Puheen viivästymä (poika 2 v 7 kk)

Meillä ei vielä ole tullut päätöstä vammaistuesta, mutta odotellaan sitä korotettua. Kelan puheterapeuttikin on jo valittu. Kun tulee päätös (toivon mukaan korotettuna) päästään hakemaan Kelalta puheterapiaa. Melkoista paperirumbaa.
Meillä ehkä edistytty sen verran, että poika alkanut enempi leikkiä, leikkii esim. pikkueläimillä, sekä nalleilla ja nukkeja vie välillä viereensä nukkumaan.
Roope kyseli, mistäpäin muut on; me asutaan Espoossa.

 

No, nyt tuli päätös tuesta ja se oli perustuki Tietää sitä, että joudun tekemään valituksen. Sairaalassa oli jo puhetta pojan osastojakson aikana, että jos sieltä tulee vain perustuki, siitä valitetaan. Kelan puheterapiaa kun ei voi saada, jos ei saa korotettua tukea. Onneksi minulla on jo valmiina uusi lääkärintodistus tuolta autismiosastolta ja siinä nimenomaan suositellaan korotettua tukea. Taas alkaa tämä paperirumba :attn:

 

En nyt tiedä kuulunko tänne, mutta ajattelin silti kirjoitella. Meillä poika nyt 2 vuotta ja 6 kuukautta ja mun mielestä puhuu vähemmän kuin ikäisensä lapset. Hoidossa on kaksi muutaman kuukauden vanhempaa poikaa, jotka ovat jo hyvän aikaa puhuneet paljon enemmän ja selvemmin kuin tuo meidän poika. Muut lapset osaavat esim. kertoa mitä ovat hoidossa päivän aikana tehneet, mutta meidän poika ei osaa. Meidän poika puhuu lähinnä vain yksittäisiä sanoja. Esim. jos ovat päivän aikana käyneet katsomassa hevosia sanoo "heppa".

2-vuotis neuvolassa eivät olleet asiasta huolissaan ja kirjoittivat vielä paperiin, että juttelee paljon. Lauseita ei sano oikeastaan mitään muuta kuin "se on mun" tai "äiti tänne". Yrittää kyllä kommunikoida ihmisten kanssa, mut puhe on vain se yksi sana siellä täällä. Muuten kyllä ottaa paljon kontaktia kaikkiin ihmisiin, että mitenkään eristäytynyt ei muista ole. Viihtyy kuitenkin myös yksikseen ja osaa leikkiä yksin.

On erittäin vilkas lapsi ja liikkuu paljon, oppi kävelemään tosin vasta 1v2kk. Pystyy kuitenkin keskittymään esim. palapelin tekemiseen. Ensimmäisen sanan sanoi joskus 9 kk iässä, mutta kommunikointi on edelleen vaan muutamia sanoja. Uusia sanoja tulee silloin tällöin, mut mielestäni hitaasti. Ymmärtää kuitenkin hyvin suullisia ohjeita ja on aina mukana tekemässä kaikenlaista.

Muuten poika on mielestäni kehittynyt ihan normaalista, mutta puheessa huomaan jotain viivästymään verrattuna muihin saman ikäisiin lapsiin. Osassa asioista saattaa olla myös edellä hoitokavereitaan. Osaa pukea ja riisua itsensä täysin itse. Pystyy sanomaan kun ajamme autolla tutun risteyksen ohi, että kuka siellä asuu (vaikka matkaa perille olisi vielä useita kilometrejä). Osaa avata lukossa olevat ovet sisältäpäin. Osaa ottaa jääkaapista mehua ja kaapista lasin ja kaataa itselleen lasin mehua. Muutenkin on aina mukana tekemässä ruokaa, tänään juuri vispasi lettutaikinaa. Osaa pestä hampaat ja harjata hiukset.
Vaippoja tosin käyttää edelleen eikä sano, jos on hätä vessaan. Pottaan kuitenkin usein tekee pissan, kakan harvemmin.

Itseäni tietenkin huolestuttaa, että kehittyykö poika normaalisti kun puhuu lähinnä yksittäisiä sanoja ja ei niitäkään kovin paljon vielä. Ei juurikaan sano edes kahta sanaa peräkkäin. Esimerkiksi "ei":tä ei osaa sanoa ollenkaan. Kaikki juotava on hänelle vettä, ei osaa sanoa maitoa ja mehua. Meillä seuraava neuvola tulossa vasta 3 vuotiaana, joten siihenkin vielä aikaa.

