Purkautumista 3-vuotiaan levottomista yöunista

Mä en tahdo uskoa, että yhteenkään huoneeseen ei mahtuisi parisänkyä ja lastensänkyä millään mahdollisella järjestyksellä! Lastensänky voi olla esim. jalkopäässä tai jossain muussa kohdassa, parisängyssäkään ei varmaan tarvi olla yöpöytiä molemmin puolin, jotta parisängyn paikkaakin voi muuttaa. Ap puhui vain siitä, että lastensänky ei mahdu parisängyn viereen.

Mua ärsyttää suunnattomasti tällaiset uusavuttomat, että 3 v väkisin omaan huoneeseen, vaikka ei sinne millään sopeudu.

 

Ihan standardina on kyllä asunnoissa niin, että isoimmassa makuuhuoneessa tulee mahtua parisänky ja yöpöydät. Eli kyllä se lastensänky mahtuu.

 

Täällä yksi erittäin levoton nukkuja, kohta 4vee poika. Tuo kylläkin kuorsaa....ja on hengityskatkoksia. Oletko huomannut mitään sellaista omassa lapsessasi? Meillä siis pojalla lasten uniapnea, ollaan piakkoin menossa kitarisaleikkaukseen. Eipä tuokaan ole isosti sairastellut, yskää oli syksyllä tosi pitkään. Viime talvena muutama korvatulehdus...
Toiveissa täällä vihdoinkin kunnon yöunet pojalle ja äidille!

 

Mä en tahdo uskoa, että yhteenkään huoneeseen ei mahtuisi parisänkyä ja lastensänkyä millään mahdollisella järjestyksellä! Lastensänky voi olla esim. jalkopäässä tai jossain muussa kohdassa, parisängyssäkään ei varmaan tarvi olla yöpöytiä molemmin puolin, jotta parisängyn paikkaakin voi muuttaa. Ap puhui vain siitä, että lastensänky ei mahdu parisängyn viereen.

Mua ärsyttää suunnattomasti tällaiset uusavuttomat, että 3 v väkisin omaan huoneeseen, vaikka ei sinne millään sopeudu.

Olen samaa mieltä, siinä vaan menee sisustus ja fengsui pilalle niin ei voida... Meillä vanha rintamamiestalo pienine huoneineen ja on parisänky+lastensängyt vieressä.

Meillä oli ihan sama ongelma, tyttö tuli viereen joka yö ja useimmiten huomattiin se aamulla.... Saattoi joskus unissaan potkia sängyssä mut sitten komennettiin- vaikkakin oli unessa- että nyt pää tyynyyn tai omaan sänkyyn, heti meni pää tyynyyn. Joka tapauksessa vauva oli tulossa, ei voinut enää tulla väliin. Siispä siirrettiin sänky meidän viereen ja nyt on kaikki nukkuneet hyvin. Mitä nyt vauva herää öisin syömään.

Meillä yöunet on niin tärkeät että minä en kyllä viitsi alkaa päivystää lapsen huoneessa nukahtamista tai nukkua jollain huonolla patjalla lattialla.

 

Edelleenkin on täysin mahdollista, että vanhemmat eivät saa nukuttua vaikka sänky on iahn vieressä - lapsi voi silti pyrkiä viereen vaatimuksineen, ja mahdollinen muu levottomuus nukkuessakin voi häiritä. Uskokaa tai älkää, kaikki jutut ei toimi kaikilla. Voi olla, että te samassa huoneessa nukkujat vain ette ole yhtä herkkäunisia.

Maalta on yleensäkin hyvä huutaa, kun merellä on hätä... Antakaa toki ap:n itse päättää, mitä hänen makuuhuoneesensa mahtuu ja mitä ei. Langon perheessä ei ainakaan mahtunut eskarilaisen sänky vanhempien huoneeseen, kun poika muuton yhteydessä olisi vuosien jälkeen taas aloittanut vanhempien vieressä nukkumisen.

Mielestäni aina kannattaa pyrkiä siihen itselle optimaaliseen ratkaisuun. Miksi kuunnella sellaisten neuvoja, joille sopii ihan toisentyyppinen ratkaisu?

 

Te jotka väännätte kättä että sinne makuhuoneeseen pitää sopia se lasten sänky. No, jos sen verran mahtuiskin, pitäisi se toinenkin lapsi sänkyineen saada mahdutettua sinne, kuten tässä aloittajalla on käynyt ilmi.

