Puoliso vaihtaa alaa ja tulotaso romahtaa

[ehdotus]

Tehkää avioehto, silloin vaimosi mahdolliset velat eivät tule sinun maksettavaksesi.

Eikös kukin vastaa omista veloistaan jopa avioliitossa, eli jos mies ei takaa vaimonsa lainaa, ei miehellä ole mitään velvollisuutta maksaa toisen yrityslainoja?

 

[Nainen miehiseltä alalta perheyrityksen pyörteissä]

siitä olen samaa mieltä kuin Naisyrittäjä, ja allekirjoitan myös tämän hänen mielipiteensä, yrittäminen on elämäntapa !

Tähdentäisin aloittavan yrittäjän kunnollista liiketoimintasuunnitelmaa ( aikaisempaan viestiini viitaten ) ja sen liitteeksi yrityksen rahoitussuunnitelmaa. Pyydä häntä myös myös ehdottomasti tekemään LTS:n liitteeksi ja siihen olennaisesti kuuluva S W O T - analyysi . ( Swot tulee englanninkielisistä lyhenteistä eli : yrityksen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja ulkopuolelta tulevat uhat ) SWOT on hyvä laatia rehellisesti tai tehkää se yhdessä , jos hän siihen suostuu, toivottavasti suostuu ?! Swot kannattaa myös laatia käänteisesti, siinä mietitään positiiviset asiat vieläkin positiivisemmeksi ja yhä paremmiksi ja vastaavasti negatiivisiin asioihin mietitään ratkaisua tai niiden vaikutusta yritetään lieventää käytettävissä olevin keinoin. Suurinpiirtein näin.

Me teemme firmassa vieläkin ( yrityksemme on ollut alalla 30 vuotta ) aika-ajoin LTS:n ja swottia vain, että " heräisimme " ja että varmasti huomaisimme " missä ollaan ja mihin ollaan menossa .

 

[väärin!]

Tehkää avioehto, silloin vaimosi mahdolliset velat eivät tule sinun maksettavaksesi.

Eikös kukin vastaa omista veloistaan jopa avioliitossa, eli jos mies ei takaa vaimonsa lainaa, ei miehellä ole mitään velvollisuutta maksaa toisen yrityslainoja?

Avioliitossa vastaat myös puolisosi veloista, jos ei ole avioehtoa.

 

[ehdotus]

Tehkää avioehto, silloin vaimosi mahdolliset velat eivät tule sinun maksettavaksesi.

Eikös kukin vastaa omista veloistaan jopa avioliitossa, eli jos mies ei takaa vaimonsa lainaa, ei miehellä ole mitään velvollisuutta maksaa toisen yrityslainoja?

Avioliitossa vastaat myös puolisosi veloista, jos ei ole avioehtoa.

En vastaa puolisoni veloista, jos en ole allekirjoittanut paperiin nimeäni. Katsopa oikeusministeriön sivusto asiasta.

http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Esitteet/Avioliittolaki/Puolisoidenoikeudetjavelvollisuudetavioliitossa

Puolisoiden velat ja vastuu toisen puolison veloista

Avioliiton aikana kumpikin puoliso vastaa itse yksin tekemästään velasta. Puoliso ei myöskään joudu avioliiton purkautumisen jälkeen vastuuseen sellaisesta velasta, jonka toinen puoliso on yksin tehnyt. Puolisot voivat kuitenkin halutessaan ottaa yhdessä velkaa. Puolisot vastaavat yhdessä myös sellaisesta velasta, jonka toinen puoliso on yksin tehnyt perheen elatusta varten (esim. puoliso on ostanut ruokatavaroita tai tarpeellisia huonekaluja velaksi).
Puolisoiden omaisuus


Avioliiton solmiminen ei aiheuta muutoksia puolisoiden omistussuhteisiin. Se omaisuus, joka puolisolle kuuluu avioliittoa solmittaessa, jää avioliiton solmimisen jälkeenkin hänen omaisuudekseen. Samoin omaisuus, jonka puoliso hankkii avioliiton aikana tai saa perintönä taikka lahjana, on yksin hänen omaisuuttaan.