Mun molemmat veljet käyneet pieninä puheterapiassa ja muissa arvioinneissa. Mitään diagnooseja heille ei kuitenkaan ole tehty ja molemmat elävät aivan normaalia elämää, molemmilla on paljon kavereita ja ovat hyvin sosiaalisia. Toinen opiskelee korkeakoulussa ja toinen on yläasteella.
Mieheni ja hänen veljensä ovat myös käyneet pieninä puheterapiassa ja lisäksi heillä on ollut ongelmana kireä kielijänne, joka molemmilla leikattu (meidän pojalla ei onneksi sitä ole). Heillä ei myöskään lapsena mitään diagnooseja tehty ja elävät aivan normaalia elämää, valmistuneet molemmat korkeakoulusta ja nykyään ovat työelämässä.

Tulipa pitkä sepustus.

 

Hei Gugu! Meillä meni vastauksen tulemiseen yli 1,5 kk eli aika kauan. Saa nähdä, tuleeko nyt yhtään nopeammin, kun yksi päätös jo tehty. Toivotaan, että se lääkärin sana todistuksessa painaa.
Tervetuloa "Pikkis07" myös joukkoon Sinun kannattaisi mielestäni kysyä nyt neuvolan mielipidettä, kun ikää nyt kuitenkin jo se 2,5 v. Meillä odoteltiin juuri tuohon ikään ja sitten ottivat neuvolasta yhteyden puheterapeuttiin. Siitä asiat sitten alkoivatkin rullaamaan. Voihan olla, että joku lapsi ei vain ala niin nopeaan puhuun ja sitten yks´kaks´ne sanat alkavatkin pulputa sieltä, mutta ainakin kokeneet puheterapeutit kyllä aika hyvin näkee, jos taustalla onkin jotain muuta.
Meillä on edistytty sen verran, että on päästy kokonaan vaipoista eroon muutamia viikkoja sitten, ei edes yöllä tarvita.

 

puheterapeutille voi myös itse ottaa yhteyttä. Näin tein minä.
Meillä on 3 v poika, joka puhua pälpättää melko hyvin, mutta ei suostu vaipoista eroon.
Että sillee. Toki otetaan puheterapia vastaan.Alkaa kohta. 5 kertaa.
Helmikuussa 2010 katotaan haetaanko erityisryhmään päiväkotiin. B) :xmas:

 

Päivitän uusinta tietoa: Nyt tuli jopa näin pikaisesti Kelalta uusi päätös: Poika saa siten kuitenkin korotetun tuen. Kannatti valittaa. Päätöstä Kelan myöntämästä puheterapeutista ei ole vielä tullut. Hain sitä samalla kertaa.

 

Päivitän uusinta tietoa: Nyt tuli jopa näin pikaisesti Kelalta uusi päätös: Poika saa siten kuitenkin korotetun tuen. Kannatti valittaa. Päätöstä Kelan myöntämästä puheterapeutista ei ole vielä tullut. Hain sitä samalla kertaa.

Hieno homma! :flower:

Meillä odotellaan yhä hoitotukipäätöstä, joskus syyskuun puolivälissä laitettiin paperit vetämään ja 3kk sisällä lupasivat päätöksen. Saas nähdä saadaanko se oikeasti jouluun mennessä...

 

