Pystyisitkö tekemään 2,5v lapsellesi näin?

Tuli mieleen noista Tytsin ohjeista siskoni ystävä, joka on lapsentahtisuuden puolestapuhuja. Heillä ei ole mitään rytmiä, koska hänen mielestä sellainen rajoittaa elämää. Hänellä on siis yksi lapsi. On vain kovin hölmöä, että hänen lapsensa usein joutuu huutamaan nälkäänsä, kun tämä äiti vasta tekee ruokaa, kun ei hän tiennyt että mihin aikaan lapselle tulee nälkä. Samoin jos äiti sopii tapaamisia, hän usein myöhästyy tunnin tai kaksi, koska lapsi olikin väsynyt ja piti jäädä päiväunille, tai lapsella olikin nälkä ja piti ruokaa tehdä. Usein hän ei voikaan sopia mitään tiettyä aikaa, koska ei koskaa tiedä mihin aikaa lapselle kävisi. Minusta tuo se vasta elämää rajoittaa jos mikä!

 

Mä uskon enemmänkin siihen että nuo luolamiesaikoina vierekkäin nukutut yot suojasivat silloisilta villipedoilta (viittaan nyt näihin teksteihin miten jo aikojen alusta vauvat/lapset ovat nukkuneet vieressä jne)... silloinhan koko kylä nukkui samassa luolassa..... varmaankin turvatakseen toisensa. Silloin myos kai joku aina valvoi vahtimassa ettei mikään sapelihammastiikeri vie ketään...

Ajat muuttuu. Lapsi kun yollä itkee, tottakai, herään ja menen katsomaan onko kaikki hyvin, ja lohduttamaan ja kertomaan että äiti on kuuloetäisyydellä eikä hätää ole. Väittäisin että lapsi kokee yhtälailla siinä että hänen hätäänsä vastataan ja tuki ja turva on lähellä.

 

Tuli mieleen noista Tytsin ohjeista siskoni ystävä, joka on lapsentahtisuuden puolestapuhuja. Heillä ei ole mitään rytmiä, koska hänen mielestä sellainen rajoittaa elämää. Hänellä on siis yksi lapsi. On vain kovin hölmöä, että hänen lapsensa usein joutuu huutamaan nälkäänsä, kun tämä äiti vasta tekee ruokaa, kun ei hän tiennyt että mihin aikaan lapselle tulee nälkä. Samoin jos äiti sopii tapaamisia, hän usein myöhästyy tunnin tai kaksi, koska lapsi olikin väsynyt ja piti jäädä päiväunille, tai lapsella olikin nälkä ja piti ruokaa tehdä. Usein hän ei voikaan sopia mitään tiettyä aikaa, koska ei koskaa tiedä mihin aikaa lapselle kävisi. Minusta tuo se vasta elämää rajoittaa jos mikä!

Juuri näin. Kokomaailman pitäs tanssia sen yhden Nicopetterin mukaan....

 

[QUOTE="sivustaseuraaja";24035001]tämä perhe on lähisukua, saisin kaikki vihat niskoilleni kaikilta, kun olen mennyt sotkeutumaan heidän asioihinsa.

Aika hemmetin kinkkinen tilanne...[/QUOTE]

Eli sä laitat oman mukavuutesi viattoman lapsen edun edelle?
Vaikka sukusi onkin kusipäistä porukkaa(tämä perhe siksi miten kohtelee tätä lasta, sinä jos et vaivaudu tekemään asialle mitään ja loppu sukusi siksi jos ne tuohon puuttumisesta kaataisit vihat sinun niskaasi eikä sen pienen lapsen perheen) niin pitääkö sinun mennä siinä mukana ja antaa lapsen kärsiä siitä?
Olisihan se ennenkuulumatonta että se perhe saisi apua, lapsella olisi parempi olla ja mahdollisesti muidenkin silmät avautuisivat. Mutta ei, kannattaa olla hiljaa ettei muut suutu sulle. Toivottavasti sä nukut yösi hyvin tuon päätöksesi kanssa.

