Puoliso vaihtaa alaa ja tulotaso romahtaa

[naimisissa 15 vuotta]

Elikkäs meillä on semmonen tilanne, että vaimo on ansainnut mukavasti rahaa tuoteryhmäpäällikkönä. Nyt hänen päähänsä on tullut ajatus, että hän vaihtaa alaa ja alkaa tehdä jotakin hoitoalan työtä. En oikein edes tiedä, mitä se on, mutta jonkinlaista energiahoitoa tms. Koska hän jäisi yrittäjäksi, niin hän on laskeskellut tulotasoaan. Tulot tulevat romahtamaan ja alussa jopa vaaditaan rahaa esimerkiksi toimitilojen vuokraamiseksi.

Onko oikein, että puoliso voi vaihtaa alaa tuosta noin vain? Minusta vaimon olisi pitänyt pyytää minulta lupa ammatin vaihtamiseen. Olemme riidelleet tästä aika paljon. Kun minä sanoin, että mitä jos minäkin haluaisin vaihtaa alaa sellaiseen hommaan, joka ei kannata, niin vaimo vain totesi, että turha jossitella, kun et kuitenkaan vaihda alaa. Pitääkö minun mukisematta niellä vaimon romahtava tulotaso ja vain kiltisti elättää häntä? Kun halusin nähdä vaimon laskelmia tarkemmin ja kysellä näistä raha-asioista, niin hän suuttui heti.

 

[Vanha Noita]

Ei sun tarvi mitään, mitä vaimosi tekee, hyväksyä. Eroaminen on Suomessa tavattoman helppoa. Mutta, jos jäät, hyväksyt, mitä vaimosi tekee urputtamatta(tässä on PISTE)

 

[ei noin voi tehdä]

Siis...
vaimosi ei keskustellut ko. asiasta sinulle, noin tärkeä asia ja akka ei keskustellut asiasta sinulle?! kaiket ajat piti siis vaan salassa?

toi nainen katsoo vain omaa napaa, egoistimainen akka, kai akalla on jotain tulevaisuudensuunitelmiakin johon sinä et kuulu mukaan? ja muutenkin et saa kysellä tai nähdä laskelmia on outoa, ei kukaan muuten noin toimi jos ollaan yhdessä naimisissa, sano akallesi että jos haluaa olla tai leikkiä sinkkua niin se on ilman sinua sitten!

 

[en kysele lupia, korkeintaan keskustelen]

Olisi pitänyt kysyä sinulta lupa? Ihanko totta?

 

[Liisa Tasa-arvo Finlandiassa]

Missä maailmassa elät? Kyllä suomalainen nainen voi itsenäisesti päättää ammattinsa.
Ei siinä aviomieheltä lupaa pyydetä.Ei avioliitto tarkoita, että omistaa toisen.
Tittelin vuoksiko ja rahanansaintakoneeksiko olet vaimosi luokitellut.Järkyttävää...
Kontrollin halusikin on suuri,koska vaadit häneltä laskelmia... Yhteiselämään kuuluu
toisen tukeminen muutoksissa eikä maton alta vetäminen. Missä se rakkaus on?
Suomalainen avioliitto on selkeästi vain talousyksikkö. On muitakin arvoja elämässä!
Itsekin ollut vain rahanansaitsemiskoneena 25 vuotta suomalaisen aviomiehen kanssa.
Erosin ja löysin englantilaisen herrasmiehen ja arvojen kulttuurin ihmisenä...

 

[*siri*]

Jos ollaan avioliitossa, missä varat ja niiden hoito on yhteistä, on keskusteltava toisen kanssa näin suurista muutoksista. Vaimo haluaa, että mies elättää ja jopa tukee rahallisesti häntä, niin kyllä asia kuuluu miehellekin. Yritystoiminta vaatii harkintaa ja suunnittelua, sekin pitää jakaa puolison kanssa, jos hänellä on siinä ilmeinen riskikin. Ja riski tällaisessa pienimuotoisessakin yritystoiminnassa on.