Ajattelin päivittää meidänkin tilannetta.
Poika sai lastenlinnan lastenneurologille ajan helmikuun alkuun, jossa sitten katsotaan onko hänelle mikä oikea päiväosasto (oppimis-vai kontaktihäiriöisten). Sitä aikaa joudumme jonottamaan puoli vuotta eli nähtävästi jopa alkusyksyyn menee. Toivon että saisin jonkinlausunnon jo tuolta ekalta käynniltä päiväkotihakemuksen liitteeksi, pojan kun olisi tarkoitus aloittaa päiväkoti syksyllä ollessaan 3v8kk. Muuten hänen käytöksensä on muuttunut entistä rasittavammaksi, kun ollut kovat pakkaset eikä ulkona voi -ehdi- paljoa energiaa purkaa. Kun menee oikein levottomaksi sisällä olo,alkaa minusta näkyä selvemmin piirteitä jotka kuuluisi autismin kirjoon kuten vaikeutta saada kontaktia, juoksee ympyrää/erilaisia reittejä, sulkee ovia ja räplää valoja ja yrittää saada käsiinsä jotain mitä voisi näprärä, heittää tai levittää eikä mitkään kiellot mene perille nauraa vaan tai alkaa kiljumaan yms.. KAikkein parhaiten tehonnut se kun pyrkii antamaan paljon henkilökohtaista huomiota ja ohjausta (eli niin paljon kun kahden pikkulapsen äitinä ehtii),(luin netistä ohjeita), että palkitsee heti oikeasta käyttäytymisestä, hakee toistuvasti pois häiritsevästä käyttäytymisestä ja yrittää saada huomion muualle, pysyy itse mahd rauhallisena, kuvat käytössä ja mahdollisimman tarkka ja rauhallinen päivärytmi, liiat virikkeet pois.
Omaa jaksamiseenkin olen hakenut apua, kun alkoi jo yöunet, ruokahalut yms kärsiä.

 

Minäkin päivitän tilannetta...
Puheterapiasta Kelan kustantamana tuli myös meille myönteinen päätös, eli vuoden 2010 loppuun nyt myönnetty ja puheterapeutti käy päiväkodissa opettamassa. Poika sai tosi mukavan terapeutin
Meilläkin Roopenäiti; on tuota kiljumista jonkun verran, lähinnä silloin, jos poika yrittää tehdä leluillaan jotain, mikä ei sitten onnistukkaan, esim. joku muovieläin ei pysy pystyssä tai jotain muuta, niin hän kiljahtaa suutuspäissään. Valojen sulkemista on myös välillä. Varsinkin aamulla kun hän herää; ei tykkää että valoja laitetaan ja käy ne sammuttamassa. Jaksamista sinulle Roopenäiti :hug: ja teille kaikille muillekin kirjoittelijoille. Kiva Gugu, että teillekin tuli myönteinen päätös. Mitä kuuluu Madicken04.n päätökselle, oletteko ja saanut?

 

Gugulle ja Mandille vielä onnittelut myönteisistä päätöksistä puheterapioihin! Meillä ei vieläkään ole mustaa valkoisella vaikka jo joulun alla olisi pitänyt päätöksen olla valmis. Kuitenkin viikk stten käsittelijä soitti tarkennuksista (joita ei oikein tarvittukaan kun hakemus oli jo sellaisenaan niin perustellinen) ja sanoi laittavansa sen eteenpäin korkeimpana täkäläisenä hoitotukena ja uskoi sen sellaisena menevänkin läpi. Lopullinen päätös pitäisi tulla tällä viikolla. Käytännössä tuo meillä tarkoittaa reilu 600?/kk käteen, mikä onkin ihan kiva kun itsellä tuli työpaikan vaihto ja päivätyön myötä yölisät jäävät pois enkä ihan täyttä työaikaa silti halua tehdä.

Torstaina tulee tytön kontaktihenkilö autismicenterilta meille kotiin tekemään ensimmäistä kuntoutussuunnitelmaa. Me oltiin viimeviikolla sellaisessa tiedotustilaisuudessa jossa kerrottiin monipuolisesta, intensiivisestä kuntoutusohjelmasta johon oltaisiin nyt halukkaita hakemaan mukaan. Käytännössä se tarkoittaa rankimmassa muodossaan 30h/viikko aktiivista treenausta josta päiväkoti hoitaa 20h ja se 10 jää sitten kotiin. Treenataan samanaikaisesti useita osa-alueita ja sillä on saatu aikaan hyviä tuloksia. Ihan kiinnostavalta tuo tuntui, vaikka kiletämättä rankalta mutta onneski on mahdollisuus keventää sitä ja sitten arvioida tilannetta uusiksi jonkin ajan päästä. Ja tosissaan mukaan pääsy edellyttää myös kiinnostusta päiväkodin osalta ja kunnalta suostumusta (edellyttäisi varmasti tytölle lisää resursseja päiväkotiinkin). No, sittenhän tuo nähdään.