 

Ajat muuttuu. Lapsi kun yollä itkee, tottakai, herään ja menen katsomaan onko kaikki hyvin, ja lohduttamaan ja kertomaan että äiti on kuuloetäisyydellä eikä hätää ole. Väittäisin että lapsi kokee yhtälailla siinä että hänen hätäänsä vastataan ja tuki ja turva on lähellä.

Miksi aikojen tarvitsisi muuttua? Minkä tähden? Meillä lapset nukkuu samassa huoneessa eikä kumpikaan ole koskaan itkeny yöllä sekuntiakaan. Toki ovat välillä heräilleet, mutta nukahtaneet, kun ovat huomanneeet, että ollaan lähellä. Väittäisin, että pienellä lapsella on turvallinen olo öisin nukkuessaan ja heräillessään öisin, jos on samassa huoneessa aikuisten kanssa, eikä yksin omassa huoneessaan. Väitän, että samassa huoneessa nukkuvat lapset eivät juurikaan huuda öisin ja väitän, että vanhemmat saa nukuttua täysiä öitä tämän ansiosta.

 

[QUOTE="vieras";24035920]Miksi aikojen tarvitsisi muuttua? Minkä tähden? Meillä lapset nukkuu samassa huoneessa eikä kumpikaan ole koskaan itkeny yöllä sekuntiakaan. Toki ovat välillä heräilleet, mutta nukahtaneet, kun ovat huomanneeet, että ollaan lähellä. Väittäisin, että pienellä lapsella on turvallinen olo öisin nukkuessaan ja heräillessään öisin, jos on samassa huoneessa aikuisten kanssa, eikä yksin omassa huoneessaan. Väitän, että samassa huoneessa nukkuvat lapset eivät juurikaan huuda öisin ja väitän, että vanhemmat saa nukuttua täysiä öitä tämän ansiosta.[/QUOTE]

Meilläkin lapset nukkuu samassa huoneessa aikuisten kanssa ja itkevät öisin.

 

[QUOTE="argh";24035840]Sinä vouhkaaja: Lopeta. Me kaikki ollaan luettu noi saamarin oteet jo tuhat kertaa.

Ne on teoriaa - ihmiselämä ei toimi ihan noin. Me eletään tässä maailmassa, ei japanissa. Jos tahtoo toteuttaa japanilaisen kultuurin tapoja on muutettava japaniin. Meidän yhteiskunta ei toimi samoin.

Lopeta![/QUOTE]

Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa. Mahtaa olla huono omatunto jostain...

 

Jos meidän 2.v. antaisi syödä kuinka paljon tahansa ja valvoa miten tahansa niin sehän söis ja valvois.. En allekirjoita teoriaasi. Meillä on rajat ja vanhemmat määrää. 2-vuotias osaa kysyä saisinko ja nukkumaan menee kun sanotaan. Ovi laitetaan kiinni satujen ja laulun jälkeen ja se on siinä. Eipä näytä 8-vuotiaallakaan olevan mitään ongelmia asian kanssa. Hyvin nukkuu veneestä lähtien vaikka saunamökissä.

Mä en usko 2 v. syö kuinka paljon vaan/tahansa? Ja valvoon ei pysty.

 

Nukkumaanmenotaisteluitakaan ei samassa määrin ole, jos lapsi nukutetaan vanhemman läsnä ollessa ja hän saa nukkua vanhemman vieressä. Japanissa muuten suositellaan, että vauvaa ei jätettäisi yksin huoneeseen nukkumaan.

Meillä nimenomaan 2-v:n nukuttaminen ei onnistu. Vaikka olisi kuinka väsynyt niin vaikka silmät ristissä jatkaa showta niin kauan kun vanhempi on paikalla. Kun jää yksin huoneeseen, leikkii vähän ja nukahtaa parissa kymmenessä minuutissa. Nauttii omasta ajastaan, ehkä tutkii vähän paikkoja. Ja ovi on kyllä tavallaan lukossa. Se on niin kankea ettei lapsi saa sitä auki. Mutta se myöskin turvallisuustekijä, koska seuraavassa huoneessa on tosi jyrkät portaat jotka ei ole hyvä yhdistelmä väsyneen 2-v:n kanssa. Tietysti jos itkis niin mentäis seuraksi, mutta jos tosiaan kuvittelee ipanan nukuttavansa niin saa varata pari tuntia sirkusesitykseen, kuperkeikkoihin ja muuhun riehumiseen

