on eväät pitää sua kynnysmattonaan.

Olet varmasti osittain oikeassa. En minä kerjää rakkautta, en ole pyhä ja hyvä, en katso minkään väristen lasien läpi. En voi tunteilleni mitään, ne ovat rehelliset ja tällaista tunnetta mikä minulla on häntä kohtaa, ei ole ollut koskaan aiemmin. Ja se miksi hänestä välitän niin paljon johtuu juuri siitä, että hänessä on niin paljon myös hyvää. Hänelle on helppo antaa anteeksi. Tunnen olevani joskus tuo kynnysmatto ja paljon muutakin, mutta silti. Mutta se, että hän ei voi rehellisesti kertoa tunteistaan minua kohtaan on saanut minut väsymään. En ole kerjännyt häneltä, että sano nyt että rakastat minua tai mitään muuta vastaavaa. Rakastan häntä todella paljon ja siksi mielestäni on viisainta, että tiemme eroavat.En tee itsestäni marttyyriä enkä kaipaa tai hae sääliä ja kehuja. En vain voi sille mitään, että hän on elämäni suuri rakkaus ja tunnen samaa voimakasta, rehellistä rakkautta häntä kohtaan joka päivä. Tätä on niin vaikea selittää, toivon että ymmärrätte mitä tarkoitan.

 

[RJV]

On yksipuoleista rakkauttakin olemassa, joka ei kylläkään odota vastarakkautta.

 

[Raastavaa rakkautta]

On yksipuoleista rakkauttakin olemassa, joka ei kylläkään odota vastarakkautta.

Onhan toki, mutta tuskinpa miesystäväni olisi ollut minun kanssa viittä vuotta jos hän ei edes hiukan välittäisi. On vaikea selittää meidän suhdetta. AIna joku ymmärtää tai haluaa ymmärtää väärin.
Tunnen sen, että hän sisimmässään välittää minusta ja osoittaa myös mustasukkaisuuden merkkejä (täysin aiheetta), mutta vetää sitten itsensä kuoreen. Aivan kuin pelkäisi näyttää tunteensa. Joskus on myös sellainen tunne, että hän ei uskalla sanoa rakastavansa koska pelkää, että saan hänestä silloin ns. yliotteen. Olen miettinyt, miettinyt ja miettinyt mitä tehdä. En tiedä mikä on oikein ja mikä väärin. Valitsinpa minkä vaihtoehdon tahansa, niin tulen "kärsimään".

 

[RJV]

Jos se onkin tosiasia, että hän pelkää näyttää tunteitaan. Onko hänen lapsuuden kokemukset teidän tiedossa, jos häneltä on kielletty tunteiden näyttäminen lapsuudessa?
Mistä tiedätte, että hän pelkää teidän saavan yliotteen, jos sanoisi rakastavansa teitä?
Miehille on usein tunteiden näyttäminen vaikeampaa kun naisille. Itsekin olen varmasti vetäytynyt kuoreeni. Se on luonnollinen tapa jos ei tiedä miten ilmaisee tunteensa. Aiheesta lukeminen voisi myös auttaa häntä.

 

[Raastavaa rakkautta]

Jos se onkin tosiasia, että hän pelkää näyttää tunteitaan. Onko hänen lapsuuden kokemukset teidän tiedossa, jos häneltä on kielletty tunteiden näyttäminen lapsuudessa?
Mistä tiedätte, että hän pelkää teidän saavan yliotteen, jos sanoisi rakastavansa teitä?
Miehille on usein tunteiden näyttäminen vaikeampaa kun naisille. Itsekin olen varmasti vetäytynyt kuoreeni. Se on luonnollinen tapa jos ei tiedä miten ilmaisee tunteensa. Aiheesta lukeminen voisi myös auttaa häntä.

Tiedän, että isä on jättänyt perheen kun hän on ollut melko pieni. Kertoi kerran sellaisen asian, että äiti oli sanonut hänelle, että hän ei ollut toivottu lapsi. Hän on siis ns. vahinko ja on sen myös saanut tuta. Ei ole äidin suosikki niin kuin muut lapset. Pyrkii kyllä kovasti miellyttämään äitiään ja hakee hänen hyväksyntää.