Puolisot voivat kuitenkin hankkia omaisuutta myös yhteiseen omistukseen, esimerkiksi ostamalla yhteisesti asunto-osakkeet ja maksamalla kauppahinnan puoliksi omista varoistaan.

 

[miikkuli 4]

Tehkää avioehto, silloin vaimosi mahdolliset velat eivät tule sinun maksettavaksesi.

Eikös kukin vastaa omista veloistaan jopa avioliitossa, eli jos mies ei takaa vaimonsa lainaa, ei miehellä ole mitään velvollisuutta maksaa toisen yrityslainoja?

Tuskin ap:n vaimo tähän suostuu. Olisi kannattanut ottaa puheeksi silloin kuin vielä meni hyvin. Näin me teimme oman puolisoni kanssa, 20v sitten, eikä ole vielä edes mennyt huonosti..

 

[Täh?]

Entä jos vaimosi olisi ollut pienipalkkainen jo alusta lähtien? Etkö olisi alkanut suhteeseen hänen kanssaan?

Sä olet kyllä aivan hakoteillä jos luulet että sulla on joku oikeus päättää naisen ammatista. Ammatinvalinta on jokaisen oma valinta.

 

[doracat]

Entä jos vaimosi olisi ollut pienipalkkainen jo alusta lähtien? Etkö olisi alkanut suhteeseen hänen kanssaan?

Sä olet kyllä aivan hakoteillä jos luulet että sulla on joku oikeus päättää naisen ammatista. Ammatinvalinta on jokaisen oma valinta.

En ikipäivänä suostuisi moiseen järjestelyyn. Entä jos perheen mies (AP) kanssa heittäisi hanskat tiskiin mahdollisesta dippa inssin / putkimiehen / bussikuskin /what ever työstään ja sanoisi että jo saakeli saa tämä p**skaraadanta riittää tylsässä duunissa - minä alan runoilijaksi. Ymmärrä se tai muuten ajan itseni jojoon.

Miksi ihmeessä naisilla on joku "oikeus" tehdä mitä vain, tyylillä että kyllä se mies elättää ja tekee pitempää päivää että nainen saa vähän häröillä sinnesun tänne.

Kiitos, olen puhunut.

 

[elämän koulun oppia]

Ystäväpiirissäni oli ap:n kuvailema tapaus, melkeimpä identtinen. Nainen oli kovapäinen, ajoi asiaansa vaikka mies sanoi että jos sen hoitolafirman laitat pystyyn niin tulee avioero. Nainen ajoi asiaansa edelleen, ja yhtenä kauniina päivänä nainen oli kirjoittanut firman aloituspaperit, otti isot lainat ym, ja seuraavana päivänä kirjoitettiin eräs toinenkin paperi, nyt miehen toimesta, nimittäin avioero vireille, ja puolen vuoden päästä se astui voimaan.

Mies jatkaa omaa elämäänsä yksin, lapsia oli iso ikävä, mutta tämä muodostui niin suureksi isoksi vuoreksi ettei liittoa voinut enää jatkaa. Mies olisi jäänyt pelkän maksajan osaan.

Jos miehiä joskus syytetään itsekkääksi, kyllä se monasti raha-asioissa on nainen, joka yrittää lypsää miehensä kuiviin. Surullista lapsille ja miehelle.

Nainen yritti 2 v firmassaan, kunnes totesi ettei se kannata. Kaikki omaisuus oli kuitenkin käytetty tuohon, ja jäljelle jäi vain katkera nainen lastensa kanssa. Mies pelasti mitä pelastettavissa oli. Mies sai suvun vihat niskoilleen, mutta ajan kanssa ihmiset tajusivat kupletin juonen ja nyt kaikki on hänellä hyvin.