Mikä ihmeen rahanansaitsemiskone, Liisa Tasa-arvo? Jos elät yksin, on sinun silloinkin huolehdittava toimeentulostasi. Onko tasa-arvoista heittäytyä toisen elätettäväksi ja vielä vasten toisen tahtoa. Itsenäinen nainen seisoo omilla jaloillaan, myös taloudellisesti.

 

[fatamorgana]

Tippuvatko vaimon tulot niin paljon, että elintasonne romahtaa? Onko elintason lasku väliaikaista vai pysyvää? Jos vaimo pystyy edelleen maksamaan esim. 1/3 - 1/2 elinkustannuksista, en ymmärrä miksi valitat? Ja otatko mieluummin tyytyväisen, onnellisen vaimon, vai stressaavan, kiukuttelevan naisen, joka mielestään hukkasi elämänsä tilaisuuden kun ei alkanut yrittäjäksi vaan jäi entiseen työhönsä sinun vaatimuksestasi?

On kuitenkin oikeus ja kohtuus, että vaimo ottaa yrittäjäriskin itse, eli esim. hankkii starttirahan, yrittäjälainat ym. eikä odota sinun maksavan hänen firmansa käynnistämistä. Mikäli yritys ei kannatakaan, eiköhän vaimo pääse uudelleen nykyalansa töihin, jos on 15 vuotta menestyvästi siellä pärjännyt. Kokeilkaa pari vuotta, miltä lähtee näyttämään.

Tietenkin asiasta olisi pitänyt keskustella yhdessä, eikä vain ilmoitusluontoisena asiana. Mutta et kuitenkaan voi hallita vaimoasi etkä päättää hänen elämänsä suuntaa. Jos asia ottaa liian koville, ero tosiaan on sallittu. Ette ehkä olisi sopineet yhteen jatkossa muutenkaan, jos sinulle raha on tärkeintä, kun taas vaimosi haluaa kehittää itseään, oppia uutta, kokea ja tuntea.

 

[fatamorgana]

Kun halusin nähdä vaimon laskelmia tarkemmin ja kysellä näistä raha-asioista, niin hän suuttui heti.

Korjaus edelliseen mielipiteeseeni: kyllä vaimon laskelmien pitäisi olla sellaisella pohjalla, ettei hän odota elatusta saati yrityksen käynnistämisrahaa sinulta. Eli molemmat maksavat omat kulunsa, elämisen osalta ja vaimo luonnollisesti itse oman firmansa kulut. Kaikkien päätösten pitäisi olla sellaisia, että hän voisi toteuttaa ne myös yksin - eli ei laske sen varaan, että jos tulee tiukkaa, sinulta löytyy rahaa.

 

[Voi ihmettelyä!]

Puolisolla on elatusvelvollisuus toista kohtaan. Mitäs jos vaimo ois jäänyt työttömäksi, kysyykö siihenkin luvan häh?

 

[no]

Voisiko hän jäädä vuorotteluvapaalle tai jotenkin muuten säilyttää työpaikkansa. Vaikka toisaalta tuntuu sille, että hän haluaa pois nykyisestä työpaikastaan.

Rohkea hän on ja samalla varmasti hyvä ihmisenä ja puolisonakin.

 

[----------------------------------]

Ei vuorotteluvapaalla mitään firmoja perustella.
Tyhmä sinä olet ja samalla varmasti huono ihmisenä ja puolisonakin.

 

[Hellan ja kullin välissä]

Itämaissa laki joka sallii miehen ottavan naiselta riisikupin pois jos ei heru kunnon seksiä.
Todelkaa vaan suomen ellit kiltisti ukkojanne tai jää saamatta riisi tai kulli...

 

[meitä naisia on moneksi ja niin on miehiäkin]

olin hyvin palkatussa työssä keskisuuressa yrityksessä. Olin aivan naatti työpäivien jälkeen. Helvetillinen kiire, paljon matkapäiviä, jatkuvaa hässäkkää ja mieletöntä suorittamista liki 15 vuotta.
Olen tunnollinen ja täsmällinen, olin pätevä työssäni. Kun tulokset olivat hyvät, työnantaja arvosti suoritustani ja etenin vuosittain aina vain vaativampiin tehtäviin.