Oletteko koskaan ajatelleet, että kaikilla ei ole samansuuruinen makkari mitä joillain, esim. itsellä? Oletteko esim. kuulleet alkovista, jonne ei todellakaan muuta mahdu kuin 1 parisänky, 1 yöpöytä ja ja 1 kapeahko vaatekaappi? Joillain voi olla sellainenkin ratkaisu.
Ymmärrän molempien puolien näkökannan, mutta mielestäni sisaruksien on hyvä olla samassa huoneessa ja vanhemmat omassaan.
Ja on hienoa ap, että jo yksi yö on mennyt paremmin, siitä se lähtee...

 

[QUOTE="hankey";23352583]Pystyykö tuosta ketjureaktiosta poimimaan yhden asian, johon hakee muutosta?

Minä poimisin tuon ummetuksen. Lääkäriltä resepti esim Movicol junior ja ruokavalio kuntoon. (vehnäleseitä puuroon, nesteitä ums. ) Lapsen olo kaikkiaan rauhoittuu, kun ei ole epämukava olo ummetuksen takia. Vasta tuon jälkeen ne vaippa-asiatkin ratkeavat.

SAmalla lääkärireissulla varmaan katsotaan korvat ja kurkkukin.

Aloittaisin noista fyysisistä ongelmista ja sitten siirtyisin vähitellen henkisiin juttuihin. Yrittäkää te vanhemmat päästä hotelliin tai mummolaan välillä nukkumaan, yksin tai kaksin.[/QUOTE]

Kiitos tästä! Jossain alitajunnan tasolla olen miettinyt, että mihin kaikkeen ummetus voisi vaikuttaa, mutta en ajatellut niin pitkälle. Apteekista ostinkin Movicolin tapaista, mutta se ei tunnu tehoavan tarpeeksi. Täytyykin varata lääkäri, jos saisi sellaisen kunnon selvityksen tähän tilanteeseen.

Vielä tuosta sängyn siirtämisestä meidän makkariin:

A) Sinne pitäisi siinä tapauksessa siirtää molempien tyttöjen sängyt, koska varmasti alkaisi pienempikin ikävöimään, kun ihan yksin jäisi.

B) Yhden sängyn saisi toki johonkin tuupattua, mutta eipä huoneeseen muuta enää mahtuisi esim. kiinteää vaatekaappia, mikä on pikkasen v*ttumainen purkaa.

C) Me ei todellakaan aleta purkamaan väliseinää lapsen (aikansa kestävän) vaiheen mukaan.

D) Jos sänky siirrettäisiin, niin lapseni tuntien voisin sanoa, että siinä kävisi juuri, niin kuin joku muukin ennusti, että hän tulisi meidän sänkyyn kuitenkin ja huonot unet jatkuisi. Ei se lapsen herkkäunisuus siihen loppuisi.

Ihan oikeasti jossain kohtaa mietittiin sitäkin, että tyttö nukkuisi mun kanssa ja mies nukkuisi jossain muualla. Saisi hän edes nukuttua kunnolla, että jaksaa käydä töissä. Kuitenkin päivät on todella hektisiä ja yöt on ainoita aikoja, kun ollaan edes jotenkin lähekkäin, niin mä en siihen suostunut. Lastakaan ei palvele se, että vanhemmat vieraantuu toisistaan ja lopulta eroaa, kun ei ole enää muuta yhteistä kuin lapset.

 

Kiitos kannustuksesta ja neuvoista Vaappu, Ilona, Margaret, Naneni ja muutkin!

Kurjenkello: En ole huomannut hengityskatkoksia, kuorsausta on tosiaan silloin tällöin. Toivottavasti teillä vaivat helpottavat pian!

xxxx: Hienoa, jos teillä homma sujuu noin Ps. ei ole fengsuista kyse, vaan kiinteistä kaapeista.

Kertokaas nyt viisaat ja wannabe viisaat, että miksi päikkärit nukutaan hyvinkin mielellään omassa sängyssä vaikka tyttö tietää, että menen välillä itse sohvalle nukkumaan eli voisi hyvinkin haluta sinne?? En siis allekirjoita tuota, että oma sänky/huone olisi jotenkin pelottava paikka.

 

yöllä on pimeää=pelottavaa?

 

ja lisäys, päikkäreitä nukutaan pari-kolme tuntia maksimissaan ja yöunet ovat yleensä 10-12h. Siinä on aika iso ero, vai mitä?

 

voi voi... Ei voi taas kuin surkutella kun täällä kysellään neuvoja ja sit ei olla valmiita edes kokeilemaan niitä. onhan se toki vittumaista purkaa yks vaatekaappi mutta luulen että on vittumaista pomppia joka yö toisessa huoneessa ja valvoa monta tuntia pelokkaan lapsen vierellä. Itsehän sanoit olevas väsynyt ja kiukkuinen päivisin, joten miksi et edes kokeilisi? Jos et itsesi niin edes lastesi vuoksi?