 

[QUOTE="vieras";24035920]Miksi aikojen tarvitsisi muuttua? Minkä tähden? Meillä lapset nukkuu samassa huoneessa eikä kumpikaan ole koskaan itkeny yöllä sekuntiakaan. Toki ovat välillä heräilleet, mutta nukahtaneet, kun ovat huomanneeet, että ollaan lähellä. Väittäisin, että pienellä lapsella on turvallinen olo öisin nukkuessaan ja heräillessään öisin, jos on samassa huoneessa aikuisten kanssa, eikä yksin omassa huoneessaan. Väitän, että samassa huoneessa nukkuvat lapset eivät juurikaan huuda öisin ja väitän, että vanhemmat saa nukuttua täysiä öitä tämän ansiosta.[/QUOTE]

meillä täysin päinvastoin: vauvana tytto heräili mun maidontuoksuun ja yot alkoi sujua ilman heräämistä kun eri huoneeseen nukutin. Ihmiset on yksiloitä.

Lisäksi, mä haluan hoitaa ainakin parisuhdettani, enkä halua lasten olevan siinä näkemässä sitäkään. Tietysti joku tähän kommentoi että pakkoko se on seksiä harrastaa ja kyllä: vaikka olen kahdenlapsen (kohta kolmen) äiti, haluan yhä seksiä ja parisuhdettakin hoitaa joskus. Ja keskustella illalla asioista mieheni kanssa, joka taas hairitsisi lapsen unta.
Katsomme myos tv:tä joskus, joka häiritsisi lapsen unta. Me kun asumme kaksiossa, niin tv on sängyn kanssa samassa huoneessa.
Minusta aikuisillakin on oikeus yksityisiin hetkiin vaikka lapsia onkin.
Itsekästä? Ehkä.
No, meillä asiat sujuu näin hyvin, muut nukuttakoot lapsensa vaikka teini-ikään vieressään jos niin haluaa.

 

[QUOTE="vieras";24035961]Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa. Mahtaa olla huono omatunto jostain...[/QUOTE]

Ei ole huono omatunto vaan saatanan kyllästynyt kunet kykene omia ajatuksia tuottamaan vaan kaikki on jonkun Jenkki kasvattajan tulkintoja.

Olen asunut Aasiassa ja meno ei ole oikeasti ihan tollaista kun nuo tieteilijät kuvaa - mutmut...PAKKOHAN SEN ON OLLA TOTTA kun kirjassa niin sanotaan.

 

Meillä nimenomaan 2-v:n nukuttaminen ei onnistu. Vaikka olisi kuinka väsynyt niin vaikka silmät ristissä jatkaa showta niin kauan kun vanhempi on paikalla. Kun jää yksin huoneeseen, leikkii vähän ja nukahtaa parissa kymmenessä minuutissa. Nauttii omasta ajastaan, ehkä tutkii vähän paikkoja. Ja ovi on kyllä tavallaan lukossa. Se on niin kankea ettei lapsi saa sitä auki. Mutta se myöskin turvallisuustekijä, koska seuraavassa huoneessa on tosi jyrkät portaat jotka ei ole hyvä yhdistelmä väsyneen 2-v:n kanssa. Tietysti jos itkis niin mentäis seuraksi, mutta jos tosiaan kuvittelee ipanan nukuttavansa niin saa varata pari tuntia sirkusesitykseen, kuperkeikkoihin ja muuhun riehumiseen

Niin ne on erilaisia. Meillä nimenomaan lapset nukahtaa kun vieressä makoilee itse silmät kii "nukkuen". Kukaan ei huuda eikä vaeltele.

 

meillä täysin päinvastoin: vauvana tytto heräili mun maidontuoksuun ja yot alkoi sujua ilman heräämistä kun eri huoneeseen nukutin. Ihmiset on yksiloitä.