Kerran istuttiin miehen kanssa saunan jälkeen kotisohvalla. Minusta oli "veto" ihan poissa, olin oikeasti ihan muissa maailmoissa, en siis läsnä, ajatukset pyöri seuraavissa projekteissa.
Mies totesi ihan tavallisella äänellä, onko sun pakko tehdä noin kamalasti töitä, saatko siitä itsellesi mitään iloa ja sanoi että häntä huolestuttaa minun puolestani.
Silloin havahduin ja tajusin kuinka loppu olin henkisesti.
Totesin hänelle että hän on oikeassa, mutta mitä muuta voisin tehdä.
Hän tiesi salaisen lapsuuden ammattihaaveeni ja kysyi haluaisinko vielä tehdä esim. sitä. Minä tietysti sanoin ettei meillä ole varaa jäädä tähän, uuden kodin asuntolainaakin vielä paljon maksamatta.
Ihana mieheni sanoi, jos lainaa ei pystytä maksamaan hänen palkallaan muutetaan halvempaan asuntoon. Sen illan aikana suunniteltiin mun ja meidän yhteinen loppuelämä uusiksi. Hain kouluun, pääsin sisään, jätin hyvän työpaikkani.
Hankin uuden ammatin ja nyt olen ollut yrittäjänä 5 vuotta. En koskaan vaihtaisi tätä työn iloa ja sen positiivisia vaikutuksia vanhaan elämääni, eikä varmasti vaihtaisi miehenikään minua siihen vanhaan. Tulotasomme putosi jonkin verran, mutta elämänilo, vapaus ja sen tuomat muut plussat korvaavat monikertaisesti ne rahat.

Tämä pitkä johdanto on ap:lle.. miksi vaimosi haluaa vaihtaa alaa? Onko hän tuuliviiri joka kääntyilee minne sattuu, vai onko taustalla jotain muuta.
Jos hän oivaltaa itse sen mitä minä en.

 

[Kyllä keskustelu kannattaa]

Mielestäni yrityksen perustaminen on sen verran iso juttu, että siitä pitäisi keskustella etukäteen. Jos yhteistä säveltä ei löydy, niin sitten ei kai muu auta kuin ero, sillä jos toinen kiivaasti haluaisi yrityksen perustaa, mutta luopuisi unelmistaan toisen painostuksen vuoksi, hän voisi katkeroitua siitä ja ottaa eron joka tapauksessa myöhemmin. Toki olisi toivottavaa, että puolisot pääsisivät yhteisymmärrykseen. On kuitenkin yritystä perustavallekin järkevää, että yritys jonakin päivänä alkaisi tuottaa voittoa, sillä eihän tappiollista firmaa voi loputtomiin pyörittää.

Minä olin työttömänä kaksi kuukautta, enkä saanut siltä ajalta mitään rahaa, kun kassassa oli ruuhkaa. Onneksi mies sanoi, että älä murhedi, kyllä me hänenkin tuloillaan työttömyysaikani pärjäämme. Siinä vaiheessa ei luonnollisesti tiedetty, että kuinka pitkäksi aikaa työttömyysaika venähtää. Onneksi se kesti vain tuon kaksi kuukautta, niin eivät ehtineet säästötkään vielä loppua, mutta jos työttömyys olisi pitkittnyt, olisi sekin tullut eteen.

 

[been there, done that]

Onko oikein, että puoliso voi vaihtaa alaa tuosta noin vain?

On.

Pitääkö minun mukisematta niellä vaimon romahtava tulotaso ja vain kiltisti elättää häntä?

Kyllä ja ei. Avioliittolakiin sisältyy puolison elatusvelvollisuus, mutta myöskin molempien vastuu osallistua elatuksen hankintaan. Vaimosihan ei suunnittele elävänsä työttömänä kustannuksellasi vaan pyrkii hankkiman itselleen ammatin ja työn, jolla hoitaa oman osuutensa.
Yleensä näistä asioista kuitenkin päästään avioliiton sisällä sopuun ilman lakikirjaa. Toisaalta voit myös miettiä, että entäpä, jos vaimosi yritys alkaa tuottaa hyvin ja elintasonne jatkossa nouseekin merkittävästi? Haluatko silloin olla osilla niistä mahdollisista voitoista ja elintason noususta?