 

ja lisäys, päikkäreitä nukutaan pari-kolme tuntia maksimissaan ja yöunet ovat yleensä 10-12h. Siinä on aika iso ero, vai mitä?

 

yöllä on pimeää=pelottavaa?

 

Kertokaas nyt viisaat ja wannabe viisaat, että miksi päikkärit nukutaan hyvinkin mielellään omassa sängyssä vaikka tyttö tietää, että menen välillä itse sohvalle nukkumaan eli voisi hyvinkin haluta sinne?? En siis allekirjoita tuota, että oma sänky/huone olisi jotenkin pelottava paikka.

No varmaan ero on siinä, että päiväunilta ekan heräyksen jälkeen lapsi pääsee pois ja sit ollaan siinä hereillä. Eli ei tarvitse maata yksin pimeässä huoneessa ja yrittää nukahtaa yksin uudelleen. Siinäpä se ero. Ja se on suuri ero. Mutta tapansa kullakin ja jos sä olet noin joustamaton, niin sitten varmaan onkin ihan ansaittavaa nousta öisin useita kertoja ja valvoa tuntikaupalla. Se tekeekin varmaan hyvää kaikille ja varmaan jaksat tosi hyvin.

 

Yks näkökulma, että kun sen 3 veen ei tarttis nousta pois sängystä eikä sunkaan, niin kaikki jaksais paremmin, ku sais maata ja nukkua kaikki yöt. Ja toinen näkökulma, että eikö sänkyyn mennä NUKKUMAAN. Sen parisuhdeajan voi hoitaa olohuoneessa. Sillekkin jää ihan erilailla aikaa, kun lapset menee suosiolla nukkumaan.

 

Meillä myös 3ja puol vuotias poika.. Kaiken tyyppiset samankaltaiset uniongelmat on meilläkin tuttuja, mutta yhden selkeän tekijän olen huomannut: TV . Usein kun on nähnyt jonkun uuden piirretyn missä sitten ollut hänen mielikuvitukselleen jokin mietityttävä ja/tai pelottava kohta niin tämä seuraa sitten pitkään unissa itkukohtauksina.. Välillä ollaankin sitten oltu ihan kokonaan telkkari lakossa että ollaan saatu unet rauhottumaan..

Olisiko teilläkin tällainen mahdollista yhdeksi tekijäksi muiden mukana?

 

voi voi... Ei voi taas kuin surkutella kun täällä kysellään neuvoja ja sit ei olla valmiita edes kokeilemaan niitä. onhan se toki vittumaista purkaa yks vaatekaappi mutta luulen että on vittumaista pomppia joka yö toisessa huoneessa ja valvoa monta tuntia pelokkaan lapsen vierellä. Itsehän sanoit olevas väsynyt ja kiukkuinen päivisin, joten miksi et edes kokeilisi? Jos et itsesi niin edes lastesi vuoksi?

Peesi. Mielestäni edes KOKEILEMALLA lapsen sängyn siirtämistä vanhempien sängyn viereen ei voida aikaansaada minkäänlaista huononnusta nykytilanteeseen, jos tyttö kerran muutenkin on änkeämässä vanhempiensa väliin. Mutta jos ei voida edes kokeilla ehdotettuja ratkaisuja, niin ehkä sitä ei sitten oikeasti olla tarpeeksi väsyneitä. Tai sitten univaje sumentaa loogisen ajattelun.

Minusta on huvittavaa, kun tässäkin ketjussa eräskin lapseton ihminen käskee sitkeästi vain kantamaan lapsen takaisin omaan sänkyynsä öisin. Tämä neuvoja ei ole kokeillut itse tälläistä yörallia kertaakaan, voisi olla toinen ääni kellossa jos parikin yötä ramppaisi.

Mulla on 2-vuotias tytär, joka nukkuu yöt omassa lastensängyssään meidän vanhempien makkarissa. Olen aina pitänyt periaatteena sitä, että lapset nukkuvat omassa huoneessaan ja vanhemmat omassaan. Mutta meillä lapsen eristäminen omaan huoneeseensa aiheuttaa sen, että hän heräilee öisin itkemään ja haluaa tulla meidän huoneeseen ja sänkyyn. Samassa huoneessa nukkuessa hän nukkuu 9-11 h heräämättä. Eli kumman valitsen? Periaatteeni vai katkeamattomat yöunet? Olen raskaana rv 26 ja yliopisto-opinnot loppusuoralla, eikä elämästä tulisi mitään jos joutuisin yöt kantamaan lasta takaisin omaan sänkyyn. Olen herkkäuninen ja käyttänyt korvatulppia joka yö vuosikaudet miehen kuorsaamisen vuoksi. Mitä sitten? Niihin tottuu, eikä lapsi minua öisin herätä vaikka samassa huoneessa nukkuukin.

