Ensinnäkin, ap:n tarinan äiti toimi väärin, se on sanomattakin selvää. Sitten ketjuun. Olen töissä lastensuojelulaitoksessa, ja meille tulee nuoria, joille ei koskaan ole asetettu rajoja. Kun ne rajatkin ovat sitä rakkautta ja tuovat sitä turvaa. Kun heille asetetaan rajat, he oppivat että elämässä on paitsi oikeuksia, myös vastuuta. Ja he oppivat, että aikuinen asettaa ne rajat, se tuo heille turvallisuuden tuntua. Tytsi-89 on täysin hakoteillä, lapsi oppii kokemaan turvattomuutta, jos hän saa kaikesta päättää itse! Kaikenlainen väkivalta kasvatuksessa tietenkin väärin, mutta rajat on asetettava.