Roopenäidille jaksamisia! Toivottavasti saatte tosissaan jotain selvyyttä jo tuosta lääkärinkäynnistä. Se päiväkoti voi kyllä olla todella suuri apu arkeen. Suoraansanottuna, noin pitkien vapaiden jälkeen välillä mietin etten kyllä edes jaksaisi tytön kanssa kotihoidossa... Varsinkin jos on huonoja ilmoja, sairastelua tms mikä vähentää ulkoiluita niin meno on sen mukaista. Meillä neiti ei kylläkään heittele tavaroita (down-veikka hoitaa kyllä sen puolen tarvittaessa) mutta sellaista jatkuvaa kitinää ja hirveitä kiukkukohtauksia kun hommat ei suju. Kiljumista meillä on aikas paljon, välillä ihan riemun kiljahduksia ja sitten jotain hämmennyksessä tai pelästyessa/suuttuessa. Nykyään jo itse heti perään laittaa sormen suun eteen ja sanoo "sssshhh" ja nauraa sitten perään. Valoilla leikittiin joku aika sitten mutta nyt se on rauhoittumaan päin.

 

Varmistui!! Nimittäin se korkein hoitotuki. =)

Kuntoutussuunnitelman teko meni myös mukavasti, paljon löytyi positiivistakin tytöstä ja ongelmia saatiin kartoitettua. Autismicenterin kontakti kannattaa sitä intensiivistä kuntoutusohjelmaa ja päiväkodin hoitajat ovat myös kiinnostuneita, eli nyt on enää päiväkodin johdosta ja siis viimekäsissä kunnasta kiinni päästäänkö mukaan. Alkuun lähdettäisiin 15h/viikko tahdilla ja sitten mahdollisuuksien mukaan nostettaisiin, se rankempi mallihan vaatii ehdottomasti tytölle oman hoitajan/avustajan päiväkotiin, tosin kontakti oli jo sitä mieltä että sitä kokopäiväistä avustajaa tarvitaan muutenkin.

Mutta näiltä osin taas positiivisemmissa merkeissä mennään! =)

 

Hienoa Madicken04, että teillekin kuuluu hyvää =)
Mukava kuulla.
Palaillaan taas!

 

Meillä 5v poika alkanut puhumaan pikkuhiljaa. Eli tossa 5v täytettyään.

 

Ihanaa, että löysin teidät! Tarvitsen vertaistukea ja vinkkejä!
Meillä on elokuussa 3 v. täyttävä poika. Ollessaan 2 1/2 v. hänellä oli käytössä vain noin 5 ihan oikeaa sanaa ja vaadin neuvolasta lisätutkimuksia. Kävimme kevään aikana kaksi kertaa puheterapeutilla, joka arvioi vaikean puheenkehityksen viivästymän. Se oli minulle suuri järkytys, koska en ollut osannut varautua, että voisi olla mitään vakavampaa. Meillä vanhemmilla ei ole ollut mitään vaikeutta puheen kehityksessä.

Poika on kehittynyt mielestäni ihan normaalisti, tosin kehitys on ollut hiukan hitaampaa kuin monilla ikätovereilla esim. kävelemään oppi 1v. 3kk vanhana (mikä on kuitenkin normaalissa ikävaihtelussa). Tällä hetkellä sanoja (=tavuja tai sanaviritelmiä, jotka me vanhemmat ymmärrämme) on noin 100. Poika puhuu näillä yksittäisillä sanoilla, mutta ymmärtää kyllä hyvin kuulemaansa.

Meillä alkaa elokuun alussa ensimmäinen puheterapiajakso (kerta/viikko), jonka jälkeen todennäköisesti saa lähetteen neurologisiin tutkimuksiin. Kaupunki, jossa asumme tarjoaa puheterapian ja me vanhemmat käytämme poikaa hänen vastaanotollaan. Te, jotka haette ja saatte tukea Kelalta, käyttekö yksityisellä puheterapeutilla?

Poikamme on ollut 1,5 vuotta hoidossa päiväkodissa, josta viimeisen vuoden pienessä yksityisessä päiväkodissa. Olisin halunnut laittaa pojan jo nyt syksyllä integroituun ryhmään, mutta ne paikat on jaettu jo maaliskuussa. Toivottavasti ensi syksynä saamme paikan sellaiseen.