 

Peesi. Mielestäni edes KOKEILEMALLA lapsen sängyn siirtämistä vanhempien sängyn viereen ei voida aikaansaada minkäänlaista huononnusta nykytilanteeseen, jos tyttö kerran muutenkin on änkeämässä vanhempiensa väliin. Mutta jos ei voida edes kokeilla ehdotettuja ratkaisuja, niin ehkä sitä ei sitten oikeasti olla tarpeeksi väsyneitä. Tai sitten univaje sumentaa loogisen ajattelun.

Minusta on huvittavaa, kun tässäkin ketjussa eräskin lapseton ihminen käskee sitkeästi vain kantamaan lapsen takaisin omaan sänkyynsä öisin. Tämä neuvoja ei ole kokeillut itse tälläistä yörallia kertaakaan, voisi olla toinen ääni kellossa jos parikin yötä ramppaisi.

Mulla on 2-vuotias tytär, joka nukkuu yöt omassa lastensängyssään meidän vanhempien makkarissa. Olen aina pitänyt periaatteena sitä, että lapset nukkuvat omassa huoneessaan ja vanhemmat omassaan. Mutta meillä lapsen eristäminen omaan huoneeseensa aiheuttaa sen, että hän heräilee öisin itkemään ja haluaa tulla meidän huoneeseen ja sänkyyn. Samassa huoneessa nukkuessa hän nukkuu 9-11 h heräämättä. Eli kumman valitsen? Periaatteeni vai katkeamattomat yöunet? Olen raskaana rv 26 ja yliopisto-opinnot loppusuoralla, eikä elämästä tulisi mitään jos joutuisin yöt kantamaan lasta takaisin omaan sänkyyn. Olen herkkäuninen ja käyttänyt korvatulppia joka yö vuosikaudet miehen kuorsaamisen vuoksi. Mitä sitten? Niihin tottuu, eikä lapsi minua öisin herätä vaikka samassa huoneessa nukkuukin.

Täysi peesi! Meidänkin 3 v tyttö nukkuu parhaiten omassa sängyssään, mutta meidän makkarissa. Valitsen mieluiten hyvät yöunet kuin periaatteeni (ennen syntymää olin sitä mieltä, että omaan huoneeseen)

 

[QUOTE="mamitsu";23354712]Meillä myös 3ja puol vuotias poika.. Kaiken tyyppiset samankaltaiset uniongelmat on meilläkin tuttuja, mutta yhden selkeän tekijän olen huomannut: TV . Usein kun on nähnyt jonkun uuden piirretyn missä sitten ollut hänen mielikuvitukselleen jokin mietityttävä ja/tai pelottava kohta niin tämä seuraa sitten pitkään unissa itkukohtauksina.. Välillä ollaankin sitten oltu ihan kokonaan telkkari lakossa että ollaan saatu unet rauhottumaan..

Olisiko teilläkin tällainen mahdollista yhdeksi tekijäksi muiden mukana?[/QUOTE]

Eiköhän suurin ongelma ja syy ole tässä se lapsen yksinnukkuminen kuitenkin.

"Unihäiriöt liittyvät länsimaiseen tapaan jättää liian pienet lapset nukkumaan yksin".

 

Eiköhän suurin ongelma ja syy ole tässä se lapsen yksinnukkuminen kuitenkin.

"Unihäiriöt liittyvät länsimaiseen tapaan jättää liian pienet lapset nukkumaan yksin".

No meillä on lapsi myös nukkunut, millon mistäkin syystä, omassa sängyssään, sekä omassa huoneessa, sitten meidän huoneessa ja välillä myös vieressä ja nykyään taas pikkuveljensä kanssa kerrossängyssä omassa huoneessaan. Välillä minäkin nukun lasten kanssa siellä varavuoteen kanssa, välillä toisessa huoneessa (lähinnä kyllä pikkuveljensä takia). Eli meillä on tuttua kaikki nämä nukutus muodot, ja SILTI siis tää TV on vaikuttanut uniin samalla tavalla kaikissa näissä nukkumistavoissa.

 

Ja edelleenkin hain yhtä osakeinoa rauhoittaa unia, selvästikkin lapsella on muitakin unta häiritseviä tekiöitä esim muutot...