 

[no]

Ei asia minustakaan ole mustavalkoinen.
1.Perheen menot ovat tällä hetkellä kahden palkansaajan mukaan mitoitetut.
2.Perheen yhteinen ajankäyttö vähenee radikaalisti, jos työajoista tulee erilaiset.
3.Lapset ovat illalla kotona ja harrastuksissaan, heistä vastuu siirtyy isälle oman työpäivänsä jatkeeksi.
4.Kun aamulla lapset lähtevät kouluun, niin äiti viettää kotona yksin leväten laatuaikaa.
5.Jos yritystoiminta merkitsee velanottoa, niin se todellakin tulee avioerossa myös miehen maksettavaksi.
6.Perhe on kokonaisuus; ap:lla on täysi syy huolestua, jos hän tulee kantamaan merkittävimmän vastuun perheen monista asioista.
7.Vaimon yritystoiminta vaikuttaa sanelupäätökseltä.

 

[ehdotus]

Toisaalta, kai se tulotaso on romahtanut jo kertaalleen, silloin kun alunperin ryhtyivät muksuja hankkimaan. Eli ei kai tässä pahemmin mitään uutta ole. Mun mielestä lapsien teko esim. nuorella iällä on suurempi riski kuin yrityksen perustaminen keski-iässä. Kai sitä pysyy niiden laskujen mukana, ja tietää, milloin summat alkaa mennä liiaksi miinuksen puolelle, luulisi ainakin?

Periaatteessa avioliitossa pitäisi tukea toista puolisoa kaikin mahdollisin tavoin, ennemmin tuen miestäni kuin perheemme ulkopuolisia. Kuinkahan moni vastaajista olisi ennemminkin valmis tukemaan taloudellisesti eläköityvää äitiään tai työtöntä veljeään, kuin omaa puolisoaan, joka sentään yrittäisi omalla panoksellaan kartuttaa perheen omaisuutta?

 

[-greg-]

Kyllä ap:n vaimon kannattaisi ensi alkuun kokeilla näitä hoitojen antamista viikonloppuisin/iltaisin/lomilla. Sitten jos näyttäisi siivet kantavan, niin lopettaisi työpaikassaan.

Tämä on ehdottomasti paras tapa aloittaa yritystoiminta tässä tapauksessa. Samalla selviäisi se yrittämisen kannalta tärkein asia eli maksavien asiakkaiden määrä ja kuinka se kehittyy/kehittyisi.

 

[Aikuisen ihmisen vastuu]

Entä jos perheen mies (AP) kanssa heittäisi hanskat tiskiin mahdollisesta dippa inssin / putkimiehen / bussikuskin /what ever työstään ja sanoisi että jo saakeli saa tämä p**skaraadanta riittää tylsässä duunissa - minä alan runoilijaksi. Ymmärrä se tai muuten ajan itseni jojoon.

Täsmälleen samaa mieltä. Ei kenelläkään ole oikeutta tehdä ihan niin kuin haluaa, JA odottaa, että muut kyllä huolehtivat käytännön järjestelyistä. Jos ollaan parisuhteessa ja etenkin kun on vielä lapsiakin, on perheen kaikilla aikuisilla myös vastuunsa, ei vain vapauksia.

 

[no]

Siinä vaiheessa, kun edessä on vaikeuksia, niin yhden ihmisen yritys lopettaa toimintansa tai yrittäjä sairastuu. Tulopuoli on nolla, mutta menot jatkuvat lähes entisellään. Silloin on elettävä velaksi (tai miehen tuloilla)

 

[Samanlainen vaimo]