 

[Äskeinen vielä]

Niin se piti vielä sanomani, että hieno ja kannustava kertomus nimimerkiltä "meitä naisia on moneksi ja niin on miehiäkin".

 

[Tämän siis...]

Niin se piti vielä sanomani, että hieno ja kannustava kertomus nimimerkiltä "meitä naisia on moneksi ja niin on miehiäkin".

...kirjoitti "kyllä keskustelu kannattaa", btdt ehti väliin, joten nimimerkki "äskeinen vielä" ei pitänytkään paikkaansa : )

 

[Mies 50]

....eikä toisen taloudellisen tilanteen vuoksi

 

[ei hyvä]

Elikkäs meillä on semmonen tilanne, että vaimo on ansainnut mukavasti rahaa tuoteryhmäpäällikkönä. Nyt hänen päähänsä on tullut ajatus, että hän vaihtaa alaa ja alkaa tehdä jotakin hoitoalan työtä. En oikein edes tiedä, mitä se on, mutta jonkinlaista energiahoitoa tms. Koska hän jäisi yrittäjäksi, niin hän on laskeskellut tulotasoaan. Tulot tulevat romahtamaan ja alussa jopa vaaditaan rahaa esimerkiksi toimitilojen vuokraamiseksi.

Onko oikein, että puoliso voi vaihtaa alaa tuosta noin vain? Minusta vaimon olisi pitänyt pyytää minulta lupa ammatin vaihtamiseen. Olemme riidelleet tästä aika paljon. Kun minä sanoin, että mitä jos minäkin haluaisin vaihtaa alaa sellaiseen hommaan, joka ei kannata, niin vaimo vain totesi, että turha jossitella, kun et kuitenkaan vaihda alaa. Pitääkö minun mukisematta niellä vaimon romahtava tulotaso ja vain kiltisti elättää häntä? Kun halusin nähdä vaimon laskelmia tarkemmin ja kysellä näistä raha-asioista, niin hän suuttui heti.

tästä asiasta on pitkät ketjut, käythän katsomassa tällä palstalla.

yleensä mammat sanovat että miehen pitää hyväksyä kaikki piperrys mitä muidu keksii..

 

[itsensä elättävä]

Missä maailmassa elät? Kyllä suomalainen nainen voi itsenäisesti päättää ammattinsa.
Ei siinä aviomieheltä lupaa pyydetä.Ei avioliitto tarkoita, että omistaa toisen.
Tittelin vuoksiko ja rahanansaintakoneeksiko olet vaimosi luokitellut.Järkyttävää...
Kontrollin halusikin on suuri,koska vaadit häneltä laskelmia... Yhteiselämään kuuluu
toisen tukeminen muutoksissa eikä maton alta vetäminen. Missä se rakkaus on?
Suomalainen avioliitto on selkeästi vain talousyksikkö. On muitakin arvoja elämässä!
Itsekin ollut vain rahanansaitsemiskoneena 25 vuotta suomalaisen aviomiehen kanssa.
Erosin ja löysin englantilaisen herrasmiehen ja arvojen kulttuurin ihmisenä...

Mutta kun se leipäkin pitäisi pöydälle saada! Siinä ei auta mitkään kotkotikotkoti kurssit..

 

[vaimo, käyn työssä]

Itämaissa laki joka sallii miehen ottavan naiselta riisikupin pois jos ei heru kunnon seksiä.
Todelkaa vaan suomen ellit kiltisti ukkojanne tai jää saamatta riisi tai kulli...

Onneks voi myös käydä työssä niin ei tarvi tuohon alistua.

 

[meitä naisia on niin moneksi ja niin on miehiäkin]

tein muuten jo opiskeluaikana tulevan alan töitä ensin keikkahommissa ja sitten viimeisen vuoden aikana oman yrityksen kautta. Leipää pöytään saatiin kyllä ihan hyvin ja lainatkin maksettua. Ainoa mistä lopulta tingittiin oli ehkä kaikki herkut,
alettiin syömään tavallista itsetehtyä ruokaa.
Toinen asia missä säästyi isot rahat, olivat minun vaatemenoni + muut kauneuden-hoitoon liittyvät asiat. Kun alaa itse opiskelin, teimme monia asioita oppilastyönä jne..
Vaikka olin iltaisin töissä silloin tällöin yhteinen vapaa-aikamme lisääntyi ihan hurjasti.