Toivoisin nyt vinkkejä teiltä saman kokeneilta. Mitä meidän on osattava vaatia, että poikamme saa parhaat mahdolliset tukitoimet?

Voimia teille kaikille!

 

Ihanaa, että löysin teidät! Tarvitsen vertaistukea ja vinkkejä!
Meillä on elokuussa 3 v. täyttävä poika. Ollessaan 2 1/2 v. hänellä oli käytössä vain noin 5 ihan oikeaa sanaa ja vaadin neuvolasta lisätutkimuksia. Kävimme kevään aikana kaksi kertaa puheterapeutilla, joka arvioi vaikean puheenkehityksen viivästymän. Se oli minulle suuri järkytys, koska en ollut osannut varautua, että voisi olla mitään vakavampaa. Meillä vanhemmilla ei ole ollut mitään vaikeutta puheen kehityksessä.

Poika on kehittynyt mielestäni ihan normaalisti, tosin kehitys on ollut hiukan hitaampaa kuin monilla ikätovereilla esim. kävelemään oppi 1v. 3kk vanhana (mikä on kuitenkin normaalissa ikävaihtelussa). Tällä hetkellä sanoja (=tavuja tai sanaviritelmiä, jotka me vanhemmat ymmärrämme) on noin 100. Poika puhuu näillä yksittäisillä sanoilla, mutta ymmärtää kyllä hyvin kuulemaansa.

Meillä alkaa elokuun alussa ensimmäinen puheterapiajakso (kerta/viikko), jonka jälkeen todennäköisesti saa lähetteen neurologisiin tutkimuksiin. Kaupunki, jossa asumme tarjoaa puheterapian ja me vanhemmat käytämme poikaa hänen vastaanotollaan. Te, jotka haette ja saatte tukea Kelalta, käyttekö yksityisellä puheterapeutilla?

Poikamme on ollut 1,5 vuotta hoidossa päiväkodissa, josta viimeisen vuoden pienessä yksityisessä päiväkodissa. Olisin halunnut laittaa pojan jo nyt syksyllä integroituun ryhmään, mutta ne paikat on jaettu jo maaliskuussa. Toivottavasti ensi syksynä saamme paikan sellaiseen.

Toivoisin nyt vinkkejä teiltä saman kokeneilta. Mitä meidän on osattava vaatia, että poikamme saa parhaat mahdolliset tukitoimet?

Voimia teille kaikille!

hei! meillä on suunnilleen saman ikäinen tyttö, toukokuussa täytti kolmen. puhetta ei hirveenä tule, saimme terveyskeskuksesta lähetteen sairaalaan foniatrian osastolle, käymme siellä kaksi kertaa vuodessa ja aina on viikon jakso (päiväosasto). tyttö oli muistaakseni kaksi vuotta kun aloimme käydä siellä,sieltä saimme puheterapeutille ajan,tyttömme käy puheterapeutilla kerran viikossa.

nyt viime sairaalajaksolla saimme suosituksen päiväkotiin, tavallisessa päiväkodissa on 3 kertaa viikossa. tukiviittomia on meille suositeltu käyttöön ja muutamia olemme ottaneet käyttöön ja tyttö oppinut ihan hyvin diagnoosiksi meille on sanottu vain puheen kehityksen viivästymä..

kävelemään tyttö oppi kans myöhemmin kuin oli reilun vuoden oppi, mutta joissakin asioissa on ikäistensä kanssa samalla "tasolla"

 

Tervetuloa "mukaan" puna-ailakki ja elza!

Meidän omaa tilannetta voisin taas vähän päivittää, eli mukavasti on edistystä tapahtunut sen jälkeen kun tuo nyt 4v tyttö viime syyskuussa sai autismidiagnoosin. Ollaan lähdetty mukaan kuntoutusohjelmaan jossa hänen kanssaan traanataan 15h/viikko. Päiväkodilla treenaa avustajansa kanssa 10h ja meille jää kotiin 5h. Puhetta on alkanut tulla niin suomeksi kuin ruotsiksi ja viittomia kulkee yhä mukana. Toki puhe on huomattavatsi ikätasoa jäljessä ja pysyy hyvin konkreettisissa asioissa, mutta useamman sanan lauseita jo.

