T
täällä anoppi jo rauhoittunut
Vieras
Meillä anoppi muuttui täysin poikamme syntyessä. Hänestä tuli lastamme kohtaan ylisuojeleva (ei saanut viedä muualle kun heille), tiesi kaiken paremmin kun minä (vaatteet on huonot, kiristää, sormet on kylmät, varpaat on kylmät jne) ja kaikista pahin, en saanut itse hoitaa vastasyntynyttäni heillä käydessä
. Välit kiristyivät mun ja miehen välillä, kun kotona itkeskelin enkä halunnut anoppilaan käymään. Asuvat edelleen harmittavan lähellä ja kohta muutetaan 500 m päähän heistä. Ristiäiset oli kamalat, anoppi kiukutteli mun vanhemmille eikä päästänyt äitiäni mun luokseni, kun olin imettämässä. Vieraat hämmästelivät myöhemmin anopin käytöstä ja lähtivät juhlista melkein heti kahvin jälkeen. Hiukan kiukutti. Nykyään anoppi on rauhoittunut kun pojalla ikää 1,5 v. ja mä pidän tarvittaessa etäisyyttä, niin etten käy heillä jopa kuukauteen. Oon myös opetellut sanomaan hänelle ystävällisesti mutta todella vahvasti oman mielipiteeni ja päätökseni lapsen asioista.
Ap:lle, ei kannata haastaa riitaa mutta vahva kannattaa olla. Ja jos mä olisin sinä, niin ottaisin kyllä puheeksi ristiäisten tapahtumat jollain tavalla esim. sanomalla "minä haluan, että lapseni ruokailuhetki rauhoitetaan. Häntä ei viedä mun sylistä mihinkään". Jos ei usko, niin sanoisin vahvemmin niin kauan, että uskoo. Ja jos vie väkisin sylistä niin minä hakisin pois ja sanoisin meillä oli ruokailu kesken.
Ap:lle, ei kannata haastaa riitaa mutta vahva kannattaa olla. Ja jos mä olisin sinä, niin ottaisin kyllä puheeksi ristiäisten tapahtumat jollain tavalla esim. sanomalla "minä haluan, että lapseni ruokailuhetki rauhoitetaan. Häntä ei viedä mun sylistä mihinkään". Jos ei usko, niin sanoisin vahvemmin niin kauan, että uskoo. Ja jos vie väkisin sylistä niin minä hakisin pois ja sanoisin meillä oli ruokailu kesken.