Lisäksi, mä haluan hoitaa ainakin parisuhdettani, enkä halua lasten olevan siinä näkemässä sitäkään. Tietysti joku tähän kommentoi että pakkoko se on seksiä harrastaa ja kyllä: vaikka olen kahdenlapsen (kohta kolmen) äiti, haluan yhä seksiä ja parisuhdettakin hoitaa joskus. Ja keskustella illalla asioista mieheni kanssa, joka taas hairitsisi lapsen unta.
Katsomme myos tv:tä joskus, joka häiritsisi lapsen unta. Me kun asumme kaksiossa, niin tv on sängyn kanssa samassa huoneessa.
Minusta aikuisillakin on oikeus yksityisiin hetkiin vaikka lapsia onkin.
Itsekästä? Ehkä.
No, meillä asiat sujuu näin hyvin, muut nukuttakoot lapsensa vaikka teini-ikään vieressään jos niin haluaa.

Ja pakkoko sitä seksiä on harrastaa siellä sängyssä iltaisin? Meillä ainakin makuuhuoneet on pyhitetty pelkälle nukkumiselle. Kun lapset ovat käyneet ilman taisteluita nukkumaan, niin meillä aikuisilla on monta tuntia aikaa viettää yhdessä iltaa ja se vietetään olohuoneessa, jossa on telkkari ja muhkea sohva. Keittiökin on siinä vieressä, voi kokkailla illalla kaikkea hyvää. Meillä parisuhde hoituu siis ihanassa olohuoneessa, kun muksut nukkuu siellä vanhempien makkarissa ja hyvin nukkuvatkin. Kukaan ei oo väsyny, ku kukaan ei koskaan nouse jalkeille öisin eikä valvota. Illallakin lapset käy sovinnolla ja iloisina nukkumaan, ku tietävät, ettei tarvi nukahtaa yksin eikä tarvi nukkua yksin. Meillä ei ole makuuhuoneessa telkkariakaan.

 

Mä odotan vieläkin, että milloin tuo minun tässä kuussa 3v täyttävä sitten muka keksii, että nukkumaanmeno on jotain kauheeta ja hirveetä ja sitä pitäisi protestoida ja valvoa puolille öin Menee säännöllisesti siinä 21-aikoihin nukkumaan, joskus hieman aikaisemmin, joskus hieman myöhemmin, päivän tapahtumista ja muusta rytmistä riippuen. Palstalla kovasti väitettiin, että 1,5v, sitten 2v, sitten peloteltiin, että kyllä se viimeistään 3-vuotiaana sen ymmärtää. Kolme vuotta tulee täyteen viikon päästä, ehkä se sitten yhtäkkiä rupeaa valvomaan joka yö yhteen

 

[QUOTE="vieras";24035920]Miksi aikojen tarvitsisi muuttua? Minkä tähden? Meillä lapset nukkuu samassa huoneessa eikä kumpikaan ole koskaan itkeny yöllä sekuntiakaan. Toki ovat välillä heräilleet, mutta nukahtaneet, kun ovat huomanneeet, että ollaan lähellä. Väittäisin, että pienellä lapsella on turvallinen olo öisin nukkuessaan ja heräillessään öisin, jos on samassa huoneessa aikuisten kanssa, eikä yksin omassa huoneessaan. Väitän, että samassa huoneessa nukkuvat lapset eivät juurikaan huuda öisin ja väitän, että vanhemmat saa nukuttua täysiä öitä tämän ansiosta.[/QUOTE]

Mun kyllä tarttee sanoa että en todellakaan nukkunut täysiä öitä kun lapsi oli samassa huoneessa. Kaippa sitten joku äidinvaisto niin paljon herkemmällä että heräsin joka saamarin kyljenkääntöön - ja toisin kuin sinä ilmeisesti - en saannut heti uudestaan unta. Lapsi heräili taa siihen kun mä nousin ja katsoin mitä "tapahtuu". Loputon kierre, vauva herätti mut, minä vauva.

Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Kaikki nää saamarin kavatusopukset ei ota mitään kantaa ihmisen YKSILÖLLISYYTEEN. Ne pitää kaikki ihmisiä yhtenä massana, vauvasta vaariin. KAIKKI vauvat nukkuu paremmin vanhempien kainalossa - KAIKKI vanhemmat nukkuu paremmin kun vauva on samassa huoneessa. KAIKKI vauvat lopettaa itkemisen yöllä kun on vanhempien lähellä...KAIKKI vauvat itkee omassa huoneessa.

OLLAANKO ME KAIKKI YHTÄ MASSAA?

 

No teeppä asialle jotakin jos noinkerta siellä perheessä toimitaan, haloo, herätä voit ssinäkin.

Ja tytsi-89 on niin nuori et ei se mitään mistään voi vielä tietää. Lapellinen heitto. No mut ku mä tunneen.....

 

Mä odotan vieläkin, että milloin tuo minun tässä kuussa 3v täyttävä sitten muka keksii, että nukkumaanmeno on jotain kauheeta ja hirveetä ja sitä pitäisi protestoida ja valvoa puolille öin Menee säännöllisesti siinä 21-aikoihin nukkumaan, joskus hieman aikaisemmin, joskus hieman myöhemmin, päivän tapahtumista ja muusta rytmistä riippuen. Palstalla kovasti väitettiin, että 1,5v, sitten 2v, sitten peloteltiin, että kyllä se viimeistään 3-vuotiaana sen ymmärtää. Kolme vuotta tulee täyteen viikon päästä, ehkä se sitten yhtäkkiä rupeaa valvomaan joka yö yhteen

NO kappas vaan, en olis arvannut että olet linjoilla - kun alko noita lainauksia sopivati putkahdella.

 

[QUOTE="vieras";24036005]Niin ne on erilaisia. Meillä nimenomaan lapset nukahtaa kun vieressä makoilee itse silmät kii "nukkuen". Kukaan ei huuda eikä vaeltele.[/QUOTE]

Juu jos meidän lapsen viereen menee nykyään makaamaan se alkaa pyörimään, potkimaan peittoa, kutittamaan eikä mene makuulle vaikka kuinka kamppaisi. Tarttis lepositeet
Sitten kun menee pois niin menee sänkyynsä mkaamaan ja nukahtaa. Vuoden ikäiseksi asti nukkui vieressä, sitten siirtyi omaan sänkyyn kun heräsi aina mun liikkeisiin. Nukkuu koko yön aina putkeen itkeskelemättä. Nukkuu kylläkin samassa huoneessa.

 

[QUOTE="vieras";24036022]Ja pakkoko sitä seksiä on harrastaa siellä sängyssä iltaisin? Meillä ainakin makuuhuoneet on pyhitetty pelkälle nukkumiselle. Kun lapset ovat käyneet ilman taisteluita nukkumaan, niin meillä aikuisilla on monta tuntia aikaa viettää yhdessä iltaa ja se vietetään olohuoneessa, jossa on telkkari ja muhkea sohva. Keittiökin on siinä vieressä, voi kokkailla illalla kaikkea hyvää. Meillä parisuhde hoituu siis ihanassa olohuoneessa, kun muksut nukkuu siellä vanhempien makkarissa ja hyvin nukkuvatkin. Kukaan ei oo väsyny, ku kukaan ei koskaan nouse jalkeille öisin eikä valvota. Illallakin lapset käy sovinnolla ja iloisina nukkumaan, ku tietävät, ettei tarvi nukahtaa yksin eikä tarvi nukkua yksin. Meillä ei ole makuuhuoneessa telkkariakaan.[/QUOTE]
Herranen sentään, joutuuko lapsi yksin nukkumaan tyhjässä huoneessa? ls-ilmoitus, ls-ilmoitus

 

Mä odotan vieläkin, että milloin tuo minun tässä kuussa 3v täyttävä sitten muka keksii, että nukkumaanmeno on jotain kauheeta ja hirveetä ja sitä pitäisi protestoida ja valvoa puolille öin Menee säännöllisesti siinä 21-aikoihin nukkumaan, joskus hieman aikaisemmin, joskus hieman myöhemmin, päivän tapahtumista ja muusta rytmistä riippuen. Palstalla kovasti väitettiin, että 1,5v, sitten 2v, sitten peloteltiin, että kyllä se viimeistään 3-vuotiaana sen ymmärtää. Kolme vuotta tulee täyteen viikon päästä, ehkä se sitten yhtäkkiä rupeaa valvomaan joka yö yhteen