Muutenkin sosiaalisuus on parantunut, leikkii yhä enemmän muiden lasten kanssa ja puhuu päiväkotikavereista kotonakin. Kaikenkaikkiaan on tänäpäivänä useimmin mitä iloisin pikku-tyttö omine vaikeuksineen. Motorisesti tytön todettiin olevan 2v ikätasoaan jäljessä mutta fysioterapian ja kotitreenauksen ansiosta tuokin ero on jo varmaan kuroutunut pienemmäksi, syksyllä on tarkoitus testata uudestaan.

Oma huolensa on ollut siinä että tytön diagnoosin myötä aloin katsella uusin silmin hänen 5v ikäistä isoveljeään jolla on downin syndrooma. Pojan kehitys on aina ollut hidasta ja puhetta ei tule vieläkään, viittomat ovat käytännössä kadonneet jne. Viimesyksystä asti kaupittelin noita autismiepäilyksiäni hänen kuntoutustiimilleen mutta ne tyrmättiin aina kun "lapset vaan kehittyvät kaikki omaa tahtiaan". Lopulta keväällä 5v lääkärintarkastuksessa kerroin huolistani ja saatiin hänelleki lähete tutkimuksiin ja nyt heinäkuussa myös hän sai autismidiagnoosin. Eli syksyllä on sitten aika pistää kuntoutusasioita uusiksi myös pojan kohdalla.

Meille odotetaan uutta vauvaa syntyväksi joulukuun alkupuolelle ja luonnollisesti oma huolensa liittyy myös tulevan lapsen terveyteen. Perinnöllisyyslääkärin mukaan tällä on 9% todennäköisyys saada myös jokin autisminkirjon diagnoosi, mutta toisaalta samalla 91% todennäköisyys olla terve. Tätä sitten jäämme jännittämään seuraaviksi vuosiksi. Tosissaan toivoisin että tällä kertaa puhe saisi kehittyä normaalitahtia eikä tarvisi näistä enää huolehtia.

Mukavaa loppukesää itse kullekin! :wave:

 

Minäkin päivitän meidän pojan tilannetta. Hän täytti juuri vähän aikaa sitten 4 v. Kesäkuussa oli osastojakso, jossa katsottiin tilannetta. Hän on mennyt eteenpäin ja kivasti teki tehtäviä ja reippaasti lähti hoitajien mukaan. Puhetta, sanoja on tullut joitakin lisää, paljon sanan tavuja tulee, joitakin kokonaisia. Lauseita tulee vain "Hyötä" eli "Hyvää yötä" ja jos vaatii, niin saattaa sanoa esim. "nna puua" eli anna pulla tai "nna tä" eli anna vettä tai "lsää toa" eli lisää maitoa. Pissa-asioissa on menty eteenpäin niin, että ennen kun piti aina sanoa että nyt mennään pissalle, niin teki sen ja on ollut jo kauan kuiva. Nyt menee itse käskemättä pöntölle. Kakkahomma vielä vähän tökkii ja välillä vahinkoja tulee, mutta sekin on vähentynyt. Vaippoja ei ole kuitenkaan ollut pitkään aikaan. Meillä käy siis päiväkodissa Kelan kustantama puheterapeutti, nyt kerta viikkoon. Nyt lääkäri suositteli, että haetaan ensi vuoden alusta suoraan 2.ksi vuodeksi eteenpäin ja 60x45 min, eli tiuhennetaan terapiaa. Samalla haetaan korotettua vammaistukea samoin 2.ksi vuodeksi eteenpäin. Lääkäri kirjoitti että tulee tarvitsemaan puheterapiaa ainakin seuraavat 2 vuotta.
Samalla sanottiin, että esikoulu näillä näkymin alkaa vuoden päästä syksyllä 5 vuotiaana varhennettuna, eli käy 2 vuotta esikoulua. Opettaja käy tuolla päiväkotiryhmässä. Ensi keväänä katsotaan tilanne uudelleen, olisiko edellytyksiä siityä intergroituun ryhmään, eli hyötyisikö siitä ja pärjäisikö jo siellä. Eli eteenpäin mennään pikkuhiljaa. On alkanut enempi varsinaisesti ihan leikkimään, ettei ole vain sellaista tavaroiden jonoon laittelua. Nyt syöttää nukkeja ja nalleja ja vie peiton alle nukkumaan ja sen semmoista.
Puna-ailakille: Meillä poika kävi ensin kaupungin puheterapeutilla, mutta sitten kun hän pääsi tuohon erityispäiväkotiryhmään ja pojan puheongelma niin vaikea, hän alkoi saada terapian Kelan kautta. Lääkärin suositukset ja puheterapeutin niihin tarvittiin. Täällä on ainakin se systeemi, että puheterapiaa ei saa Kelan toimesta ilman että saa korotettua vammaistukea; ne siis kulkee käsikädessä. Toimintaterapian tarvetta meillä ei nytkään todettu pojan tarvitsevan. Mukavaa kesää myös meidän osalta :flower:

 

Kiitos vastauksistanne!

Eltza: Mukavaa, että löytyi joku toinen lähes täysin samanlaisessa tilanteessa oleva! Loistavaa, että saatte puolen vuoden välein tuollaiset käsittääkseni aika perusteelliset tutkimukset. Asutteko jossain pääkaupunkiseudulla? Me asutaan Pohjois-Karjalassa ja täällä ei ole olemassakaan foniatrista osastoa. Miten tyttönne pääsi tutkimuksiin jo 2-vuotiaana? Jos en olisi itse ollut aktiivinen, poikamme tilannetta olisi alettu arvioida vasta kolmivuotisneuvolan jälkeen. Onneksi näin ei käynyt, sillä tuntuu, että nytkin on menetetty aikaa.. Joko teidän tyttö osaa leikkiä? Pojallamme ei varsinainen leikkiminen vielä luonnista.

Meillä alkaa tällä viikolla ensimmäinen puheterapiajakso, joka kestää 10 viikkoa. Tämän jälkeen suunnitelmissa on neurologiset tutkimukset. Onko kenenkään lapsi, jolla todettu puheen kehityksen viivästymä, pelännyt kovia ääniä? Poikamme on säikkynyt vauvasta asti kovia ääniä, esim. pyykkikoneen ääntä, mutta ajan kanssa oppinut sietämään näitä ääniä.

Onko teillä kellään ennusteita lapsenne tulevaisuudesta? Tarkentuuko puheen kehityksen viivästymä myöhemmin dysfasiaksi?
Aurinkoista elokuuta! B)

 

puna- ailakki : ei asuta kuin pohjois-pohjanmaalla.. tyttömme pääsi tutkimuksiin kun olin itse niin huolissani kun vanhin meillä alkoi niin aikaisin puhumaan. hyvin nopeasti on kyllä nyt edetty monet ihmiset ovat ihmetelleet miten näin aikaisin ollaan tutkimuksiin päästy. tutkivat kyllä oys:issa hyvin. itse olen kyllä ollut tyytyväinen toimintaan

pikku hiljaa meillä tyttö on oppinut leikkiin veljensä kanssa, mutta päiväkodissa leikkii yksin kuulemma. palapelit ja piirustustyöt ovat rakkaita tekemisiä. ennusteita ei ole hirveenä sanottu

 

Meidän 5½V todettiin joku kromosomi poikkeama nyt kesällä.

 

Meillä on ollut jossain vaiheessa tuota äänien pelkoa, kuten puna-ailakki kysyi. Jossain vaiheessa pelkäsi pyykinpesukonetta ja lähti heti pois, kun kone laitettiin päälle. Televisiosta jossain vaiheessa laittoi myös äänen pois. Saunassa aiemmin joskus pelkäsi tuuletusluukkuja katossa, katseli niitä, eikä olisi tullut saunaan. Nyt nuo pelot kaikki ovat menneet ohi.
Meillä pojalle myös tehtiin kesäkuussa joku kromosomitutkimus. Ei olla vielä saatu tuloksia. "Tessun tassu": Mitä ongelmia teillä lapsella on ollut? Haluaisitko kertoa lisää? Entä mitkä tuo kromosomipoikkeama on, eli mitä kaikkea se aiheuttaa? Ihan mielenkiinnosta kyselen.

 

Mitä teille muille kuuluu?