Olen hyvin voimakas tunneihminen. Minulla on valtavan vahvat tunteet ja aistin asioita herkästi. Joskus kun hän on lyhyellä työmatkalla ja soittaa reissusta,tiedän heti hänen äänensävystään jos kaikki ei ole ok, tiedän myös tekstiviesteistä jos jokin mättää. Tunnen hänet todella hyvin ja vaistoan muutokset ilmassa. Jos kysyn, että no mitä on sattunut hän saattaa suuttua ja ärähtää, että ei mitään ole sattunut ja että sinä kuvittelet kaikenlaista. Mutta muutaman päivän päästä sitten tunnustaa, että oli tapahtunut sellaista ja sellaista.

Minun vaisto vain kertoo sen, että hän pelkää kertoa tunteensa minulle)). Kuten sanoin jo aiemmin, niin on vaikea selittää näitä asioita. Jos kertoisi kirjoittaen kaikki ne "jutut" ja "jujut" jotka tähän liittyy, niin siinä olisi monta sataa sivua. Minulla on voimakas intuitio.

 

[miksi miehet ei rakasta]

Yksipuolinen rakkaus on raskasta.Olen ollut samanlaisessa tilanteessa ja en halua enää sitä.Pitää varmaan mennä luostariin.

 

[Osa ihmisistä..]

..vasta harjoittelee suhteessa olemista, siis oikeassa syvässä ihmissuhteessa. Ei kukaan ole seppä syntyessään. Sisintään tiukasti varjelevat kuuluvat näihin harjoittelijoihin (toki jokainen suojelee itseään jossain määrin). Ja jos miehesi on jäänyt vaille läheistä äiti-lapsi -suhdetta, joka on ensimmäinen ihmissuhde elämässä ja yleensä syvä, ei ole ihme ettei se luonnistu tuosta vain. Asia korjaantuu vain kun asianomainen itse tajuaa tilanteen, löytää ehkä syyt ja pääsee käsittelemään sitä. Hyvä tahto ei riitä, kummankaan puolelta. Mutta hyviä tuulia teille

 

[RJV]

Raastavaa rakkautta

No sieltä lapsuudesta ne ongelmat löytyvät. Niin vaikeita asioita hän on lapsuudessa kokenut kun häntä ei ole rakastettu eikä edes hyväksytty hänen olemassaoloaan. Älkää nyt ihmeessä te enää häntä hylätkö. Jos ei ole koskaan vanhemmilta rakkautta saanut ei sitä kyllä osaa antaakaan. Teidän pitää nyt pysyä kärsivällisenä. Ammattiauttajakin varmaan olisi paikallaan, jos hän siihen suostuisi. Jos nyt jaksatte hänen rinnalla, niin varmasti se tulevaisuudessa teille palkitaan. Minä ainakin toivon teidän jaksavan.
Tuli minullekin kyyneleet silmiin kun luin noita hänen lapsuuden kokemuksia.
Hyvää tulevaisuutta tahtoisin teille molemmille.

 

[yksinkertaista]

Mitä jos mies ei näytä tunteita joita hänellä ei ole.

 

[Helppoa olla mies]

Miehen ei tarvitse sanoa mitään. Miehen ei tarvitse tehdä mitään.
Nainen voi haluta mitä vain, sen kaiken voi antaa mennä toisesta korvasta sisään, toisesta ulos.
Mies vain on. Nainen kyllä hoitaa suhteen.
Jos mies ei sano mitä ajattelee, nainen käyttää oma henkilökohtaista elinaikaansa sen pähkäilemiseen, että mitähän mies mahtaa ajatella. Ja nainen käyttää aikaa runsaasti. Enemmän kuin työntekoon, enemmän kuin harrastuksiin. Mitä tekee nainen päivät pitkät, yöt pitkät? Miettii mitä mies sanoo, käy päässään läpi olemattomia keskusteluja joita hän ei koskaan miehensä kanssa tule käymään, ajattelee miehen tunteita joita ei ole koskaan nähnyt, ja kuuntelee miehen ajatuksia joita ei ole koskaan sanottu. Hän välillä vihaa, välillä rakastaa. Kaikki tämä riippumatta siitä mitä mies todella jättää ajattelematta, tekemättä ja sanomatta.
Jos mies ei sano eikä tee mitään, nainen keksii itse, omasta päästään mitä mies ajattelee, mitä hän tuntee ja mitä hän tekee. Ennenkaikkea miksi. Sitten nainen kertoo kaikille ystävilleen, ellipalstalle ja psykiatrille sekä kirkon diakonissalle mitä mies ajattelee ja tekee, ja vetää pian masennuslääkkeitä koska mies on aiheuttanut hänelle suuren surun sanomalla ja tekemällä jotain naisen omassa päässä. Näin koko kyläyhteisö ja virtuaalitodellisuus saadaan pähkäilemään yhtä miestä. Ja mies edelleenkään ei tee yhtään mitään, nauttii vain valtaistuimellaan istumisesta. Häntä leyhytellään palmunlehvillä ja hänet voidellaan tuoksuvilla öljyillä, hänelle syötetään hodareita ja muita namupaloja. Nainen välillä strippaa, välillä paiskoo ovia. Välillä nalkuttaa, ja sitten siivoaa miehen sotkut ja taas nalkuttaa. Välillä nainen itkee, välillä päättää suhtautua huumorilla ja nauraa. Sitten hän taas itkee, tai paiskoo ovia, nalkuttaa tai siivoaa. Todellisuudesssa mies ei ole muuta kuin ollut olemassa, siinä olohuoneen sohvalla-