Itse olen vaimo ja hieman samassa tilanteessa, aion nimittäin yrittää tehdä harrastuksestani ammattia yrittäjänä, mutta ei tulisi kyllä mieleenikään jättää leipätyötä. Yritystoimintaa aloittelen hiljalleen vapaa-aikana ja ehdottomasti ilman lainarahaa tai muutenkaan suuria sijoituksia. Voin sanoa, että tunnen omista harrastuspiireistäni lukuisia yrittäjiä, ja kaikki ovat aloittaneet sivutoimisesti. Aika monella se sitten jääkin siihen. Todella tyypillistä on myös se, että pikkuyritys pyörii ihan kohtuudella, mutta sen omistaja haluaa kuitenkin mieluummin pitää sen sivutyönä, kuin lähteä pelkäksi yrittäjäksi, juuri riskien takia. Mielestäni Ap:n vaimonkin pitäisi ilman muuta aloittaa yrittäminen sivutoimisesti, ja katsoa tuleeko siitä mitään.

Jotenkin tuntuu, että ehkä ko. vaimoa vaivaa enemmänkin kyllästyminen työhönsä ja ehkä muuhunkin elämään, ja yrittäjäksi loikkaamista hän pitää hyvänä tapana tehdä radikaali elämänmuutos. Kannattaisi kuitenkin ennemmin miettiä muita ratkaisuja, esim. työpaikan vaihtoa tai muita uudelleenjärjestelyjä arkeen.

 

[kysymys ap:n vaimon puolustelijoille]

Ihan mielenkiinnosta kysyisin teiltä vaimon sanelupolitiikkaa ja valinnanvapautta puolustaneilta, että millaiseksi kuvittelette tässä taloustilanteessa uskomushoitoja tarjoavan aloittelevan yksityisyrittäjän realistiset ansaintamahdollisuudet?

 

[Vanha Noita]

Ihan mielenkiinnosta kysyisin teiltä vaimon sanelupolitiikkaa ja valinnanvapautta puolustaneilta, että millaiseksi kuvittelette tässä taloustilanteessa uskomushoitoja tarjoavan aloittelevan yksityisyrittäjän realistiset ansaintamahdollisuudet?

Mitä väliä sillä on, millaiset ansaintamhdollisuudet hänellä on? Hänellä on silti oikeus tehdä, mitä ikinäkään hän haluaa elämällään. Ei kukaan toinen ihminen - ei puolisokaan eikä varsinkaan puoliso - saa sanella toisen ihmisen elämälle mitään ehtoja.

Ettekö te tajua, ettette te elä rajoittaaksenne toisten toimintaa, vaan elääksenne itse ja antaaksenne toisten elää????

 

[no]

Ihan mielenkiinnosta kysyisin teiltä vaimon sanelupolitiikkaa ja valinnanvapautta puolustaneilta, että millaiseksi kuvittelette tässä taloustilanteessa uskomushoitoja tarjoavan aloittelevan yksityisyrittäjän realistiset ansaintamahdollisuudet?

Mitä väliä sillä on, millaiset ansaintamhdollisuudet hänellä on? Hänellä on silti oikeus tehdä, mitä ikinäkään hän haluaa elämällään. Ei kukaan toinen ihminen - ei puolisokaan eikä varsinkaan puoliso - saa sanella toisen ihmisen elämälle mitään ehtoja.

Ettekö te tajua, ettette te elä rajoittaaksenne toisten toimintaa, vaan elääksenne itse ja antaaksenne toisten elää????

kyllä, ap voi antaa vaimolleen TÄYDEN vapauden, sillä en oikein näe hedelmällisenä liittona sellaista, jossa on vain yksi totuus ja siitä toisesta ei edes keskustella.

 

[kysymys ap:n vaimon puolustelijoille]

Asia olisi hieman toinen, jos ap:n vaimon lähestymistapa olisi kunnioittavampi ja keskustelevampi. Nythän hän olettaa miehensä maksavan kaikista riskeistä ja kantavan oman osuutensa niin kuin ennenkin. Jos vaimo olisi tehnyt huolelliset suunnitelmat ja realistiset laskelmat kuluista ja tuotoista ja esittänyt ne miehelleen keskustelun avauksena, olisi miehenkin näkökulma asiaan varmaan erilainen.