Meillä on moni asia muuttunut kahdessa kuukaudessa. Poikamme siirtyi 1,5 kk:a sitten kaupungin päiväkotiin (3-6-v. osasto, 17 lasta), jossa hoitohenkilökunta käyttää tukiviittomia. Lisäksi poikamme saa päiväkodissa viikottain erityislastentarhanopen henkilökohtaisen tuokion. Päätöksen tekeminen hoitopaikan vaihdosta tuntui aluksi todella vaikealta, mutta nyt jälkeenpäin voin todeta ratkaisun olleen oikea. Emme olisi saaneet yksityisessä hoitopaikassa puoliakaan näistä tuista, mitä nyt olemme onneksi saaneet.

Puheterapia on jatkunut säännöllisen epäsäännöllisesti viikottain. En tiedä, mistä on kiikastanut, mutta lapsemme on lähtenyt puheterapiassa vähän heikosti terapeutin juttuihin mukaan. Olemme saaneet tosi negatiivista palautetta lähes kerta toisensa jälkeen, ja olen kokenut palautteen henkisesti raskaana.

Kävimme yksityisellä psykologilla, joka arvioi pojan ongelmien olevan yksinomaan kommunikaation ja sitä kautta sosiaalisuuden puolella. Ensi viikolla menemme yksityiselle lääkärille, jolta toivomme saavamme lähetteen neurologisiin tutkimuksiin sekä c-todistukseen kelaan. Täälläpäin jonot neurologiselle ovat kuitenkin puolen vuoden luokkaa, että hyvin käy jos ennen kesää päästään. Onko teillä muilla kokemuksia 3-vuotiaan neurologisista tutkimuksista? Joskus olen kuullut, että kolmivuotiasta ei voi vielä luotettavasti tutkia. Psykologin mukaan pitää sulkea pois kromosomimuutokset ja tutkia aivosähkökäyrä. Kerrotteko viisaammat, että mitä näistä voi selvitä?

Toiveissa on saada pojalle henkilökohtainen avustaja päiväkotiin, joka käyttäisi kaikissa tilanteissa tukiviittomia ja ohjaisi erityisesti vapaan leikin tilanteissa. Viime viikkoina vapaat leikit ovat menneet pojaltamme toisten leikkien rikkomiseksi. Uskon, että kun ei osaa puhua, eikä oikein leikkiäkään, ainut tapa ottaa kontaktia kaveriin, on häiritä hänen leikkiään. Lisäksi yritämme saada kaupungilta tukiviittomaopetuksen kotiin.

Poikamme yrittää aiempaa aktiivisemmin toistaa kuulemiaan sanoja, mutta äänteiden tuottamisessa on kovasti pulmaa. Puhe on edelleen melkein yksinomaan yksittäisiä sanoja. Kiukkukohtaukset :kieh: ovat lisääntyneet, me vanhemmat emme aina ymmärrä mikä mättää. Monissa asioissa on tapahtunut kuitenkin hurjasti kehitystä. Ja uskon, että kaikella tällä varhaisessa vaiheessa annettavalla tuella helpotetaan tulevaisuutta.

Olen saanut valitettavasti huomata, ettei julkisella puolella kukaan neuvo tai tarjoa tukea. Kaikki on itse selvitettävä ja vaadittava. Näin on käynyt ainakin meidän tapauksessa. Jatkuva puhelinrumba vie kovasti aikaa ja voimia! Onneksi yksityisen kautta olemme saaneet asioita rullaamaan paremmin, mutta mitä se maksaa, en tiedä.

Jaksamista kaikille teille erityislasten vanhemmat!:hug:

 

Meillä on poika 2 v 5 kk. Hänellä on diagnosoitu lasten neurologian poliklinikalla hidas motorinen kehitys. Fysioterapiassa ollaan käyty nyt yli vuoden ja on enää kaksi kertaa jäljellä. Nyt neuvolasta laitettiin lähete puheterapeutille arvioon ja poika tulee jäljessä myös siinä. Odotetaan maksusitoumusta tulkkipalveluun, josta tulee henkilö opettamaan tukiviittomia. Sen on todettu edistävän puheen oppimista kun sitä käytetään puheen ohella. Varmasti myös helpottaa kommunikointia. Poika oppi heti ensimmäisen tukiviittoman puheterapiassa