Minkä takia miehen kannattaisi vaivautua? Hän voi olla rauhassa, hän ja hänen lenkkimakkaransa ja olutpullonsa tai muu mikä__, nainen kyllä hoitaa kaiken. Nainen elää sielussaan kokonaisen parisuhteen ja elämän, ilman että mies osallistuu siihen mitenkään.

Naisen mielikuvituksessa tapahtuva parisuhde on miehelle kuin televisio, sitä on kiva seurata ajankuluksi, ja ajatella että ohoh, onpa surkea soppa ihmissuhteissa, onneksi minun ei tarvitse iitä päästää elämääni ja harrastuksiani sotkemaan. Ja nappulasta voi painaa äänet pois.

Onneksi minun päässäni on nämä äänet vaienneet. On yllättävän paljon aikaa itselle, kun on lakannut kuvittelemasta mitä mies ajattelee tai tekee tai sanoo.
Omille ajatuksille on yhtäkkiä tilaa. On oikein runsauden pula siitä, mitä kaikkea mukavaa elämässä voi tehdä.

Ja mies tulee perässä kuin hai laivan, ei se minnekään katoa, vaikka en analysoi häntä koko ajan.

Vihdoinkin olen oma persoonani, ja toinen on mitä on. Ei käy kateeksi nuo pillereitä ja harlekiinikirjoja popsivat pirsenssat rimpsessat olkoon mitä ovat.

 

[Raastavaa rakkautta]

Raastavaa rakkautta

No sieltä lapsuudesta ne ongelmat löytyvät. Niin vaikeita asioita hän on lapsuudessa kokenut kun häntä ei ole rakastettu eikä edes hyväksytty hänen olemassaoloaan. Älkää nyt ihmeessä te enää häntä hylätkö. Jos ei ole koskaan vanhemmilta rakkautta saanut ei sitä kyllä osaa antaakaan. Teidän pitää nyt pysyä kärsivällisenä. Ammattiauttajakin varmaan olisi paikallaan, jos hän siihen suostuisi. Jos nyt jaksatte hänen rinnalla, niin varmasti se tulevaisuudessa teille palkitaan. Minä ainakin toivon teidän jaksavan.
Tuli minullekin kyyneleet silmiin kun luin noita hänen lapsuuden kokemuksia.
Hyvää tulevaisuutta tahtoisin teille molemmille.

Eilen illalla juttelimme asioista hieman syvemmin. Hän kertoikin minulle, että ei ole koskaan päästänyt ketään ihmistä niin lähelle kuin minut ja että hän on alkanut luottamaan minuun. Luottamuspula ja hylätyksi jättämisen pelko, ovat pitäneet hänet "etäisenä". Eilen illalla todella pitkässä keskustelussa aukeni varmasti meille molemmille paljon epäselviä asioita ja jäi sellainen tunne, että lähenimme toisiamme henkisellä tasolla vielä lisää. Ehkäpä tämä tästä. Ymmärrystä ja pitkäjännitteisyyttä varmasti tarvitaan puolin ja toisin. Kiitokset RJV erittäin ystävällisistä, asiallisista ja kannustavista viesteistä. On ollut ilo lukea kommentteja ja on ilo huomata, että löytyy vielä ihmisiä jotka eivät ivaa ja hauku.

 

[RJV]

On kiva kuulla, että asianne on lähtenyt kulkemaan oikeaan ja hyvään suuntaan. Nyt kun oikaea suunta on löytynyt, niin varmasti löytyy se teidän yhteinen rakkauskin. Tuo luottamuksen löytyminen on tosi tärkeä asia. Oikein antoisia keskusteluhetkiä toivotan teille molemmille.
Mieltä lämmitti myös nuo teidän kiitokset. Mukava saada välillä kiitostakin, kun on näitä minun kirjoituksia välillä moitittukin.