Vaimoke ei jo näillä tiedoilla vaikuta miltään penaalin terävimmältä kynältä. Mielestäni näin laman aikana on varsin perusteltua kysyä mitä uskomushoitoja tarjoava aloittelija (=ei vielä kontakteja ja verkostoita)

 

[kysymys ap:n vaimon puolustelijoille]

..voi realistisesti arvoiden tienata. (jatkoa edelliseen)

 

[ehdotus]

Jos ei puoliso saa sanoa, niin kukas sitten? Sillä hetkellä kun muuttavat yhteen ja ovat menneet naimisiin, on päätösvalta tärkeissä asioissa jaettu kahtia. Avioliitto on yritys sekin, ei sitä diktatuurilla hallita. Toinen tuo rahaa, ja toinen kuluttaa?

Jos päätetään tehdä lapsia, niin molempien mielipiteet otettava huomioon, ja jos ei ota, niin elättäköön lapsensa yksin. Jos ottaa riskin ja lainaa, perustaa yrityksen puolisonsa vastustuksesta huolimatta, niin kärsii sitten seuraukset. Ei voi sen jälkeen tulla ruikuttamaan, että meni huonosti, ihan totta, en olis arvannut, että homeopaattisia hoitoja ja jotain turvekylpyjä ei ostettaisi lama-aikana. Ihmiset säästää nyt kaikissa asioissa, hemmotteluissa ensisijassa, ja mistä tuo ap:n vaimo aikoo hankkia ne asiakkaat, suvusta ja tuttavapiiristä?

 

[Vanha Noita]

Jos ei puoliso saa sanoa, niin kukas sitten? Sillä hetkellä kun muuttavat yhteen ja ovat menneet naimisiin, on päätösvalta tärkeissä asioissa jaettu kahtia. Avioliitto on yritys sekin, ei sitä diktatuurilla hallita. Toinen tuo rahaa, ja toinen kuluttaa?

Jos päätetään tehdä lapsia, niin molempien mielipiteet otettava huomioon, ja jos ei ota, niin elättäköön lapsensa yksin. Jos ottaa riskin ja lainaa, perustaa yrityksen puolisonsa vastustuksesta huolimatta, niin kärsii sitten seuraukset. Ei voi sen jälkeen tulla ruikuttamaan, että meni huonosti, ihan totta, en olis arvannut, että homeopaattisia hoitoja ja jotain turvekylpyjä ei ostettaisi lama-aikana. Ihmiset säästää nyt kaikissa asioissa, hemmotteluissa ensisijassa, ja mistä tuo ap:n vaimo aikoo hankkia ne asiakkaat, suvusta ja tuttavapiiristä?

Kenenkään ei pidä antaa määritellä omaa elämäänsä. Jos teen valinnan kuolla, mitä ihmeen päätösvaltaa kukaan sitten tekee? Minä en tajua, miksi te ette ymmärrä!

"... niin elättäköön lapsensa yksin." Kuka? Eikös lapset ole aina kahden ihmisen yhteinen tuotos ja valinta?

Joo, saa tulla ruikuttamaan puolisolleen, jos ei onnistunut yrityksessään puolisonsa vastustuksesta huolimatta. SAA rutkuttaa, mutta kärsii seuraamukset itse. Ei sen puolison tarvi hyväksyä, että puoliso perustaa turvekylpylän. MUTTA, jos se puoliso jää siihen suhteeseen, VAIKKA puoliso perustaa turvekylpylän, on se JO HYVÄKSYTTY ja siitä kannetaan yhdessä vastuu.

 

[Aikuisen ihmisen vastuu]

Eikö samallalailla voi sanoa, että jos tietää että puoliso vastustaa ajatusta ja SILTI alkaa riskiyrittäjäksi, ei silloin voi vaatia toista osallistumaan yritykseen tai siitä aiheutuneiden kulujen maksajaksi? Millä ihmeen logiikalla vain toinen saa tehdä mitä haluaa, ja toinen joutuu vain myötäilemään?