Meilläki on 4 vuotias ja nuorempi lapsi eikä mitään protestointeja ja huutoja, koska nukkuvat samassa makkarissa vanhempien kanssa. toisin kuin tuttavaperheillä, herregud mitä showta ja huutoa illasta toiseen (lapset pakotetaan omaan huoneeseen, jonka seurauksena illat on helvettiä ja iltarallia ja öisin ravataan ja ängetään samaan sänkyyn ja sit on ahdasta). Mä vaan nauran partaani. Meillä lapset nukahtaa tosi pian eivätkä huuda yöllä. Nukkuvat samassa huoneessa. Eivät tiedä, että vanhemmat viettää monta tuntia joka ilta olkkarissa, koska lähden pois makkarista vasta sit ku nukahtaneet.

 

Herranen sentään, joutuuko lapsi yksin nukkumaan tyhjässä huoneessa? ls-ilmoitus, ls-ilmoitus

Puhumattakaan siitä että sohvalla, jossa lapsi päivisin istunee, sekstaillaan. siitähän tarttuu vagina - ja siitinbagteetreja lapseen. viattomaan.

 

[QUOTE="vieras";24036062]Meilläki on 4 vuotias ja nuorempi lapsi eikä mitään protestointeja ja huutoja, koska nukkuvat samassa makkarissa vanhempien kanssa. toisin kuin tuttavaperheillä, herregud mitä showta ja huutoa illasta toiseen (lapset pakotetaan omaan huoneeseen, jonka seurauksena illat on helvettiä ja iltarallia ja öisin ravataan ja ängetään samaan sänkyyn ja sit on ahdasta). Mä vaan nauran partaani. Meillä lapset nukahtaa tosi pian eivätkä huuda yöllä. Nukkuvat samassa huoneessa. Eivät tiedä, että vanhemmat viettää monta tuntia joka ilta olkkarissa, koska lähden pois makkarista vasta sit ku nukahtaneet.[/QUOTE]

Mä en suostuisi tällaiseen järjestelyyn, koska oma harrasteaikani on lasten mentyä sänkyynsä - lähden silloin usein lenkille ja isä vahtii "nukkuvia" lapsia tai toisinpäin. Jos mun täytyisi aina olla siellä makuuhuoneessa kunnes lapset nukkuvat, niin voi apua. Käytän sen ajan hyödyksi, siistin tasot, katson seuraavan päivän vaatteet valmiiksi, laitan ehkä ruokaa seuraavalle päivälle jne.

 

[QUOTE="vieras";24036062]Meilläki on 4 vuotias ja nuorempi lapsi eikä mitään protestointeja ja huutoja, koska nukkuvat samassa makkarissa vanhempien kanssa. toisin kuin tuttavaperheillä, herregud mitä showta ja huutoa illasta toiseen (lapset pakotetaan omaan huoneeseen, jonka seurauksena illat on helvettiä ja iltarallia ja öisin ravataan ja ängetään samaan sänkyyn ja sit on ahdasta). Mä vaan nauran partaani. Meillä lapset nukahtaa tosi pian eivätkä huuda yöllä. Nukkuvat samassa huoneessa. Eivät tiedä, että vanhemmat viettää monta tuntia joka ilta olkkarissa, koska lähden pois makkarista vasta sit ku nukahtaneet.[/QUOTE]
Mitäs kun meillä lapsien iltarutiini on se että saavat iltapalan jälkeen valita sadu/tuutulaulun ja pesujen jälkeen mennään omaan huoneeseen. Lue/laulan valitun sadun/laulun kummallekin, silitellen (isä yleensä silittelee toista lasta kun olen toisen sängyllä). Peitot päälle, suuko ja hyvän yön toivotukset. Sitten poistumme huoneesta ja lapset on unessa 5-15 minuutin sisällä. Ikinä ei ole taisteltu, vaan toistettu samaa, turvallista rutiinia. Ei ole itketty, ei huudetu. EI mitään showta. Ja jos lapsi ei nukahda, häntä käydään uudestaan silittämässä/ rauhoittamassa. Ja tuokin yleensä vain silloin jos päivärytmi on ollut kovinkin vauhdikas.

että se tuosta teoriasta.