 

Pikkusiskon syntymä voi aiheuttaa myös tällaista yöahdistusta, siihenhän potailuun liittyvä takapakkikin viittaa. Kuinka kauan omaan sänkyyn kantamista on kokeiltu? Yleensä pari yötä tällaista rallia riittää, jos jaksaa vain olla täysin johdonmukainen. Tiedän kokemuksesta (!), että näin on. Meillä ei muuten mahtuisi kaikkien sängyt kuin olohuoneeseen, enkä tuota kaappien purkamista suosittelisi esim. vuokralla asuvillekaan...

Uskokaa nyt vain hyvät ihmiset että se teidän juttu ei välttämättä toimi kaikilla. Eikä kaikki viereen pyrkivät lapset kärsi mistään pelkotiloista ja ahdistuksesta. Mun pikkusisko kiipesi aikoinaan äitin viereen vaikka sänky oli puolen metrin päässä. Ap varmaan tietää parhaiten, mikä nukkumajärjestys heidän perheessään toimii parhaita nyt JA JATKOSSA. Sellaiseen kannattaa pyrkiä, ei miehen häätämiseen pois yhteisestä makuuhuoneesta ja kiintokalusteiden purkamiseen.

 

Kyllähän mä nyt sen tajuan, että päikkärit on lyhyet. Pointti vaan oli se, ettei sänky/huone ole pelottava. Hän ei vielä erota selvästi kummat on lyhyet unet ja kummat ne pitkät. Puhuu siis iltapäivällä aamun asioista "eilen sitä ja eilen tätä", vaikka on samasta päivästä kyse. Unet on pätkittäisiä oli yö tai päivä. Niin ja huone on yhtä pimeä päivällä ja yöllä, kiitos pimennysverhon. Luulisi, että tyttöä ahdistaisi ylipäänsä sänkyyn meneminen, kun ei kuitenkaan tiedä onko tulossa pitkät vai lyhyet unet.

Se on kiva, kun täällä tiedetään minkä kokoiset huoneet meillä on ja että parisuhteellekin löytyy aikaa vaikka olkkarista. Just Tytöt menevät nukkumaan klo 19-19.30 ja vähän sen jälkeen menee mieskin, jos haluaa saada tarpeeksi unta. Ja toki sängyssä voi muutakin tehdä kuin nukkua ja silloin sinne ei muita sovi.

TV:n katseluun olen kiinnittänyt erityistä huomiota, koska se lisäsi taannoisia kauhukohtauksia, myös vähän hurjemmat sadut jätetään lukematta viimeiseksi illalla.

Neuvoja kyselin ja niitä olen saanut, kiitos Eiköhän jokainen kuitenkin valitse ne, mitkä itselle parhaiten sopii. Esim. mihinköhän meidän vaatteet ja se kaappi laitettaisiin siksi aikaa, että neitien sängyt saisivat tilaa? No tähänkin on varmaan vastaus tulossa

 

aaargh, no vaikka sinne tyttöjen huoneeseen sänkyjen tilalle! Kyl toi univaje on selkeästi vaikuttanut sun loogiseen ajattelukykyyn mut mä en ainakaa enää viitti yrittäkään ehdottaa mitään kun periaatteesi näyttävät olevan tärkeämmät kuin koko perheen hyvinvointi ja lapsen perusturvan luominen..onnea vaan yöralliin hei Sulle!

 

aaargh, no vaikka sinne tyttöjen huoneeseen sänkyjen tilalle! Kyl toi univaje on selkeästi vaikuttanut sun loogiseen ajattelukykyyn mut mä en ainakaa enää viitti yrittäkään ehdottaa mitään kun periaatteesi näyttävät olevan tärkeämmät kuin koko perheen hyvinvointi ja lapsen perusturvan luominen..onnea vaan yöralliin hei Sulle!

Just näin, mäkin luovutan, on sen verta kovat periaatteet. Ja missä määrätään, että vanhempien on nukuttava j_o_k_a yö samassa huoneessa? Jos samassa huoneessa nukkuva lapsi huonontaa parisuhdetta, vika ei ole lapsessa, vaan muualla. Periaatteitaan voi muuttaa ja niistä voi tilapäisesti joustaa tai lopullisesti. Kuten sanottu, parisuhdeaikaa voi ihan oikeasti viettää olohuoneessa ja makuuhuone rauhoitetaan nukkumiselle. Kun on noin pienet lapsetkin, ettei teinejä talossa, niin seksihommatki sujuu muualla kuin vain yöaikaan, pimeässä ja peiton alla. No, jatka sä väsymistäs, me jatketaan ihan eri tavalla ja saadaan unemme. 3 v nukkuu huoneessamme ja koko perhe kukoistaa.