 

[ehdotus]

Ei lapsien teko aina todellakaan ole kahden ihmisen yhteinen valinta, joskus vain toinen haluaa niitä, useimmiten se on se nainen, jolla on se vauvakuume. Ja mun mielestä sitten on turha ruikuttaa elatusta siltä lapsen tekijältä, ei se lapsen tekninen tekeminen vielä tarkoita, että lapsella olisi isä ja olisi lapsesta vastuussa. Aika moni yksinhuoltaja varmaan hakee elareihin korotusta, jos ex-puoliso alkaakin tienata enemmän, jolloin elareiden pitäisi vastaavasti nousta. Eli raha korvaa isyyden, kun tarpeeksi neuvotellaan.

AI, että jos puoliso jää asumaan yhdessä puolisonsa/yrityksen perustajan kanssa, on myös vastuussa yrityksen veloista? Just joo. Se vaan, että laki ei kyllä tunne tällaista yhteisvastuuta. Elatusvelvollisuus avioliitossa ei tarkoita, että toinen saa tehdä omilla rahoillaan ihan mitä vaan, ja luottaa sitten siihen, että toinen maksaa toisen mokat. Haluatte ottaa riskejä, mutta samalla olla varmoja siitä, että joku aina auttaa, jos meneekin mönkään. Millainen sijoitus tämä on?

 

[Vanha Noita]

Ei lapsien teko aina todellakaan ole kahden ihmisen yhteinen valinta, joskus vain toinen haluaa niitä, useimmiten se on se nainen, jolla on se vauvakuume. Ja mun mielestä sitten on turha ruikuttaa elatusta siltä lapsen tekijältä, ei se lapsen tekninen tekeminen vielä tarkoita, että lapsella olisi isä ja olisi lapsesta vastuussa. Aika moni yksinhuoltaja varmaan hakee elareihin korotusta, jos ex-puoliso alkaakin tienata enemmän, jolloin elareiden pitäisi vastaavasti nousta. Eli raha korvaa isyyden, kun tarpeeksi neuvotellaan.

AI, että jos puoliso jää asumaan yhdessä puolisonsa/yrityksen perustajan kanssa, on myös vastuussa yrityksen veloista? Just joo. Se vaan, että laki ei kyllä tunne tällaista yhteisvastuuta. Elatusvelvollisuus avioliitossa ei tarkoita, että toinen saa tehdä omilla rahoillaan ihan mitä vaan, ja luottaa sitten siihen, että toinen maksaa toisen mokat. Haluatte ottaa riskejä, mutta samalla olla varmoja siitä, että joku aina auttaa, jos meneekin mönkään. Millainen sijoitus tämä on?

Ookoo. Yritän vääntää: Se, että nainen on se osapuoli suhteessa, joka tulee raskaaksi, toisin sanoen alkaa odottaa lasta syntyväksi, ei tee miehestä imbesilliä. Eihän? Jos minä naisena haluan alkaa odottaa lasta syntyväksi, ei tarkoita sitä, että mahdollista sukupuoliyhteyttä kanssani harjoittava mies niin tekisi. Eihän? Jos minä haluan alkaa odottaa lasta syntyväksi, lopetan ehkäisyn käytön ja kerron (tai sitten en kerro) siitä sukupuoliyhteyttä kanssani harjoittavalle miehelle. Sen jälkeen mies tekee valintansa. JOKO ei nai kanssani enää TAI hankkii ehkäisymenetelmän ja toivoo minun vieläkin suostuvan sukupuoliyhteyteen kanssaan. Eiks jee? Jos se vaihtoehto, etten kerro vallitsee, mies tyytyköön osaansa. Eihän sillä ole muitakaan vaihtoehtoja. Joutui huijarin lapsen isäksi vasten tahtoaan, mutta kuitenkin VALITSI huijarin.