 

[QUOTE="vieras";24036005]Niin ne on erilaisia. Meillä nimenomaan lapset nukahtaa kun vieressä makoilee itse silmät kii "nukkuen". Kukaan ei huuda eikä vaeltele.[/QUOTE]

Meillä esikoinen nukahtaa noin, on 5 vuotias ja vieläkin vaatii nukuttamisen. Onhan se päiväunille ja yöunille mennessä yhteensä melkoinen prosessi, jos joskus tuntikin saattaa mennä maatessa. Kieltämättä siinä ajattelee, että kunpa hän nukahtaisi itsenäisesti, niin voisi sen tunninkin käyttää tehokkaasti, tekeminen meillä kun ei koskaan lopu. Kaikenlisäksi hän on aina ollut sellainen pompottelija, aluksi heitteli tuttia ja sitten rääkyi perään, nyt hänellä on välillä milloin pissihätä, milloin jano, milloin on kakkahätä, milloin mitäkin.

Kuopus nukahtaa viemällä huoneeseen, eikä koskaan ole vielä tullut sieltä vaeltamaan , vaaan rauhoittuu ja haluaa olla omassa rauhassa kun käy nukkumaan. Jos hänen viereen menisi makoilemaan, hän ei malta nukkua silloin ollenkaan vaan hihkuu ja hyppii sängyllä ja lähtee vaeltelemaan milloin mitäkin hakemaan. Ajattee kai, että olen siinä vieressä ihan seuraa pitämässä vaikka makaisin silmät kiinni.

Mä olen kyllä niin onnellinen siitä miten meillä kuopus nukahtaa (3v) ja on aina nukahtanutkin näin. Esikoisen kanssakin toivoisin, ettei aina tarvitsisi nukuttaa, joka ilta. mutta hän puolestaan on aina vaatinut sen. vauvasta astihan se tapa on jäänyt kun ei nimenomaan vauvana nukahtanut pinnasänkyyn, ja sen ymmärrän sillä lapset on erilaisia.
Kuopus meillä on tosiaan sen luonteinen, että kaipaa muutenkin päivittäin omaa rauhaa, viihtyy seurassa, mutta kaipaa myös välillä sitä, että saa olla yksin. Ja nukkumaanmeno on yksi sellainen tilanne, milloin rauhoittuu kun saa olla omissa mietteissä, eikä hän kaipaa sinne ketään toista, ei itkeskele siis todellakaan koskaan perään.

 

[QUOTE="vieras";24035920]Miksi aikojen tarvitsisi muuttua? Minkä tähden? Meillä lapset nukkuu samassa huoneessa eikä kumpikaan ole koskaan itkeny yöllä sekuntiakaan. Toki ovat välillä heräilleet, mutta nukahtaneet, kun ovat huomanneeet, että ollaan lähellä. Väittäisin, että pienellä lapsella on turvallinen olo öisin nukkuessaan ja heräillessään öisin, jos on samassa huoneessa aikuisten kanssa, eikä yksin omassa huoneessaan. Väitän, että samassa huoneessa nukkuvat lapset eivät juurikaan huuda öisin ja väitän, että vanhemmat saa nukuttua täysiä öitä tämän ansiosta.[/QUOTE]

Väitä mitä väität, mutta meidän esikoinen HUUSI joka yö kun nukuimme samassa huoneessa. Hän heräsi itkemään ja ei saanut unen päästä kiinni hyvin. Piti silitellä ja huppiä henen pillin mukaan, tai huuto jatkui. Laitoimme hänet omaan huoneeseen ja nyt KOKO perhe nukkuu yöt ja herää vasta aamulla.