 

[uok mikä ukko]

On se vaan onni että oon saanut ihanan miehen. Puolin ja toisin toisiamme tuetaan ja ymmärretään.

Raha ei ole kaikki kaikessa. Hoitoalalla - mitä se nyt sitte onkaan - on varmasti jonkinlainen tulotaso.

Jos arvoisa aloittaja haluat vaimon vain tienaamaan rahaa, niin vaihda naista. Anna nykyisen vaimosi nauttia elämästään. Kerran täällä eletään. Annan hänelle tilaisuus saada hyvä ja ymmärtävä mies.

 

[Aku Painelija]

...hän vaihtaa alaa ja alkaa tehdä jotakin hoitoalan työtä. En oikein edes tiedä, mitä se on, mutta jonkinlaista energiahoitoa tms...

Huu-haa-klinikat tekevät Suomessa hyvää tiliä! Kaiken maailman aromaterapiat, maasäteilyjutut, tantra-seksi-hömppä, homeopatia, akupainelu ynnä muu uskomushoito uppoaa maksaviin asiakkaisiin kuin häkä. Kohta alkaa rahaa tulla ovista ja ikkunoista!

 

[Nainen miehisellä alalla perheyrityksen pyörteissä]

eikä suinkaan: " Puoliso vaihtaa alaa ja tulotaso romahtaa "

Sinulla on oikeus saada nähtäväksesi ja luettavaksi esim. liiketoimintasuunnitelma, ja tottakai vaimosi on sellaisen tehnyt jos kerran yrittäjäksi aikoo.
Miksi hän suuttuu kun kysyt hänen yrityssuunnitelmiaan ja niiden rahoitusta. Onko niissä jotain heikkoa, mistä hän saa alkupääoman yritykselleen ? omasta lompsasta, teidän yhteisestä vai pankista ? Onko hän näyttänyt LTS:n ja rahoituslaskelmansa esim. pankissa ? Mitä pankki sanoo ? entä Uusyrityskeskus ?
Alku hänen yritykselleen on pahin mahdollinen jos ette pääse aviopuolisoina yhteisymmärrykseen siitä mitä yrittäjyys varsinkin juuri nyt tässä taloudellisessa tilanteessa tuo mukanaan.
Hän tulee olemaan tosi kovilla jos ei saa Sinulta tukea yritykselleen. Olisko teillä tuttava tai ystäväpiirissä pariskuntia josita toinen on yrittäjä ja toinen palkansaaja ? heidän kanssaan keskustelu voisi auttaa näkemään asiat ulkopuolisen silmin ?

Mielestäni hän tekee pahan alkuvirheen alkaessaan yrittäjäksi jos Sinä et tue häntä !
Jos olet valmis jakamaan yrittämisen riskin hänen kanssaan, joka onkin tosi helppoa jos hänen kaavailemansa yritys lähtee heti " lentoon " ja sen menestyksen jakaminen vasta helppoa onkin ! mutta kun se paha päivä koittaa ja Sinä olet myös tukena, uskon että hän onnistuu.

Tavalliset palkansaajat jotka eivät koskaan ole miettineet , saati sitten olleet yrittäjinä, miten se yrityksen tuotto tehdään ( mutta ovat kyllä sitä toisten tekemää tuottoa jakamassa ) vouhkaavat tässäkin ketjussa mies/nais tasa-arvon ja muun hölynpölyn puitteissa !

Edellä oleva tekstini perustuu 30 - vuoden kokemukseen perheyrityksessä jossa säännöllisin väliajoin nousevat esiin ylimääräiset vaikeudet joita aiheuttavat aviopuolisot jotka eivät hyväksy/ymmärrä/ tai tue puolisonsa työskentelyä yrittäjänä. Yrittäjäkolleegani kertovat erittäin usein aivan samaa !