Ja, jos minä naisena päätän perustaa yrityksen, kerron sen miehelleni. Ilmoitan, että nyt on näin. Aivan samoin kuin ilmoitan, että haluan lapsen. Mies ei halua perustaa lasta - öh, anteeksi yritystä. Hän tekee itselleen tarvittavat toimenpiteet, käyttää ehkäisyä tai ei; jos luottaa minun sanaani ehkäisystä, on minun varassani tietenkin. Lopputulos riippuu luotettavuudestani tässä suhteessa, eikö? Minä silti hankin lapsen - öh, anteeksi perustan yrityksen. Mies joko lähtee kävelemään tai vastaa seurauksista.

 

[hunksi h]

Ei lapsien teko aina todellakaan ole kahden ihmisen yhteinen valinta, joskus vain toinen haluaa niitä, useimmiten se on se nainen, jolla on se vauvakuume. Ja mun mielestä sitten on turha ruikuttaa elatusta siltä lapsen tekijältä, ei se lapsen tekninen tekeminen vielä tarkoita, että lapsella olisi isä ja olisi lapsesta vastuussa. Aika moni yksinhuoltaja varmaan hakee elareihin korotusta, jos ex-puoliso alkaakin tienata enemmän, jolloin elareiden pitäisi vastaavasti nousta. Eli raha korvaa isyyden, kun tarpeeksi neuvotellaan.

AI, että jos puoliso jää asumaan yhdessä puolisonsa/yrityksen perustajan kanssa, on myös vastuussa yrityksen veloista? Just joo. Se vaan, että laki ei kyllä tunne tällaista yhteisvastuuta. Elatusvelvollisuus avioliitossa ei tarkoita, että toinen saa tehdä omilla rahoillaan ihan mitä vaan, ja luottaa sitten siihen, että toinen maksaa toisen mokat. Haluatte ottaa riskejä, mutta samalla olla varmoja siitä, että joku aina auttaa, jos meneekin mönkään. Millainen sijoitus tämä on?

Ookoo. Yritän vääntää: Se, että nainen on se osapuoli suhteessa, joka tulee raskaaksi, toisin sanoen alkaa odottaa lasta syntyväksi, ei tee miehestä imbesilliä. Eihän? Jos minä naisena haluan alkaa odottaa lasta syntyväksi, ei tarkoita sitä, että mahdollista sukupuoliyhteyttä kanssani harjoittava mies niin tekisi. Eihän? Jos minä haluan alkaa odottaa lasta syntyväksi, lopetan ehkäisyn käytön ja kerron (tai sitten en kerro) siitä sukupuoliyhteyttä kanssani harjoittavalle miehelle. Sen jälkeen mies tekee valintansa. JOKO ei nai kanssani enää TAI hankkii ehkäisymenetelmän ja toivoo minun vieläkin suostuvan sukupuoliyhteyteen kanssaan. Eiks jee? Jos se vaihtoehto, etten kerro vallitsee, mies tyytyköön osaansa. Eihän sillä ole muitakaan vaihtoehtoja. Joutui huijarin lapsen isäksi vasten tahtoaan, mutta kuitenkin VALITSI huijarin.

Ja, jos minä naisena päätän perustaa yrityksen, kerron sen miehelleni. Ilmoitan, että nyt on näin. Aivan samoin kuin ilmoitan, että haluan lapsen. Mies ei halua perustaa lasta - öh, anteeksi yritystä. Hän tekee itselleen tarvittavat toimenpiteet, käyttää ehkäisyä tai ei; jos luottaa minun sanaani ehkäisystä, on minun varassani tietenkin. Lopputulos riippuu luotettavuudestani tässä suhteessa, eikö? Minä silti hankin lapsen - öh, anteeksi perustan yrityksen. Mies joko lähtee kävelemään tai vastaa seurauksista.

Jotenkin tästä tekstistä saa sellaisen kuvan, että kaikki toimii naisen ehdoilla. Tekeepä nainen niin tai näin, niin hän tekee aina oikein ja mies saa syyttää kaikesta vaan itseään.